!UUSI BLOGI!

Siirry www.jrepo.fi

Siellä on uusi blogi, hehkeämpi kuin rapuhai.

jarkko.repo@gmail.com
044-9150721 (jos on ihan pakko soittaa)
Näytetään tekstit, joissa on tunniste JRepo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste JRepo. Näytä kaikki tekstit

tiistaina, kesäkuuta 26, 2007

Juhannuksesta

Kansanjuhla verraton, onneksi en ole kansa ja toisinaan tuntuu, että en ole edes osa kansaa. Juhlia kyllä osaan, mutta en perinteisellä makkara-kalja-puukotus mentaliteetilla. En ollut juhannuksena grillaamassa teltassa tahi kuuntelemassa Mattia&Teppoa ruotsalaiset suututtaneena, enkä edes yrittänyt virtsata veneestä.

Moni sitä varmaan oli toivonut, mutta ha haa, näytinpäs teille.

Miksi mä kiroilen niin vitun paljon, vitustako mä tiedän - vittu.

Se on tapa vaan hengittää, saada tilaa ajatuksille ja keuhkoille, muuten ne rapistuvat, painuvat kasaan kuin mätänevä omena, joka lopulta liimautuu lattiaan ja vaatii kylkeen potkimista irrottaakseen otteensa linoleumista.

Tiedänkö mä mistä mä puhun, aika saatanan harvoin. Pääni tuottaa mielipuolia kielikuvia ja sormeni ne teille naputtavat, toisinaan sanon ajatuksen ääneen ja ääneen se silloin pääsee, sitten se sillä jo onkin lupa olla äänessä, pian ääneni vaatii oikeutta itselleen ja sitten taistelemme oikeudessa siitä kuuluuko äänelleni äänioikeus vai ei.

Näyttäkää maailmalle, ajatukseni, ikiomat super-tiikerini. Seuraavassa hetkessä ne jo evolvoituvat turbo-tiikereiksi, jotka osoittavat kaapin paikan myös maahanmuuttoliikkeille.

Mä olen vittu hauskempi kuin kuollut keravalainen orava, repikää siitä sitten turkiksia rintojenne suojaksi.

Jotakin.

Olin terassilla pariin otteeseen, siinä se juhannus sitten menikin. Olin kuskina heille, jotka tarvitsivat ohjausta elämäänsä. Eli pääsääntöisesti autolleni, se kun ei osaa itse mennä minnekään, onnettomia nuo metsäkissat kun eihän sitä saa edes metsään viedä. Jaguarin sijasta pitäisi nimensä olla Felis Domestica ja iskulauseena - asfalttiteitä kulkevien kissojen metsästykseen.

Se olisi helvetin huono iskulause, mutta hilpeä. Eräät kun kutsuvat hyvännäköisiä naaraita kissoiksi; "vittu mikä kissa!", todetaan harvemmin felis-sukuisten olioiden lähettyvillä, paitsi jos se vitun kissa nyt sattuu esimerkiksi kantamaan kissaa sylissään. Tietenkin vielä teko-hilpeämmäksi saamme tämän kielipelin jos ajattelemme, että tuo lause todetaan eroottisen oloisen naaraan lähettyvillä ja samaisella naaraalla on häpykumpunsa välittömässä läheisyydessä (esim. päällä) felis-sukuinen olento. Tällöin voisi lausahdus kuulua kokonaisuudessaan; "vittu mikä kissa tuon vitun kissan kissan päällä!" - valitettavasti nyt lauseessa viitataan positiivisessa hengessä myös sen kissan päällä makaavaan kissaan ja sanaa "vittu" ei käytetä kuvastamaan sitä itseään missään otteessa. Suomenkieli vaan on niin kissan hienoa.

Iskulause, slogani - baareissa ne saavat uuden tarkoituksen. Ei kannata iskeä naista sanomalla; "Katso hepatiittia silmiin" ja sitten vain tuijottaa häntä.

Tai no, kyllä se toimii paremmin kuin jokin vakio; "meille vai teille vai mettäteille" joka oli lapsuudessani sitä kuuminta hottia, jos nyt lapsuudessani mitään kuumaa tahi hottia koskaan oli. Kissattaa kun jättävät nykyteinit sanontansa puolitiehen eivätkä iske sekaan suomenruåtsalaiseen tapaan ruåtsia. Minä sanoisin mieluummin kuuminta-denvarmaste-hottia.

Sanoisinpas.

Toinen hyvä keino iskeä naisia on kaikenlaiset eleet yms. Eräs kuuluisa näistä on virvelöinti, jossa mies on kalastavinaan naisen ja sitten "kelaa hänet luoksensa". Jos saalis ei ole toivotun kaltainen, niin voi sanoa esimerkiksi: "kato perkele, en tiennytkään, että virvelöimällä voi saada lahnoja!"

Tämä tuottanee jo varman iskun.

Lahtelainen huonekalutehtaamo Isku on oma juttunsa täysin. Voivatko heidän markkinointisuunnittelijansa pitää vakavaa palaveria keskustellen Iskun iskulauseesta. Minä en kykenisi. Olenkin aika vajaa.

Mutta silti puolillaan täynnä, olenhan optimisti.

Juhannus meni oudoissa merkeissä, tai no ne niin outoja olleet ja oikeastaan aika merkittömiä. Merkityksetöntä siis. Terassilla istuimme ja nautimme etanolista. Osa nautti. Minä etenkin, kun sain seurailla miten elimistönsä siihen reagoi.

Nauroin katketakseni joillekin sanoille, mutta kestinpäs.

Miksi syksyisin ei jaeta naisten kaatolupia.

Tarvitseeko kaatopaikka kaatolupaa?

Lisääkin olisi, mutta vittuako (kissojako?) varten mä ne tänne typottaisin, tilatkaa saatana keikalle niin saatte jättää nauramatta.

http://www.manana.fi/ - sinne ne huonot ideat menneet on
http://www.koomikot.com/ - sinne ne koomikot menneet on
http://www.jarkkorepo.fi/ - sinne ne epä-koomikot menneet on
http://sport.vegaoils.fi/ - sinne se urheiluhenki mennyt on
http://jrepo.blogspot.com/ - vittu luet sitä jo

maanantaina, kesäkuuta 25, 2007

Laiskuus; käyttämätön voimavara

Lähiaikoina, ehkä jo tänään kerron miten meni juhannus ja kuinka valmistaudun Der Lapland Tourille. Siihen asti teen töitä ja nukun.

Oikeasti vain nukun, mutta sitä ei kehtaa sanoa ääneen, kun työnantajani lukee tätä.

Tänään vielä illaksi Helsinkiin koulutukseen, jotta minusta tulee maailman vahvin nalle, tai jotakin.

Viime päivinä on päähäni syöpynyt jatkuvalla syötöllä tyhmiä ajatuksia, jotka eivät suostu katoamaan vaikka kuinka niitä yritän hioa pois.

Ehkäpä joistain ajatuksista saa vielä hilpeitä stand-up juttuja. Siitäkin todennäköisesti lisää myöhemmin.

Tänään ei jaksa, on lämmin. Tummapuku sulaa kiinni ja tekee minusta jälleen liikemiesbusiness-pätijän, joka pätee kaikkialla mutta ei missään. Laadukkaat kävelykengät eivät kopise vaan kumisevat kuumalla asfaltilla ja jokaisella askeleella voin tuntea kuinka kengät imevät minusta luovuutta ja antavat sen takaisin luonnon kiertokulkuun. Tumman sininen kauluspaita kaulustaa pääni virallisilla ajatuksilla ja järkyttävän hyvin asuun sopiva tumma solmio nitoo kaikki langat yhteen, JRepo on tänään Jarkko Repo. Tänään ei ole komiikkaa, ei mediatoimistoa, ei luovuutta - vain kylmää ja kovaa käteistä, joka jäähdyttää pahimmatkin helteet. Ei minulla ole kuuma auringonpaisteessa, ei minulla ole kuuma - minä palelen. Jäädyn, hytisen ja vain auringonvalo pystyy pitämään ilmeeni vakaana ja tehokkaana. It's all about business today my friend.

Lämpötila katoaa taustalla, ihmiset ovat turhaa radiokohinaa. Häiriöitä kapitalistisessa kentässä, häiriöitä joita voi ennustaa, koska ennustamalla voit arvioida tulevaa kuluttajakäyttäytymistä ja tehdä suunnitelmat brandi-terrorismi-iskuihisi. Mutta ei se ole luovuutta, ei se ole sitä mitä Mediatoimisto Manana tekee, tämä kylmä tunteeton arviointi on sitä, mitä ne ihmiset, jotka käyttävän tummaa pukua helteellä ja silti palelevat, tekevät. Tämä on kylmää kapitalismia ja minä vittu pidän siitä.

Ei kaikki ole pehmeää, olisi helvetin tylsää pomppia iloisena vehreillä niityillä vuodesta toiseen, toisinaan on mukavaa juosta karkuun metsäpaloja tahi metsästäjiä. Manana on niille päiville kun haluan laulaa kuin ihmiset vanhoissa musikaaleissa, IT-myynti on kapitalismia parhaimmillaan ja muita "omia" firmoja pyöritetään tarpeen mukaan - standuppia tehdään silloin, kun on ajatusmaailma jäätynyt tyystin jumiin. Standup on joka-aivon putkimiestä - se vaatii laiskuutta, se vaatii omahyväisyyttä ja omistautumista. Se tarjoaa tasapainoa tähän pukuhelvettiin, jossa palelemme.

