!UUSI BLOGI!

Siirry www.jrepo.fi

Siellä on uusi blogi, hehkeämpi kuin rapuhai.

jarkko.repo@gmail.com
044-9150721 (jos on ihan pakko soittaa)

torstaina, elokuuta 09, 2007

Herttaista melankoliaa

Maamme kieli on kaunis, osa jopa ihmisistäkin. Kauneus on katsojan näköhermoissa ja kauneutta ei kuulemma voi mitata, paitsi missi-kisoissa. Elo on pumpulia ja pumpuli on hattaraa, makeaa sokeria ja muuta pehmeää. Vaaleanpunaista, murrettuja värejä, sorrettuja paletteja.

Paljetti, sanana kauniimpi kuin luonnossa. Baletti hypähtelee kevyesti aivokurkiaiselta ohimolohkoon, mutta kansallisbaletissa meno on tylsempää.

Pääni sisällä kaikki on paremmin, sanat ovat oikeita ja niiden maku on ehtymätön. Sivistyssanat pannassa, tilalle oikeaa kieltä, suomea. Rosterinen kiilto on kauniimpi kuvitelmissa kuin kotikeittiössä; siellä keitetään koteja. Täynnä sormenjälkiä, mutta ei sormista. Koira käynyt merkkaamassa kuonollaan - tahraista, mutta aitoa. Silti pääni sisällä tuokin mielikuva on laadukkaampi ja aistikkaampi kuin mitä todellisuus tulee koskaan olemaan.

Mitä tehdä, kun mikään ei ole tarpeeksi hohdokasta aisteille? Aivot ovat menneet ohi ja jättivät jälkeensä tämän aisti- ja vauhtisokean näkevän. Kauneus voi olla katsojan näköhermossa, mutta minulle kauneus syntyy ajatuksista, termeistä, koostuu palasista kuin matemaattinen todistelu. Se on mitattavissa olevaa, mutta epätarkkuusperiaatteen perusteella mittaaminen on järjetöntä.

Kaikki on järjetöntä. Päässäni sanat ovat kauniita, äännä ne ilmoille ja niistä katoaa tenho. Päässäni ihmiset ovat kauniita, päästä heidät kadulle ja heistä katoaa sielu. Ei tähän tarvita uskontoa, kunhan on uskoa, uskoa siihen, että pääni on oikeassa ja todellisuus on harhaa.

Sitä, sitä se on
- herttainen melankolia.

Ei kommentteja: