Standuppia koko rahalla

Kirjaa, vaikka väkisin

2011-08-29T09:57:00.002+03:00

Työpäivät ovat venyneet noin 16 tuntisiksi parin viime viikon aikana. Joten ei ollut aikaa naputella teosta. Kerrottakoon tänne kuitenkin, että The Kirja on saanut alkunsa ja teoksen nimikin on täällä esillä.

Onpas.

Tavoitteena kirjoittaa teos, jonka lukemisen jälkeen, ei tarvitse enää lukea mitään muuta. Eeppinen katsaus siis kaikkeen ja vielä vähän muuhunkin. Talsinko Bill Brysonin jalanjälkiä, ehkä, mutta paremmin ;)

Jatkakaa. Minä en.

Yllätys

2011-08-07T22:57:00.002+03:00

Vuonna 2005 syntyi tämä blogi, joka sitten muuttui www.jrepo..fi sivustoksi aikanaan. Rinnalla pyöri (ja pyörii yhä) www.jarkkorepo.fi, joka oli tarkoitus pyhittää muille projekteilleni stand up -komiikan ohella.

Pari viikkoa sitten päädyin ostamaan ISO lehden liiketoiminnan itselleni (www.isolehti.fi) ja sen myötä herättelen nettiaktiivisuutta kaikkialla. Päätinkin myös tänne laittaa yllätyksenä uuden blogauksen, jota ei ole missään muualla luettavissa. Miksikö - koska mä voin.

Aloin aikanaan tehdä stand up -komiikkaa hetken mielijohteesta. Aina olen rakastanut esiintymistä ja haasteita. Väitteiden mukaan stand up -komiikka on vaikeinta, mitä ihminen voi työkseen tehdä. Koska puhelinmyynnin olin jo kokeillut, niin oli aika lähteä aktiivisesti stand upin maailmaan.

Se johti lopulta siihen, että tutustuin (ja hetkellisesti koin ehkä jopa toveruutta) Tommi Mujuseen. Tommi Mujunen tutustutti minut Petteri Ursiniin, joka oli silloinen ISO lehden päätoimittaja. ISO lehteä oli tehty yksi numero siihen mennessä. Minut rekrytoitiin ilmaiseksi avustajaksi ja pian kirjoittelin yhä enemmän. Lopulta minut pistettiin päätoimittajaksi.

Nyt olen päätynyt lehden omistajaksi. Tästä kaikesta kiitos tälle alkuperäiselle blogilleni ja nettisivuilleni (www.jarkkorepo.fi), joilla todistin kait joillekin, että osaan tuottaan hilpeää sisältöä. Suurimmat kiitokset kuuluvat kuitenkin Tommi Mujuselle ja Petteri Ursinille siitä, missä nyt olen.

ISO lehti on jatkossa liiketoimintaa. Samoin stand up -komiikka on ollut minulle jo joitakin vuosia businestä. On siis kait aika alkaa etsiä uusia harrastuksia, kun niistä on yllättäen tullut päivätyö. Unelmahan tässä on toteutunut, mutta kovalla työllä. Unelma elämäksi tätä tuskin voi sanoa, kun työpäivät ovat 20 tuntisia. Silti ihminen tarvitsee muutakin kuin työn ja parisuhteen. Ihminen tarvitsee harrastuksia.

Olen toisinaan joillekin väläytellyt kirjaideoistani ja kaikenlaisista raakileista. Nyt olen päättänyt, tämän kaiken muun eeppisen työtaakan alla, että alan kirjoittaa puhtaaksi ensimmäistä kirjaani. Se olkoon harrastukseni, josta tuskin tulee työtä.

Miksi sitten pistän siitä tänne, enkä julista sanomaa kaikkialla muualle? Koska se on harrastus ja tämä blogi oli alunperin vain harrastuksen sivujuonne. Olkoot tämä jatkossakin sen tyyssija. Saatan joskus tänne siis kirjan kirjoittamisesta kirjoittaa. En voi tietää vielä. Harrastuksia kun ei saa tehdä kellon kanssa.

Kiitokset kaikille lukijoille yms, ilman teitä en olisi päässyt ISO lehteen, stand up -keikoille ja lopulta elämään sitä unelmaa, joka vuosia sitten oli päässä.

222 Blogausta saa riittää!

2007-09-07T17:31:00.001+03:00

Se oli sitten siinä. Ei enää koskaan, ei ikinä. Never ever again!

Eli blogaamisen uusi airue aukeaa maanantaina ja osoitteena tuolla henkiä salpaavalla mestalla on: http://www.jrepo.fi/ !

Sinne siis, kuin olisit jo. Ensimmäisen viikon ajan blogi on testauksessa ja koitamme saada homman toimimaan liukkaammin kuin keskiverto kuivankelin yhdyntä.

http://www.jrepo.fi/ - jihuu. Aukeaa maanantaina. Jatkossa siellä on kaikki, tai no ainakin minä.

Lupauksia jatkosta:
Sienekkäämpää
Ravukkaampaa
Hyvempää
Loistavampaa
Jättivängempää
Jeppiskamaisempaa
Hemaisevampaa
Hehkeämpää
Huimaisevampaa
Humaisevampaa
Humalaisempaa
Huhmareisempaa
jne.

Maanantai! Tulisit jo!

----

222 blogausta on tarpeeksi blogspotiin. Nämä kirjoitelmat siirtynevät tuonne uuteen kokonaisuudessaan jossakin vaiheessa, joten arkistot ovat kunnossa.

Miksikö siirto?