Standuppia pitäisi opettaa koulussa kaikille itserakkaille rahanahneille kusipää kersoille, jotka kuvittelevat olevansa muita parempia. Standupissa kukaan ei ole muita parempi, ainoastaan voit voittaa itsesi ja se on niin vitun laimeeta, että jos siitä saa kicksit tämän kapitalisen onanian ohella, niin on pakko olla ylpeä itsestään.

Minä saan. Minä saan standupilta jälleen sitä, mitä siltä lähdin metsästämään. Potkua elämään ilman, että pitää taistella muita vastaan. Laiskuutta, joka tuo uusia ajatuksia pintaan ja auttaa siten luottamaan omaa psyykettä.

Joka kerta kun ihminen nauraa, niin enkeli kuolee. Joka kerta kun ihminen nauraa saa jumala nenillensä. Emme me tarvitse jumalaa tahi suojelus-enkeleitä, me tarvitsemme naurua, iloa ja hupia tähän maailmaan, jonka tärkeimpinä arvoina tuntuu yleensä olevan "minä-itse" ja "raha".

Vituttaa olla mukana siinä maailmassa, mutta ilman sitä en varmaan olisi sellainen standuppaaja kuin olen.

Maanantaisin ei pitäisi kirjoittaa, koska sitä luulee olevansa älykäs ennen kuin kerkiää mokailla työviikolla ihan vitusti. Perjantaina sitä taas luulee olevansa hauska kun on mokaillut koko viikon.

Seuraavalla kerralla, ehkä, enemmän juhannuksesta.

tiistaina, kesäkuuta 19, 2007

LSKFjlk309?=(=)( muumi-invaasio =)(SFIUS=)(/=)(0kjl

Kuten otsikosta voitte lukea, en ole nyt sillä tuulella, että tuottaisin hilpeetä tekstiä vaan nyt on pakko keskittyä torjumaan invaasiota, joka voi muuttaa meidät kaikki talviunisiksi peikoiksi joilta puuttuu äly ja luovuus, mutta omaavat sitäkin enemmän sosiaalipoliittisia keinoja vaivuttaa kaikki horrokseen.

Eli jos nyt jotakin tästä pitäisi poimia se on se, että nyt on =?)(WDISAojvb aLSKfjslkj aarrgghhhhhhh

ihan vitun sama mitä tulkitsette, ei minua kiinnosta. IHAN SAMA. Täysin, tyystin, totaalisen. Turpeat turpanne turpoavat vielä, saatte osaksenne kunnianne ja kun kortit katsotaan huomataan, että minä vedin pisimmän korren.

Tai jotakin.

Tajunnanvirtaa, vantaa virtaa, virtaa - laturi. Latausta vailla me olemme, tai siis ajatukseni. Luovuus tarvitsee toisinaan taukoa ja tänään ON JUURI SE VITUN PÄIVÄ kun luovuus on tauolla.

Tänään. En keksi. Mitään. Hauskaa.

Päivä meni nopsaan leikkiessä tehokasta ja järkevää. Ilta sujui tainnutellessa uhreja ja yöllä ajattelin kokeilla sitä paljon mainostettua nukkumista.

Villiä etten sanoisi ja sanonhan minä - villiä saatana.

sunnuntaina, kesäkuuta 17, 2007

Housea

Niin. Tulin juuri kotiin, olin palaverisoimassa mediatoimistomme porukalla (siis firmassa mukana vain pari ihmistä, mutta yhteistyöverkosto on laajempi kuin stasilla). Sovimme maailmanvalloitus kuvioista ja paljastan ne nyt tässä.

En tietenkään.

Kävin lisäksi moikkaamassa (vittu miten tyhmä sana, pitää keksiä jotain hilpeää tuosta joskus kun on enemmän aivokemiaa) paria kaveria ja juttelin maailmaa paremmaksi masentamalla sameja.

Pahoitteluni heille siitä, tiedätte keitä olette.

Eräs tuttava oli ollut kehnoissa house-partyissa. Eivät kuulemmat katsoneet sitä tv-sarjaa kuitenkaan, en jaksanut kuunnella enempiä, minä mistään talojuhlista tiedä (harjakaiset?).

Niissä juodaan viinaa, näissä "juhlissa" ei kuulemma nautittu kuin sieniä ja perhosia. Tai jostain semmoisesta se selitti, voi tietenkin olla, että käsitin väärin. Käsitän aika usein väärin ja se on ihmisistä hauskaa. Voi olla, että teen sitä tahallani.

Tai sitten olen oikeastikin vain tyhmä.

Voi olla.

House, siis se hahmo samannimisessä sarjassa on kyllä saatanan hyvä. Kehuvat usein häntä tosiaankin kaltaisekseni, siitä tuo aikaisempikin kirjoitelma sai pontta. Ihan kivaahan sitä on katsoa hahmoa, joka vittuilee lähes yhtä linjakkaan jatkuvasti kuin minä. Päämääränä kummallakin kuitenkin ihmisten pelastaminen, usein vielä siten, että kukaan muu ei tiedä miltä heitä pelastamme.

Ja usein siinä käy myös niin, että kiitosta ei siitä saa, enkä sitä kyllä odotakaan. Raskasta se silti on, raskaampaa kuin työskentely linjalla.

Bussikuskitkin ovat linjaduunareita, luulisi vituttavan.

Silmiin sattuu, suu on palasina, metaforia vielä metaforien jälkeenkin. Betakaroteenia ikeniin ja elämä on kivempaa kuin mediatoimistossa. Mistään ei jää mitään käteen, paitsi käteenvetämisestä ja sekin maistuu pahalta - pitäisi lopettaa polttaminen, mutta kun ei raaski kun se on niin vitun angstaavan tyylikästä. Sopii minulle. House kiskoo lääkkeitä, minä poltettavia päihdeaineita.

Onneksi ei ole töissä huumetestejä, niin ei ole pelkoa kiinni jäämisestä. Niin siis siitä, että en oikeasti edes kisko huumeita, olisi se aika noloa, että palaisi pohjaan tämä imago rajoja rikkovasta JRevosta.

Eiköhän pomo soittele ja pyydä testeihin, tulevat yllättymään. Toivottavasti itse en ylläty.

Uraania ei saa köyhdyttää - tuloerot kasvavat.

Vittu, että runotuttaa, pakko antaa palaa.


Elämän tarkoitus (lyhyt oppimäärä)

paskoja kääntelyjä sanoilla
muka nokkelia
kädenvääntelyä
nenään kokkelia
imppaan kuin imuri
raikasta ilmaa
raikastan ilmaa
rakastan ilmaa
hyvää keliä
viatonta silmäpeliä
vitusta sinä olet tullut
ja vittuun sinä olet tuleva
kuoleva
ei lainkaan ruokahalua
nälkäkuolema
puutostiloja
hammasvikoja
kiskon, sniffaan ja poltan
mutta en oikeasti
saatanallinen sankari
jumaltarussa
sormusten herra
kultaseppä
kultaisia sanoja
omalle kullalle
päätöntä menoa
diasporasta diasporaan
hammasporaa
hammasseppä
takoa päähän järkeä
välittämättä seurauksista
päähän, joka on jo menetetty
katoavaista on ihmiselo
katoavaista kaikki
miksi tehdä parannusta
kun ei ole sairautta
miksi lääkitä itseään
kun ei ole terveyttä

yritä sanoa jotain järkevää
ja sinulle nauretaan
luulevat koomikoksi
eivät tiedä totuutta
enkä tiedä minäkään
ja se
se todellakin
tätä ihmistä vituttaa

lauantaina, kesäkuuta 16, 2007

Kyynisyys ei ole sama asia kuin JRepoilu

Ihmiset usein luulevat, että olisin kyyninen, mutt he ovat pahasti väärässä. Olen harvinaisen yltiöpositiivinen, mutta rehellinen sellainen. En ole Marco Bjurström joka luottaa siihen, että jokaisessa meissä asuu pieni kaappihomo vaan olen aika varma siitä, että ne asiat, jotka voivat mennä päin vittua myös menevät.

Vituttaa se kun etukäteen tuomitsemista pidetään kyynisyytenä - minä pidän sitä älykkyytenä. En minä ainakaan lähtisi innoissani sijoittamaan rahojani liiketoimintaan, jota vetäisi esim. Matti Nykänen ja Mervi Tapola, en vaikka liiketoimintasuunnitelma olisi kuinka tahansa loistava. Jotkin asiat vain eivät voi toimia ja niiden etukäteen tuomitseminen ei ole kyynisyyttä.

Saatana.

Manana toimarin suvussa hälistään - siellä nyt kait hälistää kaikesta, kun niin harvoin mitään tapahtuu. Oma sukuni ei edes jaksa vaivautua, kun tietävät että olen huomionkipeä pikkulapsi, joka tekee mitä tahansa saadakseen edes turpaansa (onhan sekin huomiota ja myös fyysistä kosketusta). Kiroileminen on kuulemma pahasta - vitut on. Tekopyhyys, absolutismi ja pedofilia on pahasta. Pedofiliakin vain silloin milloin se oikeasti riistääntyy käsistä ja aiheuttaa sen, että setä ja/tai täti käy nussimassa pikkutyttöjä ja/tai -poikia.

Tekopyhyyttä on se, että tuomitaan ihmiset etukäteen - minä tuomitsen asioita. Kyynisyyttä on juurikin se, että päätetään jonkin olevan "huono"-ihminen joidenkin kriteerien perusteella. Se on sitä kusipäämäisyyttä jota maailma on pullollaan. Minä annan jokaiselle samat mahdollisuudet, jotkin ihmiset vain ovat tyhmiä ja toiset vähemmän. Kyynisyyttä olisi se, että pitäisin kaikkia yhtä tyhminä vain sillä verukkeella, että ajatuksensa ovat.

Usea kuitenkin voi oppia loistamaan, luotan siihen, että teistä on siihen. Antaa palaa, näyttäkää niille!

Kiroilu on vitun hieno juttu. Siinä mieli lepää kun saa purkaa vitutuksensa sanoilla. Lukisitte nykyrunoutta, hyvä jos löytää joistakin runoista edes jotain kauniin neitsyellistä - kyllä ne on täynnä raiskausta (monellakin eri tavalla), ironiaa ja kidutusta. Kauniit asiat ovat yleensä sisältä paskaa ja me älykkäät ihmiset sen näemme. Vittu mähän en ole kyyninen kusipää - olen ylimielinen kusipää.

Kyynisyys on vielä pahempaa kuin ylimielisyys ja katsokaas kun mulla on varaa olla ylimielinen - olen niin vitun hyvä kaikessa.

Olenpas.

DISCLAIMER
Sitä sanotaan saatana huumoriksi.

torstaina, kesäkuuta 14, 2007

Grillaamaan, terassille ja kahville

Eilen oli kiirusta, meni päivä kovin nopsaan (tähän väliin olisin voinut pistää jonkin ah niin nokkelan vertauksen, mutta en jaksanut) ja sehän on aina merkki siitä, että on joko ollut todella kivaa tai sitten sitä on oltu kännissä ja on ollut vielä kivempaa.

Kivointa kaikessa on se, että sana "kiva" vituttaa aika rankasti. Monet siitä ovat kirjoittaneet, mutta minä en ole, joten nyt on sen vuoro.

"Mitä mieltä olit keikastani?"
"Ihan kiva."

"Vittu tapa ittes saatanan lehmä-nauta-lihakarja-utaretulehdus-huora!"

Ihan-kivuus on pahinta mitä maailmassa on. Seksin jälkeen jos minulle joskus noin todetaan niin lupaan kastroida itseni ja elää eunukkina ylpeästi tietäen, että maailmassa on vähän vähemmän ihan-kivuutta. Se on kivuliasta tuo kivuus - sattuu luihin, ytimiin ja hermoratoihin (mihin vitun ytimiin?). Tuskaa tuottaa tuollaiset töksähdykset. Raivoa.

Eilen oli tosiaankin ihan kiva päivä.

Vittu.

Soitin kaverille ja kysyin, että tarjoaako kahvit (oikeasti olin sopinut hänen vaimonsa kanssa, että olen mieheensä (eli kaveriini) yhteydessä, kun sillä on huomenna (tämä siis toissapäivänä, eli huominen oli eilen) vapaapäivä ja silloin voisin nähdä kahvilla kaveriani, mutta en sitten saanut häntä kiinni, joten soitin pari kertaa ja hän laittoi lopulta viestiä että tulisin sinne (hänen kämpilleen siis) grillaamaan, kun siellä on muitakin).

No menin sitten lopulta syömään ihan helvetin maukasta grilliravinnetta. Laittoi minulle, kasvis-vammaiselle, omaa ravintoa ja sehän oli parempaa kuin pussillinen uusia. Nautin kyllä pari palasta kanaakin, koska kasvis-vammaisena pitäisi muuten olla tarkka ravinneaineista, että ei kuole puutoksiin.

Puutoksiahan minulla on, mutta ne ei ole ehkä ravinteilla paikattavissa.

Ravinto oli siis parempaa kuin Michelinin tähteet.

Juttelimme siinä ja mietimme, missä kaikki meni vikaan - ei kuulemma missään, joten häpesin sitten itsekseni mukamas pieleen mennyttä eloa. En edes hävennyt. Vanhojen aikojen (miten niin vanhojen aikojen, ihan vittu vaan aikojen) kunniaksi päätimme sitten iskeytyä terassille ja olihan kaverilleni tulossa (ainahan sitä on?) syntymäpäivätkin, joten tekosyitä oli enemmän kuin lammessa rantaviivoja (ööm, niitähän on tasan tarkalleen yksi minä tahansa tiettynä ajankohtana)...

Ajelin itseni kotiin ja heitin sieltä siivoojan pois ja sitten takaisin kavereiden seuraan kuin olisin jo (miksi vitussa sanotaan: "on kiire, aja kuin olisit jo"...siis jos mä olisin jo niin enhän mä ajais minnekään vaan chillailisin ittekseni ja ihmettelisin missä ne muut on)...

Sitten otimme autoa sarvista kiinni ja pakotimme sen suuntaamaan meidät HEINOLAAN.

En tiedä, mikä siinä Heinolassa on, mutta sen tiedän.

Saatte tulkita edellisen lauseen ihan miten haluatte.

Terassille Casinolle. Oli kylmä kuin Heinolan Casinon terassilla viileänä kesäpäivänä...joo mun vertausvarasto hupeni tyhjäksi ja uusi lasti on myöhässä kun se joutu tullin erikoistarkastukseen.

Joimme alkoholimme (paitsi minä kuskina join tietenkin muidenkin edestä (mitäs pitivät tuoppejaan edessään)) ja suuntasimme kuolevaa katsomaan - Teboil Tähtihoviin. Tähdet ovat huvenneet ja jos tunnelman pitäisi muistuttaa hovia niin ainoa hovi, joka tulee mieleen paikasta on Seppo Hovi. Lähes yhtä ankeeta se tunnelma siellä on kuin tenavatähtien vuosikokouksessa, kun miettivät missä se elämä meni vikaan.

En ole enää tenava, mutta yhä stara mielestäni. Elämä ei ole mennyt metsään, mutta metsittynyt se on. Aina ei näe ostoskeskusta puilta ja kun ei ole Alkokaan auki aamusta, niin pakko polttaa nurminataa ruohona. Päättömiä lauseita vielä giljotiinin jälkeenkin.

Eilen oli ihan kiva päivä. Tänään ehkä kivempi.

tiistaina, kesäkuuta 12, 2007

Standuppia ylirajojen

En ole pro-koomikko, keikkoja on tullut heitettyä päälle 60 (tarkkaa lukua ei tiedossani, kun paha muistaa kaikkia sairaalloisen huonosti menneitä keikkoja, jotka ovat aiheuttaneet vakavaa masennusta yleisössä), mutta paljon on vielä opittavaa - siitä hauska toimiala, että koskaan ei ole valmis.

Olen heittänyt keikkoja helvetin huonoissa paikoissa ja tilanteissa (kiitos Lahden Kortteliliiga), näistä olen oppinut itsekritiikkiä hieman ja en ihan joka paikkaa suostu keikalle. Lisäksi on tullut oltua ylimielinen sen suhteen, kuinka nopeasti on valmis vaikeampiin paikkoihin ja tullutkin mokailtua jopa toisinaan useampi klubi-keikka putkeen. Yksityiskeikat ovat ollet lähes kaikki onnistuneita, mitä nyt kerran opiskelijat pitivät perverssinä ja osa poistui paikalta ja muistisääntönä jatkossa myös se, että ei kannata vittuilla (vaikka sen tekisin helvetin hyvin) sukulaisilleen/ystävilleen lavalta.

Vanhainkodissa kävin naurattamassa yleisöä ja virtsankarkailusta huolimatta kaikki saatin lopulta koteihinsa ja elo oli mukavampaa kuin talvisodan aikana.

Olen heittänyt englanniksi ja pari kertaa ruotsiakin vähän tavaillut lavalla. Kotimaisista kielistä saami on jäänyt kokeilematta ja eiköhän se jääkin, vaikka Lappiin on lähtö parin viikon päästä.

Kaupungeista olen "vallannut" (siis hyvin tai edes sinne päin menneitä keikkoja) kaikki muut paitsi kotikaupunkini Lahden, jossa aina tuntuu menevän päin vittua. Kukaan ei ole profeetta (tahi hauska) omalla maallaan eikä kukaan ole seppä syntyessään (vaikka koomikoksi minä kyllä haluaisin). Nuorena on vitsi väännettävä ja niin edelleen.

Hauskinta on ollut ajomatkoilla ja lavoilla, takahuoneissa en osaa viihtyä. Kerran tai kaksi lievässä maistissa lavalle olen päätynyt - lopputulos ei poikennut normaalista.

Erilaisia tyylejä on ollut paljon, aloitin omana itsenäni eli liikemiehenä kun oli vielä se rooli elämässä päällä silloin, siitä liu'uin kohti nykyhetkeä jossa olen ööööm - jotakin. Paha sanoa mitä tyylini kuvastaa tällä hetkellä. Ainakin olen lavalla avoimempi ja suuttuneempi, alun jutut eivät tällä "nyky-JRevolla" toimi ja uusia juttuja onkin tullut kirjoiteltua paljon, osa jopa ollut hyviä.

Nyt on kuitenkin kesätauko alkamaisillaan, pari yksityiskeikkaa kesäkuussa jäljellä ja viimeinen viikonloppu Lapissa. Heinäkuulle tiedossa alustavasti pari privaattia tempausta ja elokuussa sitten taas klubitellaan. Tavoitteena saada tämä JRepo versio läpi omaan päähän, jotta se toimii lavallakin. Valitusta roolista ei ole niinkään kyse vaan pelkästään yksilön taantumisesta kohti tabula rasaa. Joka vuosi pitäisi aloittaa nollasta, olla murehtimatta aikaisempia epäonnistumisia ja ehkä muistella lämpimästi niitä hyviä hetkiä, kuitenkin siten, että ei jää elämään niiden varassa.

Minä aion tehdä tuon kesätauolla. Nollatkaamme itsemme ja aloittakaamme taas alusta. Samalta viivalta. Ei se ole hyvä myyjä, jolla on menneisyydessään kovia tuloksia vaan se, joka nakuttaa nyt hyviä tuloksia taululle. Ei se ole menestymistä, että on pärjännyt joskus - se on menneisyydessä elämistä.

