Se päivä oli täynnä tyhjiä lupauksia odottamassa täyttymistään. Miehet saapuivat paikalle valoa mukanaan kantaen (ja työvälineitä). Tavoitteenaan iskeä muut joukkueet hiekanrakoon (muuta maata kun ei ollut saatavilla) lapioillaan ja turhalla pätemisellään. Ensimmäisellä joukkueellamme oli myös mukanaan vesipoika RAINE, joukkueen muut jäsenet olivat vesiposti ROOPE ja vesipää JARNO. Toinen eeppinen joukkueemme oli vesipolvi JARKKO ja vesiselvä JOONAS.
Miehet kävelivät hitaasti kohden kisapaikkaa, tunnelma oli käsinkosketeltavissa, mutta onneksi tuhmat sedät eivät tehneet niin, koska tunnelma oli vielä alaikäinen.
Joukkueemme jäsenet osoittivat jatkuvasti toisilleen elämää suurempaa serkusrakkausta (paitsi Jarkko ja Joonas kun eivät ole serkuksia), joka onneksemme on lainsallimaa. Jarno ja Roope pohtivatkin jo jos olisivat maamme ensimmäinen homo-serkus-aviopari. Tässä vaiheessa iltaa on jo nähtävillä joukkueen yhteenhitsautunut fiilis; Jarno katsoo Roopea hieman ylen.
Saapuihan se kaikkien janoisten sankari Joonaskin kuvioihin. Joonas hymyilee, koska emme vielä tiedä mitä aiomme rakentaa ja ajattelu saa Joonaksen aina iloiseksi. Joonas tykkää yrittää ajattelua. Taustalla joku random-fanaatikko-fanimme keikistelee. Julkisuudella on negatiivisetkin puolensa (niinno tunsimmehan me sentään toisemme, ei meitä kukaan muu sitten tuntenutkaan).




Ei kommentteja:
Lähetä kommentti