On hyvä muistaa historiansa, mutta mukavampaa on tehdä uutta sellaista ;)

sunnuntaina, kesäkuuta 10, 2007

Lukijansa arvoinen

Joku sanoo ohjeeksi, että pitää kirjoittaa vain yhdelle ihmiselle, toinen neuvoo kirjoittamaan itselleen ja kolmas ei tiedä sitäkään vähää mistä puhuu. Hirveästi on maailmassa ohjeita siitä miten tekstiä tulee tuottaa, mutta kuitenkin kaikki ne parhaimmat tekstintuottajat eivät välitä vittujakaan ohjeista.

En nyt väitä, että itse olisin saatanallisen lahjakas tekstinikkari, mutta ainakaan en käytä paskoja sanoja, kuten "nikkari" tekstissäni kuin kerran ja sen jälkeen jätän sanat kuolemaan omaan typeryyteensä. Osaanhan minä suoltaa jätöksiäni hyvällä tahdilla ja toisinaan jopa jotain nerokasta. Pointti nyt kuitenkin on se, että minä en kirjoita näitä millään ohjeella, kunhan kirjoitan - omaksi ilokseni ja tavoitteenani loihtia hymyä ihmisten kasvoille. En kuitenkaan tee mitään vain itsetarkoituksella, pyrin päivittäin luomaan jotain mikä olisi edes jotenkin uutta. Asia mikä on lähes mahdotonta nykyään, koska kaikki informaatio on kaikkien saatavilla. Journalismi on muuttunut uutisten kirjoittamisesta pelkäksi reportoinniksi siitä, mitä internetissä lukaa. "Juuri tulleen tiedon mukaan STT on löytänyt netistä linkin, joka johtaa heidän omille sivuilleen - odotamme lisäselvityksiä nettiministeriöstä".

En minä pyri uutisoimaan, mutta sama tavoite kuitenkin on taustalla - ihmisten sivistäminen ja ohjeistaminen siten, että he pärjäävät myös huomisen haasteissa, kuten miten olla käyttämättä paskoja fraaseja, jotka kuvavat tulevaa paskaa.

Lukijani tuskin pystyvät poimimaan jokaisen kehäviittaukseni saati sitten kaikkia populaarikulttuuri vittuilujani, joita viskon ympäriinsä. Hyvä jos osa napsahtaa ohimolohkoonne ja koette ajatukseni edes hieman huvittaviksi.

Tätä(kin) blogia lukee yllättävän moni. Kirjoitusteni laatu vaihtelee ihan vitusti väsymystilojen yms mukaan. Todella harvoin olen kuitenkaan saanut negatiivista palautetta vaan yleensä minulle kerrotaan suoraan, että voisinko painua vittuaa.

Harvemmin sinne kuitenkaan menen.

Ainakaan kokonaan, olen kuullut sellaisesta aktiviteetista, jossa mies penetroi osan kehostaan naiseen, mutta se kyllä kuulostaa aika sciencefictionilta. Epäilen, mutta aina pitää olla avoimin mielin liikenteessä (toim.huom. suosittelemme myös avoimin silmin liikkumista etenkin jos kulkuvälineenä on lukijan itsensä ohjastama kulkuneuvo, joka massallaan/vauhdillaan saattaa aiheuttaa pehmyskudoksiin ja luustolle peruuntumattomia vaurioita).

Mutta otsikossa mainitaan arvo. Mikä on arvokasta? Tuoko tämän blogin lukeminen eloosi jotain uutta vai onko se lisäarvo jossain muualla - kuten siinä, että saat tuhottua työaikaasi lukemalla tätä? Jotta tekstini olisivat oikeanlaisia, niin olisi ihan vitun kiva tietää miksi tätä luetaan vai käytkö täällä vain sitä varten, että voit jättää lukematta tekstini...sekin voi olla harrastus.

Luotan siihen, että jälleen kerran saan kommentteja, kuten "painu vittuun sieltä lavalta", vaikka tämä ei edes ole lava vaan blogi. Ehkä kuitenkin joku viaton lukija päättää helpottaa elämääni ja kertoo edes yhden todellisen syyn tämän blogin lukemiselle.

En halua kirjoittaa mitään tietynlaista sisältöä, mutta jos tätä luetaan pelkästään uusien vertauksien toivossa, niin silloin voin lisätä niille enemmän tilaa tai jos luette tätä uusien mainosideoiden toivossa - vähennän sitä huomattavasti.

En halua olla lukijoideni arvoinen, koska niin matalalle en voi päästä. Yritänkin oikeastaan kouluttaa teistä olemaan minun tekstieni arvoisia. Ehkäpä minä onnistun - ehkäpä minut nostetaan jumal-asemaan ja minua palvotaan. Ehkäpä.

sunnuntaina, kesäkuuta 03, 2007

Tämä on sitä vitun mainontaa!

!KABOOM!

Kuvia koirista, lapsista ja rinnoista!!!

ALASTOMUUTTA! TYYLIÄ!

okei, en osaa tehdä sellaista paskaa. Mutta nyt se on täällä - aloitamme harjoittelun ja muun paskan jälkeen mediatoimistomme ja ohessa pieni tekstin pätkä toimistomme toimitusjohtajan blogista (http://koskimaki1.blogspot.com/)

"Käytiin tänään tekemässä autokaupassa töitä. Ihan oikeasti. Käytiin uuden mediatoimistomme hallituksen puheenjohtajan kanssa autokaupassa kahvilla ja tehtiin töitä. Meidän firma on siinä mielessä erikoinen, ettei siellä ole muita kuin johtajia. Aika asenteellista. Jarkolle osui aika paska nakki, koska se on meidän puheenjohtaja. Koska itse olen johtamassa toimituksia, niin Jarkolla ei ole ketään jonka kanssa se voisi puhetta johtaa. Siksi Jarkko onkin niin hyvä työssään. Mikään ei voi mennä pieleen."

Kiitos Sanna lämpimistä sanoistasi. Olen hyvä, koska olen saattanut itseni asemaan, jossa en voi olla huono. Yeah baby.

Kun luin tuon ensimmäisen blogauksen toimariltamme, niin usko yritykseemme droppasi heti aika monta piirua ja nyt tähtäyksemme suuntautuu omiajoukkoja kohden. Jooh, armeijavertaukseni ovat perseestä, koska armeijakin on. Ei muuten, mutta eivät antaneet minun käydä sitä.

Yritin kyllä. Eivät huolitse näin vammaisia sinne. Mutta media-ala kelpuuttaa. Siitäs sait tasavaltamme puolustus!

Toimistomme tekee ensisijaisesti yrityksille kaikkea sellaista, mitä mainostoimistot eivät tarjoa. Se onkin ainoa kilpailukeinomme, koska olemme niin helvetin huonoja kaikessa, pakko tarjota tuotetta jota muilta ei löydy.

Mutta niin. Harvoin puhun itsestäni ja/tai business-elostani täällä (toim.huom. paitsi joka päivä) joten pidettäköön tätä mainoksena liittyen sairaalloisen erinomaisiin kykyihini tekstintuottamisessa. Olen parempi kirjoittamaan kuin syntymäsokea majava tahi mädäntynyt järvikorte. Niin hyvä mä olen. Sanna vuorostaan luo imagoja tyhjästä ja siltä ne näyttävätkin. Haluatko yrityksellesi Suomen asenteellisinta (mutta huonointa) mediointia?

Ei voi puhua mainostamisesta, koska emme tee sen puolen juttuja hirveästi, paitsi jos asiakas maksaa ja vaatii. Okei, teemme mitä tahansa ja huoraamme kaikessa, koska meillä ei ole itsekunnioitusta.

Tämä oli sitä vitun mainontaa!

Sunnuntai krapulaa, moraalista tai ei

Sitä saa mitä pilaa. Tai jotakin. Usein sitä on pakko miettiä tekemisiään ja lähes yhtä usein ne tekemiset ovat sellaisia joiden välttämättömyys on kyseenalaista.

Eilen tosiaankin vaimon pikkusiskon yo-juhlat. Menivät hyvin, vittuilu oli läsnä jokaisessa lauseessa ja se tekee elämästä ihanaa.

Tulihan sitä samalla hoidettua myös asiakassuhteita ja yritin saada itselleni yritys keikkaa - saa taas nähdä miten menee.

Tänään aamuyöllä katsoimme kaveriporukalla (pienellä sellaisella) NHL:n kolmatta finaalia - Anaheim meni häviämään, mutta oli kuitenkin viihdyttävä peli jossa sattui ja tapahtui ja sattui vielä kerran.

Ennen sitä olin kahvilla ihmisen kanssa, joka on erinomaista seuraa, mutta aiheuttaa sen että mielikuvitukseni tuottaa paljon hyvää standup-materiaalia. Se ei ole hyväksi, koska sitten tulee tahallaan lypsettyä tästä ihmisestä tilanteita, jotka toimii toivottavasti myös lavalla, ne tunnetilat jotka muodostuvat ympärille ovat kiusaavia ja juuri niistä saa imettyä sitä komiikkaa. Kaverini on siis lypsylehmä, nautakarjaa - häpeän sitä, että teen niin ihmisille, mutta jos siten saan ihmiset iloisiksi, niin miksi ei!

Alkoholia en ole jounut pitkään aikaan, joten kait tämä on perinteistä moraalikrapulaa. Tämä on hyvä tapa nollata viikko ja aloittaa seuraava. Tämä on samaa kuin nukkuessa kelaa aiempien päivien tapahtumia, mutta mä nukun niin vitun vähän, että on pakko hereillä ollessa vapaasti assosioida aiempia tapahtumia ja sitten tuntea vitutusta vähän aikaa - sitten on taas hyvä olo ja elo on pehmeämpää kuin kanalauma.

Vituttaa kun en ole kirjoittanut www.koomikot.comin blogiin vähään aikaan. Ei ole mitään sanottavaa sinne. Sitten kun on, niin kirjoitan.

Vituttaa myös se, että hyödynnän kavereitani standuppia varten.

Vituttaa myös se, että näin homoeroottista unta. Ei se muuten, mutta kun niitä ei saa tallennettua digiboksin kovalevylle.

Vituttaa myös se, että aloitan lauseet samalla tavalla.

Vituttaa myös se, että katson parhaillaan Komedia Dynamon Stand up -DVD:tä ja en jaksa kuunnella haastatteluja, vaikka ne on varmaan aika fiksuja ja pitäisi kuunnella.

Vituttaa ihmiset ja päättämättömyys.

Standuppia tehdessä ei voi olla hyvä ystävä, koska sitä käyttää hyväkseen kaikkia jatkuvasti.

Vituttaa vaihtaa riviä näin usein.

Anteeksi ihmiset, en tiedä mistä, mutta varmuuden vuoksi.

perjantaina, kesäkuuta 01, 2007

Väsyttää ihan...

...vitusti
...helvetisti
...simona
...sairaalloisesti
...perkeleesti

miksi vain simosta on tullut sana, jota käytetään kyseisen kaltaisissa tilanteissa. Minä haluan sanoa "väsyttää ihan kaarlona" tai "väsyttää ihan arhippana" - kyllä Kaarlo ja Arhippa ovat ainoat hauskat nimet jotka kykenin keksimään pohdittuani asiaa noin reilut neljä sekuntia. Pitkä aika jos olisin lavalla miettinyt.

Aamun keikka meni siis tosiaankin "putkeen", "olin zonessa" ja muuta vastaavaa. Nyt pitäisi lähteä illaksi Helsinkiin riehumaan ja ei jaksais. Ei millään jaksais. Nukahdin tähän koneelle äsken kun olin saanut katsottua päivän pornoni (luin iltasanomien nettisivuja) ja vempattuani elintäni (aivo) saamatta mitään laukeamisen arvoista kasaan - ei siis tullut uusia juttuja tänään IS:n suunnalta.

Muutama uusi juttu vaatii hiomistaan ja voisin niitä kokeilla illan keikalla, jos nyt edes mitään keikkaa tulee. Voi olla, että päädyn tieliikenne-tilastoihin osoittamaan sitä, että rattiin nukahtaminen ei ole suositeltavaa.

Tai no riippuu keneltä kysyy, esimerkiksi Hitler olisi varmasti ollut sitä mieltä, että juutalais-alueella juutalais-ihmiset ajellessaan juutalais-autoilla olisivat ihan mielellään saaneet teloa juutalaisia autoillaan.

Rwanda on passeli esimerkki siitä mitä käy kun fiksut ranskalaiset vievät demokratiaa. Maan sisällissota on rankempaa katsottavaa kuin mitä pikku-Hitler sai koskaan aikaiseksi. Silti emme vihaa ranskalaisia, koska ongelmat eivät ole takapihallamme. Vittu miten tekopyhää kusipää kansaa me Eurooppalaiset olemme.

Väsymykseni karisee silmistä ja saatan itseni jälleen aggressioon miettiessäni sitä miksi kukaan ei halua miettiä niitä tekoja joita kaikki esimerkiksi lähetyssaarnaukseen osallistuneet valtiot ovat tehneet - tuhonneet alkuperäis-kulttuureja ja -kansoja.

Jokainen lähetystyöntekijä, jokainen kusipää pappi/piispa joka sitä kannattaa pitäisi lähettää Rwandaan katsomaan sitä mitä siitä syntyy kun puututaan täysin toimivaan kulttuuriin. Rwandassa kyse ei ollut uskonnosta vaan politiikasta, mutta paras esimerkki on yleensä kärjistetty sellainen.

Saako tästä väännettyä huumoria, varmasti. Kaikesta saa ja pitääkin saada. Etenkin saamisesta saa helposti huumoria. Huumorin avulla myös saa aika helposti.

Väsyttää. Vituttaa jotkin saatanat hutut ja tutsit maassa josta en tiedä mitään ja mitään en sille edes voi. Pitäisi kait kantaa murhetta yksinkertaisemmista asioista, kuten minkä väriset alusvaatteet ois jees ja onko puuhelmet enää in.

Íhmisillä on ongelmia, koska he haluvat ryvetä niissä. On vitun kivaa potea itsesääliä ja kitata viinaa kurkusta enemmän kuin kieltolain aikana parhaimmillaan (ja se oli paljon) - kansakuntamme tekee hidasta itsemurhaa ja niitä jotka tekevät nopean ratkaisun jäädään muistelemaan negatiivisesti. Tehokkaampaahan se on ottaa henki pois tässä ja nyt kuin nauttia tappavia myrkkyjä hiljakseen. Idiootit yksilöt marssivat joukossa pavlovin-koirina ja heiluttavat häntäänsä innoissaan nähdessään edessään joko viinaa tai reality televisiota. Ja he sitten tuomitsevat ne jotka tekevät erilaisen ratkaisun - vittu mitä paskaa. Ampukaa itsenne!

En suosittele aktiivista eutanasiaa ratkaisuna (potilaan itse halutessa se on jees), mutta toisinaan sitä miettii miksi ei ravintoloissa lisättäisi alkoholiin oikeasti tappavia myrkkyjä niin ei tarvitsisi niin pitkään raukkojen kitua epäonnistunutta eloaan.

Ja mikä siinä on epäonnistunutta? Vittu muuttakaa Rwandaan ja leikkikään siellä sitten itsesäälisiä kun teillä on raajat tallella, sukulaiset elossa ja varaa ehkä jopa tulla takaisin Suomeen. Vitun itserakkaat kusipäät - valitatte elämäänne joka on vitun laadukasta. Teiltä vaan puuttuu elämästänne intohimo, koska se kiellettiin sosiaalidemokraattien toimesta jo joskus vuosia sitten. Kaikkien piti potea samaa vitutusta, jonka saa siitä kun ei ole työtä eikä tekemistä. Nyt kaikilla (lähes) on työ ja kaikilla menee hyvin - vain vitutus jäi.

Tee päivän hyvä työ ja eroa SOSdemeistä, nimensäkin jo kertoo että ovat kusessa.

Ei kapitalismi ratkaise maailman ongelmia, mutta kukaan kapitalisti ei olisi laskenut Rwandaa tilaan, jossa maa on tuottamaton. Kapitalismi on kuin evoluutiota, vahvat yritykset elvätä ja elättävät huonotkin - sosiaali-kusipää-demokraatit tahtovat tappaa menestyvät firmat, jotta kaikilla menisi yhtä huonosti.

Ei oikeistolaisuus ratkaise mitään, mutta vapaatalous ja globalisaation kylläkin. Äärioikeiston touhu on ihan yhtä sairasta kuin Hitlerin aikanaan. Siitä onneksi sentään puhutaan. Sosialisti-pedofiili-ranskalaisten aiheuttamat tuhot kolmansissa maissa taasen jäävät järjestään huomioimatta.

Täytyy kyllä tunnustaa, että esim. Poincare oli Ranskassa vallassa silloin kun he alunperin esittivät irrationaalisen jaon hutuihin ja tutseihin Rwandassa - tämä tapahtui 1926. Poincare oli oikeistoon nojaava keskustalainen poliitikko, jonka ajatus maailma oli kyllä enemmän lähellä nykyajan suomalaista sosiaalidemokratiaa kuin mitään muuta.

Pahimma tasiat syntyvätkin nähtävästi silloin, kun halutaan suojella omaa historiaa muiden kustannuksella. Saatanan vanhoilliset idiootit. Jokainen uskovainen poliitikko pitäisi potkia pois eduskunnasta, samoin sosialistit, kommunistit ja kokoomuslaiset, jotka eivät oikeasti ymmärrä vapaantalouden ja globalismin ideaa.

jaa miksikö tämä purkaus nyt tänne, koska se vituttaa minua. Idiootit poliitikot eivät vain ole naurunaihe vaan he oikeasti voivat aiheuttaa suurta tuskaa maailmaan. Suomalaisilla menee hyvin ja silti kansa kärsii - komiikka voi tuoda vähän valoa elämään, mutta se on vain oireiden hoitamista ei itse taudin. Tauti on jossain syvemmällä kulttuurissamme ja toivon, että myös siihen voisin vaikuttaa komiikallani.

Muuta en halua saavuttaa kuin paremman maailman jossa asua. Tavoite on pieni, mutta niin olen minäkin.

tiistaina, toukokuuta 22, 2007

Teiniangstia ja ihan vaan perus vitutusta

Mitäkö mä teen nykyään, mitä vittua mä teen nykyään. Mä kerään aggressiota, koska se on se tapa miten mä reagoin asioihin, vaikka en sitä näytä. Nyt olen harjoitellut näyttämään sen ja ette uskokaan kuinka hyvin mulla menee.

Lavalla on helppo kertoa rehellisesti jostakin aiheesta, kun siihen saa näkyviin sen oman todellisen suhtautumisensa. En mä turhaan niitä juttuja kerro lavalla - vituttaa vaan se, että meni näin pitkään ennen kuin sain edes vähän itseeni energiaa. Tai no ei se energia ole kateissa ollut - rohkeus, uskallus yms bullshittiä, joka on estänyt sen angstin esille tuomisen.

Tämä on uutta JRepoa. This is the new shit - soi muuten ihan oikeasti taustalla, kiitos Mansonin Marilyn.

Kohta voisin kuunnella Johnny Cashia ja valmistautua siihen, että valloitan maailman vähintään samalla tasolla kuin mitä tuo amerikkalaisen folk-musiikin sankari teki. Kuunnelkaa lapset Johnny Cashia niin tiedätte ehkä vähän enemmän elämästä.

Vittu mä kuulostan joltain vanhukselta, joka yrittää kertoa lapsille elämänohjeita, vaikka ei vittu itse tajua mistään mitään. aarrgghhh

Vituttaa kun ihmiset kuvittelevat olevansa tiedostavampia kuin muut. En minä tiedosta muita enempää kunhan vain ajattelen vähän eri kantilta - jos se on tiedostamista niin siinä tapauksessa myös Matti Nykänen osaa laulaa.

Mun vertaukset heikkenee päivä päivältä, kohti turmiotaan rynnistävät.

Nauroin tänään makeasti, sain sokeria nenääni.

erm

En saanut.

Mutta nauroin. Luin omia juttujani, vittu että mä tarvitsen hoitoa ja vittu että mun pitäis vähentää tota vitun kiroilua.

Vittu.

lauantaina, toukokuuta 19, 2007

Pelkkää seksiä, koska seksi myy

Ajattelin tänään puhua seksistä, koska seksi on rautainen asia ja etenkin sen takia, koska seksi myy. Lähes kaikki eliöt harrastavat seksiä, mutta ainoastaan tietyt apinat, gorillat ja meri-nisäkkäät ovat keksineet harrastaa seksiä ihan vain huvikseen.

Ihminen, tuo apinoista mahtavin, on vienyt asian aivan uudelle tasolle. Emme me näe viidakoissa apinoita pukeutuneena nahka-asuihin, ketjuihin tai lateksiin. Ei delfiinit kaatele talia kehojensa päälle tai roiku seksikeinussa. Delfiinit kylläkin panevat vedessä - olosuhde joka on valitettavan huono ihmiselle - en siis muuten sitä kritisoi, mutta vedessä hengittäminen on yllättävän vaikeaa.

Me ihmiset (huom. lasken itseni sellaiseksi, vaikka erimielisyyttä asiassa on yhä olemassa) panemme toisiamme ja harrastamme onaniaa lähes jatkuvasti. Juuri oli Iltasanomien nettisivuilla juttua siitä, mitä seksinpuutos voi aiheuttaa. Joillekin ei ole tarpeen pano/päivä ja joku on tyytyväinen kun uskaltaa runkata kerran kuussa.

Apinat ainakin masturboivat - se on veikeää katseltavaa, koska ne eivät häpeä sitä yhtään. Olisihan se aika kummeksuttavaa jos kaupungilla kävellessä näkisi aina vähän väliä jonkun pysähtyvät, ottavan elimensä ulos (tai alapäänsä paljaaksi) ja aloittavansa itsensätyydyttämisen.

Naisten kohdalla asiaan suhtaudutaan hieman eri tavalla kuin miesten. Naisten oletetaan dildottavan itseään sinkkuina, kun taas miehet saavat vetääkäteen missä elämän tilanteessa tahansa. Sääli, koska minusta myös parisuhteeseen kuuluu täysin luonnollisena asia se, että kummatkin voivat joko yhdessä tai erikseen vapauttaa itsensä stressistä tuottamalla orgasmin "omin neuvoin".

Se on hyvä lisä sänkyyn, kun ei aina ole pakko pistää sitä elintä sinne toisen elimen sisälle - tai sitten pistää sitä elintä suuhun, tai anaaliin. Naiset voivat keskenään myös käyttää strap-onnia ja homopareilla on leluja omasta takaa.

Mutta kun ei aina ole pakko olla koskemassa siihen kumppaniin, eikä kaikilla sitä kumppaniakaan ole - on hyvä toisinaan tutustua itseensä ja etsiä eri tapoja laueta (myös naiset voivat laueta, mutta yleensä sana viittaa heidän kohdallaan vain orgasmiin). Mitä paremmin sitä tuntee itsensä sitä paremmin osaa sitten kertoa toiselle mistä pitää - ja taas on mukavaa sängyssä.

Monelle ihmiselle seksi on yhä tabu, josta ei voi puhua. Tai jos voikin puhua niin tällöin se tehdään huumorin varjolla - sääli, koska aihe on mitä maittavin vakaviin keskusteluihin. Aloitetaan vaikka heti.

Minulla on ongelma. Minä kestän liian pitkään - olisi joskus kiva laueta ennenaikaisesti ja siten osoittaa toiselle, että on ollut todella kiihottunut, mutta ei - minä olen aivan liian hyvä sängyssä. Vituttaa.

Ja rankasti.

Huomenna puhumme peniksien koosta ja vaginojen kosteudesta. Siihen asti näkemiin!


DISCLAIMER
Kirjoitin seksistä, koska seksi myy.

perjantaina, toukokuuta 18, 2007

Skeptikkoa Turpaan™

Olen toisinaan kirjoitellut www.skepsis.fi palvelun palstalle kaikkea elämää suurempaa. Voitte hakea viestejäni käyttämällä hakua ja laittamalla kirjoittajan kohdalle "JRepo".

Viimeisin keskustelu on johtanut tilanteeseen, jossa minulle kerrotaan, että minun pitää lukea lisää neardeath-kokemuksista. Kaiken lisäksi kirjoittaja epäilee, että aihe saattaisi kaataa maailmani. VITTU.

Skepsis ry on hyvin lähellä sydäntäni, vaikka en koskaan onnistunut liittymään klubiinsa (parikin kertaa yrittänyt ja joskus maksanutkin jäsenyyden - siltikään en ole koskaan päässyt jäsenekseen - olen varmaan liian huono ihminen sinne).

Skepsis ry pyrkii kasvattamaan yleissivistystä ja vähentämään pseudo-tiede-paskaa. Tarpeen yhteiskunnassamme, jossa naiset uskovat yhä horo-skooppeihin ja kysyvät ohjeita ennustajilta. Miehet pistävät päähänsä tiesmitä kaljuuntumisen-estoaineita ja luottavat siihen, että tulevaisuus on vasta edessä (eikös se aina ole?).

Mutta tulevaisuudessa ei voi elää, tai olisi aikamatkustaja. On se aika matkustaja! Aina matkalla.

Joo.

Mutta nykyään ihmiset tuppaavat vihaamaan skeptikkoja, koska he kuulemma eivät vain ymmärrä elämän ihanuutta. Vittu ampukaa itsenne saatanan pseudo-hippi-kusipäät. Minä arvostan elämää niin vitusti, että lupaan seuraavalla kerralla teidän kaltaisenne tavatessani hakata itseni "Sketikkoa Turpaan"™ - kampanjan merkeissä. Miksikö? No koska en halua elää pseudo-hippi-kusipäiden kansoittamassa maailmassa.

Eli nyt jokainen skeptikko lyömään itseään ja jokainen tosi-hippi hakkamaan skeptikkoja. Kohta ei ole yhtään skeptikkoa ja te pseudo-idiootti-hipit valloitatte maailman ja voitte vapaasti luottaa parantaviin kristalleihin, uskoa pyramidien voimaan ja nauttia vain aitoja holistisia lääkkeitä kuten iki-ihania homeopaattisia ravisteita.

Vittu.

Vielä jonain päivänä tapaan ihmisen, joka tunnustaa olleensa pseudo-hippi, mutta on nykyään löytänyt tieteen ja luottaa siihen lähes sokeasti, mutta terveen skeptisesti.

Vielä jonain päivänä.

saatan itseni tuhoon
katoan tuomioon
vittu, jumala
totta
ei saatana
löin vetoa
hävisin
nyt saatana
minut omistaa

ravistettu vesi
parantaa
sittenkin
ei vittu
lääkitsin
itseäni väärin
sairastuin syöpään
kiitos pahan säteilyn
ihmisen luomaa
pahaa
pahaa
halusivat vain rahaa

luulin tuntevani itseni
taivaanmerkit taivaanmerkit minulle näytti
osoitti
posket punoitti
niin hävetti
jousimieshän minä
olisi pitänyt hakea olympialaisiin

luulin kuolevani
kuolinkin
henkiin heräsin
mutta en uskonut
joten en noussutkaan
vittuun jeesus
vittuun sukupuolielin
lisääntyminen
takaapäin tehdään tyttöjä

Jumala loi maailman
kuusi päivää sitten
evoluutioon luotin
mitä sitten
mitä sitten
ei ollut dinosauruksia
eikä apinoita
kuvitelmaa kaikki
jumala loi maailman huomenna

haamut jengissä
ei elämästä selviä hengissä
ei vittu ainakaan skeptikkojen jengissä
kaikki muut elää ja porskuttaa
kohti sitä vitun iankaikkista elämää
kyllä nyt vituttaa

vituttaa

maanantaina, toukokuuta 14, 2007

Anna palaa

Sen siitä sitten sai, tiedä sitten kuka ja mitä, mutta saipahan ansionsa mukaan sen minkä ansaitsikin - ihme ansionsaaja. Anssi on osaaja, ositusta osingonjaolle - Anssi haluaa osingolle, sen se osaa. Sensuuri senssipalstalla, "sen suuri" sensuroitiin.

Eli mitä vittua mä selitän?

Sitä ei tiedä kukaan ja tuskin harvakaan. Vielä vähempi osa porukasta, vähemmistökansanosan osa on olla tappiolla, tappiolla on hyvä olla, niin sanoo Leijonat. Leijonat ei osaa puhua, mutta niitä voi laittaa suuhun ja niiltä saa apua purjehduksessa - RAIKAS LEIJONA, HYVÄN TUULEN ANTAJA, RAIKAS LEIJONA. Ei kyllä sitten kannata yrittää ottaa leijonalta suihin, se on ihan eri toiminto ja voi johtaa keuhkojen tuuletukseen hieman väärää reittiä pitkin.

Tappiosta tappioon, rappiosta hiphoppioon - ha haa vittu mitä paskaa. Keksisit Jarkko joskus jotain uutta, kierrätät samaa paskat - mitäs muuta(kaan). Anna palaa, pistä tuleksi, kipinöitä ilmassa ja meitsi on liekeissä.

Keksi on syötävää ja työväline - KANTOLAN UUNISSA PAISTUU. Kantolan keksipaketissa luki, että tuotteet valmistettu Belgiassa - puuttui enää avainlippu-merkki. Paketissa katsokaas luki, että valmistus mikroaaltouunissa - ne on siis valmistettu loppuun Suomessa, siitähän se rapsahtaa juotsenia ja tiesmitä merkkejä.

PIKKU-KAKKOSEN POSTI!

Tänään plagioin lapsuuden hokemia joita kukaan ei hokenut. Väitän, että hoimme, koska halusin vain päästä esittämään tuon taivutusmuodon sanasta hokea. Jos se likaantuu, niin siitä tulee nokea, sokea - rohkea Rokan syö - ei vaan siinä kirjassa. Tuntematon Sotilas, mä tahtoisin antaa saman nimen lapselleni, en siis "sama" vaan "Tuntematon Sotilas Repo" - olis siinä tavailemista hautakivellä.

Tai no ei hautakivet osaa kyll ees lukea.

lauantaina, toukokuuta 12, 2007

100 Blogausta

Tämähän on juhlan paikka, sadas blogaus tänne Blogspotiin. Onkohan ketään, joka olisi lukenut kaikki? Jos on, niin ota yhteyttä ja pistetään huono palkinto tulemaan (ja jos laitat viestiä ilman, että olet lukenut kaikki blogaukset niin joudut helvettiin).

Olenkohan saavuttanu missään yhtä paljon kuin blogauksessa - en ole paljoakaan hauskempi kuin aikaisemmin, en älykkäämpi, en ystävällisempi - mutta olen enemmän blogannut. Kait sillä saa jo taivaspaikan taivaskanavilta tahi Mainostoimisto Taivaasta?

Jos minä vastaisin Mainostoimisto Taivaan rekrytoinnista, niin pistäisin ison mainoksen lehteen; Taivaspaikkoja taas vapaana - hae heti.

Uskonnollisempaa minusta ei ole tullut eikä liioin parempaa aviomiestä. 100 kertaa olen tähän kenttään kirjoittanut ajatuksiani ja mitä sitten?

Onko minulla enemmän ystäviä - ei. Kavereita on paljon, mutta tuleeko heistä ystäviä? Ihmiset lukevat tätä ja toisinaan saan palautetta, joka pitää näppiksen äärellä tuottamassa lisää ja toisinaan minulle kerrotaan, että maailma olisi parempi paikka ilman blogiani.

Mutta nyt en voi juhlistaa kuin vasta 1000 blogauksen kohdalla seuraavan kerran - vittu!

Katsomme parhaillaan "Walk the Line"-elokuvaa. Johnny Cash:n elämä on hyvä tarina, omat virheet pitää hyväksyä ja kasvaa niistä yli (tai ohi). 100 viestin jälkeen en ole varmaankaan muuttunut paljokaan ja aikaakin on kulunut puolisen vuotta - pitäisikö siinä ajassa huomata kehittymissä itsessään?

Vihaan yhä turhia asioita, kuten Oltermanni-miestä). Minkä minä sille voin! Se nyt vaan vituttaa suunnattomasti.

Jokainen joka on joskus ollut lavalla ja nauttinut siitä kun yleisö on "mukana" tietää sen, että siihen jää helposti koukkuun. Johnny Cash jäi, monet ammattilaiset ovat - eihän siitä haittaa ole, mutta jos joutuu lopettamaan, niin tällöin tulee ongelmia.

Minule blogaus on ollut riippuvuutta aiheuttavaa ja siksi olen pitänyt taukoja jotta ei tule liian rankasti riippuvuutta - samoin standupissa. Tauon ottaminen yleensä parantaa suoritusta - tai sitten keksin lisää tekosyitä sille, että keikkailen huomattavan laiskasti tällä hetkellä.

Kesästä tulee varmaan pitkä tauko - ehkäpä myös blogaamiseen. Sata viestiä olen kuitenkin saanut naputeltua - se on paljon kun ottaa huomioon näiden kirjoitelmien keskimääräisen pituuden. Yritän vain kompensoida lyhyyttäni (mutta minkä...).

Mutta tappakaa jo se saatanan Oltermanni-mies; www.adressit.com/oltermannimies

Jatkossa yhtä huonoja juttuja kuin tähänkin asti, mitään en lupaa.

tiistaina, toukokuuta 08, 2007

Auto-, talo- ja ihmiskauppaa

Tänään oli päivä, jos ette sitä huomanneet, niin suotakoon se teille anteeksi, jona tapahtui paljon kummia asioita, joista minä en kyllä tiedä mitään, koska minun elossani ei tapahtunut kummia tai edes sylikummia vaan ihan vain olin tänään kovin kauppaisalla tuulella - menin jopa myymään nähtävästi pisteet pois, kun en saa tätä lausetta lopetettua.

Päivä alkoi sillä, että sovin rekry-tapaamisen yhden potentiaalisen työntekijän (samaan yritykseen töihin kuin missä nyt itsekin husailen) - siitä tuo ihmiskauppa.

Ihmiskaupan kohde tarvitsee auton jos hänen ihmiskauppansa toteutuu ja hänet myydään myyjä-orjaksi (toim.huom. eri asia kuin orjamyyjä) tekemään työtänsä hyvällä palkalla ja muilla väitteillä joista te, jotka ette myyntialasta tiedä, mitään kuitenkaan usko.

Joten oli pakko suunnata autokauppaan tekemään myyjän kanssa myyjälle itsekin myyjänä kauppaa autosta. Auto löytyi ja tarjoukset laskettiin, jos ja kun ja kerran kukkia saa kaunis kotimaa, rekry-päätös vahvistuu Helsingissä, niin kaupasta auto (ei kauppa-auto) ostetaan.

Sitten olikin jo päivä pitkällä kuin pula-ajan päivällinen, erm jotakin.

Eräät tahot etsivät uutta kotio, eli taloa, eli villaa eli nyt siis jotakin missä painaa pää pehkuihin (mitä vittua ne pehkut on?).

Joten oli aika talokaupan, mutta emme menneet talokauppaan vaan soitin kiinteistövälittäjälle, joka on tunnettu siitä kuinka paljon hän välittää kiinteistöjä/kiinteistöistä. Sovimme tapaamisen ja suuntasimme kohteeseen. Eittämättä hyvä tapa saada kontakteja joille sitten myydä sitä mitä minun tulee myymän. Katsoimme talon ja totesin, että kyllä se on talo ja lähdin pois. Kaunista - ah niin kaunista. Kiinteistövälittäjä lupasi olla yhteydessä - tiedä sitten kehen.

Autokauppoja, mutta ei kauppa-autoja, myyjäorjia, mutta ei orjamyyjiä, talokauppoja, mutta ei talokauppoja vaan kiinteistövälittäjiä, jotka välittävät.

Näin laimeaa tekstiä tänään, huomenna lupaan nauttia lisää kofeiinia ja kahvia. Lisäksi saatan ottaa lautaselle salaatin lehden, vaikka en edes sitä aio lukea. Mutta se ei ollut se mitä minä tulin tänne tänään kertomaan - lupasin kertoa kertotaulusta, mutta hukkasin osaamiseni joten luotan nyt intuitioon ja väitän, että ne asuu Grönlannissa, vaikka heidät kirjoitetaan usein toisella tapaa. Lauseissani ei ehkä ole järkeä, mutta ällös peljätkö - ei minussakaan.

Tänään on tiistaipäivä, eilen ei ollut. Vääryyttä, että emme voi kokea samoja päviä peräkkäin, paitsi jos matkaamme väärään suuntaan aikavyöhykkeillä - sillekin tulee stoppi siinä vaiheessa kun aikavyöhykkeet loppuvat - mutta jos maapallo olisi äärettömän kokoinen, niin olisi äärettömän monta aikavyöhykettä jolloin voisimme matkustaa äärettömän pitkään siten, että olemme jatkuvasti samassa kelloajassa saman vuorokauden aikana...miettikääpä.

Kyllä, minä opiskelin fysiikkaa lukiossa - mutta vain tyttöjen takia. Tytöt vuorostaan lähtivät lukemaan lakia - ja pelkästään minun takia. Niin puhuin fysiikasta, se ei ollutkaan sitä mitä luulin sen olevan - se olikin luonnonlakeja ja naisten liikunta ei kuulemma noudata luonnonlakeja - koska muutenhan se olisi fysiikkaa. Tai niin minulle kerrottiin.

öööm, ajoin itseni nurkkaan - ajan itseni sieltä pois. Sanotaan, että ihminen voi puhua itsensä pussiin - epäilenpä, tai sitten pussi tottelee puhekäskyjä - tule tänne Lidl:n muovikassi, tule tule...

että tämmöistä tänään

tiistaina, huhtikuuta 17, 2007

Aika parantaa haavat

- tai sitten ne tulehtuvat ja niihin kuoleen. Kuitenkin - aika tarjoaa lopputuloksen.

Olen tänään kyynisellä tuulella, mikään ei tunnu onnistuvan, mutta ehkäpä se on luonnollista miehelle, joka joutuu lusimaan sairaslomaansa kotioloissa ilman rehellistä tekemistä. Ette edes halua tietää mitä siis teen kaikki päivät sairaslomalla - kyllä - katson televiissiota (ei kirjoitusvirhettä). Televiissiosta tulee ohjelmia, jotka laajentavat tajuntaa. Suosittelen. Olen myös katsonut tehtäväkseni katsoa paljon elokuvia ja tv-sarjoja dvd-formaattisilta puristekiekoilta.

Housen 1. kausi on nyt nähty. Loistavaa. Näin aika monta jaksoa silloin, kun se pyöri televiissiossa tuossa jonkin aikaa sitten, mutta oli muikeaa katsoa putkeen tuo kausi. Hieman itseään toistavaa, mutta silti Housenismit nyt vain ovat niin minua lähellä, että ei siinä voi kuin ylistää käsikirjoittajia.

Lisäksi tullut tarkkailtua tänään elokuvat: DaVinci Code (extended edition), Constantine ja jokin rähmäle, joka oli olevinaan laatudraama.

Kunnioitukseni heille, jotka työkseen arvostelevat elokuvia, koska jo pelkästään niiden jatkuva katsominen on raskasta, jopa minulle ja minä sentään nautin niistä.

Ja jos käyn jossakin päivänaikana, niin ei se mitään hupia ole - tänäänkin tehnyt vaikka mitä ja lopulta en jaksanut edes postilaatikoille asti riehua keppien kanssa, vaikka hurtta sinne olisikin halunnut (se on aina ollut sen päivän kohokohta, kun haetaan posti yhdessä - se valvoo selustaa, kun mä varastan naapureiden rahalähetykset).

Emme oikeasti varasta naapureille suunnattuja rahalähetyksiä, pikemminkin kyse on pitkäaikaisesta lainasta.

Ja mitä pidempi aika, sitä vähämpi kipua. Lopulta voin jättää kaiken hoitamatta ja toivoa, että asiat setviytyvät parhainpäin. Ja jos eivät lutviudu, niin sitten on pakko keksiä lisää sanoja kuvastamaan soljuvaa etenemistä.

Joo, olen narkoottisessa pilvessä - tai yritän ainakin olla. Vaatii keskittymistä. Huomenna lisää juttua jostakin, joka ehkä on lähempänä jotakin.

Ai niin, hyvä mainostoimisto Taivas. Olen nyt mukana osakkaana eräässä mediatoimistossa, joten tulen jatkossa pistämään tänne vain saatanan huonoja ajatuksia joita voitte sitten varastaa - silloin minä nauran partaani (jota ei ole).

Okei, en minä tiedä kuka sieltä käy tätä tavailemassa, mutta olisihan se kiva tietää. Kyllä mut yhä voi palkata tekemään vaikka millaisia projekteja. Olen tosi hyvä suustani, ainaski mun vaimon mielestä. Ja musta vois tulla malli kun äiti aina sanoi (ei muuten sano enää) että mä olen tosi komea.

Valehtelija.

maanantaina, huhtikuuta 16, 2007

Suunnitelmat ja ihmiset muuttuvat

Tänä vuonna piti lähteä pienellä porukalla roadtrip-matkalle Yhdysvaltoihin, matka peruuntui, kun osallistujat peruuttivat yksitellen ja lopulta kaikilla on työpaikkaa ja muita vastaavia hyviä tekosyitä sille, miksi eivät pääse matkaan.

Joku ei kestä sitä, että suunnitelmat muuttuvat lennosta jatkuvasti - minulle se on normaalia. Harvoin mikään pitkään suunniteltu toteutuu - tulevaisuuteen ei voi nähdä. Siksi en mielelläni suunnittelekaan mitään tarkkoja aikatauluja vaan pelkästään mielikuvia siitä, mitä voisi tehdä ja mitä haluaisin saavuttaa.

Ehkäpä mun tavoitteeni onkin vain se, että on onnellinen. Elää elämää, joka on inspiroivaa ja josta nauttii. Ei ihmisen ole pakko tehdä mitään sellaista, mistä ei pidä. Minä satun pitämään monenlaisesta työnteosta, joten senkin suhteen on helppoa edetä työmarkkinoilla. Mutta jos joudun asemaan, jossa en halua olla - miksi iskeä päätä väkisin seinään.

Tärkein tavoite kaikille ehkä pitäisikin olla se, että elää elämää jota haluaa elää - kannattaa ehkä jättää pois ne tarkat suunnitelmat matkailusta, elämäntilanteista ja niin edelleen. Kyllä ne kaikki toteutuvat jos vain elät siten kuin haluat (yhteiskunnan ehdoilla tietenkin).

Tarkalleen ottaen suunnitelmat eivät silloin muutu lainkaan - ne on olemassa ja ne toteutetaan heti kun mahdollista - tartutaan hetkeen. Mielestäni kaikkien pitäisi muuttua enemmän sellaisiksi, jotka osaavat tarttua mahdollisuuksiin. Kun kaikki on valmiiksi mietittyä, niin on helppoa lähteä yllättäen matkaan.

Ja tuo matkaan lähtö nyt voi tarkoittaa mitä tahansa - joo en luota siihen, että lukijani ymmärtävät symboliikkaa.

Kyllä te ymmärrätte.

Ehkä.
Kenties.

Tämä sairaslomailu ei tee minulle hyvää - vituttaa jatkuvasti se, että ei voi tehdä mitään järkevää paitsi parantaa itseään ja sitten tajuaa, että se on järkevää ja sitten taas vituttaa se, että tuskin kukaan muu tajuaa sitä ja he kuvittelevat, että en tee mitään järkevää...nukun paljon. Aina kun jokin paikka on paskana, niin nukun paljon. Kehoni tahtoo olla levossa - saatan pärjätä parin tunnin yöunilla terveenä, mutta näin sairaslomalla saatan nukkua helposti yli 16 tuntia vuorokaudessa.

Jos se olisi masennusta, niin ihme, että se aina lakkaa silloin, kun keho on korjaantunut. Ehkäpä masentuneen ihmisen keho ei koskaan tule kuntoon ja siksi heidän tarvitsee nukkua jatkuvasti paljon.

Mä yritän vaan repiä jostain taas uusia ajatuksia, koska uusista ajatuksista voi helposti löytää jotain hauskaa ja se on mun työtäni - olla hauska. Vaikka tekisin myyntiä, markkinointia, mainontaa, johtamista - mitä tahansa, niin aina lähden siitä, että on oltava aidosti hauska. Nauraminen on erinomainen keino päästä tuloksiin.

Ehkpä me ihmiset muutumme, sitä ei itsestään huomaa helposti, mutta kun lukee vanhojen blogien kirjoituksia, niin sitä huomaa kuinka säälittävämmäksi sitä tulee kun lähenee keski-ikää. Nuoruuden tehokas maailmanmuuttaminen muuttuu läheisten muuttamiseksi ja lopulta sitä enää puhuu siitä, että ehkä sitä voisi kokeilla muuttaa edes itseään ja nyt ollaan jo siinä, että yritän keksiä tekosyitä sille, miksi en voi muuttua.

Mä en voi muuttua, koska mikä tahansa muutos olisi huonompaan ;)

Muista lukae myös www.koomikot.com päiväkirjaani.

sunnuntaina, huhtikuuta 15, 2007

Mitä tuli sanottua

Kirjoitin taas suulla suuremmalla. Kuuntelin korvilla olemattomilla. Joku varmaan oikeastikin luulee minun kuvittelen itsestäni suuria - en minä niin tee. Okei ehkä toisinaan, mutta en standupin suhteen.

www.koomikot.comin päiväkirjaani kirjoittelin eilen lauantaina tekstiä, josta varmasti joku voi ottaa itseensä. Tavoitteeni ei kuitenkaan ollut loukata ketään - tai vaikka olisikin ollut, niin no - mitäs sitä selittelemään.

Kannan vastuun siitä mitä sanon, koska se on mun mielipiteeni, mutta jos joku pistää mut seinää vasten asian tiimoilta, niin kiistän kaiken - olenhan selkärangaton näätä (toim.huom. näädät ovat selkärankaisia - nyt vähän tarkkuutta Jarkko).

Kaikkein säälittävintä on itse kirjoittaa omaan tekstiinsä "toimittajan huomautuksia".

Mun mielipiteeni ovat juuri niin arvokkaita kuin mitä niille annetaan arvoa - eli jos suutut siitä mitä kirjoitan, se on oma häpeäsi. Suurin osaa kulkee kommenttiani ohi olkiaan kohautellen ja partaansa naureskellen; "kukakohan toikin pikkupoika luulee olevansa - ei osaa edes välimerkkejä käyttää oikein".

Olin juuri parin kaverin kanssa kahville (kello on siis 03.15) - kivaa oli - suurimmilta osin. Aina ei jaksaisi nonstop vittuilua. Mutta kyllä sieltäkin irtoaa aina muutama helmi kommentti joista sitten saattaa muotoutua ihan lavoilta kerrottava juttu.

Joten kannattaa käydä kahvilla. Vituttaa vaan tuo jalassa oleva nonstop kipu - ei nilkkavamman pitäisi tuollaista kipua tuottaa. Mulla on vielä monen lääkärin toteamana ylikorkea kipukynnys, joten kait tuossa tassussa on jotain oikeasti vialla.

Tai sitten kerään vain säälipisteitä. En mä muutenkaan saa respektiä.