Jatkossa kommentointi vaatii rekisteröitymistä sivuilleni, rekisteröityneet saavat myös aivan saatanasti spämmiä liittyen kaikkeen JRepoisaan. Tämä on siis muutos, jotta voimme paremmin käsitellä markkinointia, mutta emme myönnä sitä.

Tuotteistan itseni, olen JRepo. Kuvittelen olevani brandi ja hilaan itseni joukkoon taivaanmerkkien. Olen blogaamisen Coca Cola, Apple ja Nokia!

tai sitten en.

Today Tomorrow Toyota

2007-09-05T23:03:00.000+03:00

Siinä on esimerkki loistavasta mainoksesta, Toyota pyörittää taas televisiossa jatkuvalla syötöllä tuota ajatusketjua; tänään, huominen, Toyota.

Se on hyvä. Siinä kiteytyy kaikki. Osa autoista on tässä päivässä, huomisessa on ehkä joitakin, mutta kaikkien edellä käy Toyota. Ihme, että silti autoissaan on niin vähän vikoja, koska valitettava tosiasia on se, että tekniset innovaatiot ovat suurimpia teknistenvikojen aiheuttajia. Jos siis mainos kertoisi todellisuudesta se menisi: today, yesterday, Toyota.

Mutta todellisuushan ei kelpaa mainoksiin.

Kohta avataan uusi blogini, osoitteena tullee olemaan eeppisen kaunis ja lyhyt (kuten minäkin siis) paikka, jonka suurin osa teistä on arvannut jo viimeisimmän postaukseni perusteella.

Today Tomorrow JRepo!

Mainokset; eivät koskaan totta.

Sairaslomalla olen ollut, siksi asiat hieman viivästyneet, ei ole kivaa yskiä verta.

Mitä piilee tulevaisuudessa?

2007-08-31T10:41:00.000+03:00

On ollut mukavaa olla blogaajana osana suurta ja mahtavaa Blogger-kokonaisuutta, mutta minä vaadin enemmän, minä vaadin jotakin kauniimpaa, minä vaadin jrepoutta.

Olemme, tai siis eräät ovat, koodanneet niskavääränä ja selkälimassa aivan uudenlaista blogi-pohjaa, joka on hehkeämpi, heleämpi, hauraampi ja ah niin hilpeä. Ei, emme yritä luoda paskaa uusmediaa vaan kunhan on puitteet sopivammat minun epämääräisille ajatuksilleni.

Mutta missä tämä kaikki tapahtuu, minne kaikki on menossa ja muita kysymyksiä joihin kaipaat vastausta kuin kärpänen tulimyrskyä...ööm.

Jatkossa sinunkin kannattaa siirtää tämä sivu pois muististasi ja ohjata itsesi 222lu4309lr8 - mutta se ei ole vielä valmis (noin helppoa ohjetta siitä mistä kaikki löytyy jatkossa ei antanut edes DaVinci-koodeissaan).

Muutoksen havinaa

2007-08-29T21:16:00.000+03:00

Historian siipien havinaa
linnun siipien havinaa
kaupungin osa - pala Haminaa
muutoksia tapahtuu
muutoksia sattuu
muutokset sattuu
sattuvatko ne oikeaan aikaan
tapahtuvatko asiat ajallaan
vai onko aika väärä
väärää aikaa
väärennettyä
uutta aikaa
uudistettua
Muutoksia on tulossa
muutoksia parempaa
ja huonompaa
muutoksia muutoksien takia
muutamme kaiken
mutta emme mitään
Kryptista paskaa
kryptistäpäs
Kirjoitusvirheitä
aivan uusia
uudenlaisia
luonnollisia
ja luontaisenkaltaisia

Seuraa silmä kovana ja penis samoin, sillä kohta urkeaa uusi airut tulevaan. Sillä kohta, kohta ottaa blogi askeleen eteenpäin. Älä missaa palastakaan, älä kadota hetkeäkään. Kyllä tämä tästä, tiedä vaan mikä ja minne.

Kohta mikään ei ole entisensä!

Miksi me ollaan täällä?

2007-08-28T09:08:00.001+03:00

Jarkko Martikainen laulaa yhtyeensä YUP:n kappaleessa "Maailmassa on virhe"

miksi me ollaan täällä?
hyvä kysymys
kruununa luomakunnan?
huono selitys

Sitä minäkin tässä olen pohtinut. Siis mitä vittua varten meidän pitää olla täällä - no osa nokkelistalukijosita tietenkin heti vääntää, että tietenkin vittua varten, mutta edelleenkin se on minusta huono selitys.

En usko jumaltaruihin, uskon sattumaan. Sattuman kautta olemme tänne tulleet, mutta kun ihmisella on pakonomainen tarve järkiperäistään kaikki ja keksiä olemassa ololleen selityksiä, jotka täyttävät sen jonkin tyhjän tunteen sisimmässämme.

Olin eilen pelaamassa salibandya, kun kerta pitää tuota Lahden Kortteliliigassa pelaavaa kolmatta joukkuettamme kiskoa eteenpäin. Toisinaan sitä miettii, että onko päämääränä se euforia jonka saamme tekemisistämme, onko silloin poissa se vääjäämätön pakkomielle siitä, että kaikella pitää olla merkitys? Onko ainoastaan euforinen tila sellainen jona aikana me kykenemme olemaan tyytyväisiä kaikkeen vaatimatta siihen selityksiä.

Jos jollakin toisella menee hyvin, sanomme häntä onnekkaaksi ja jos kaikki menee päin vittua sanomme, että on meneillään downswingi (tahi vastaava). Aina ei osu, mutta me syytämme siitä Lady Fortuna emmekä esimerkiksi tyydy hyväksymään asioita sattumanvaraisina.

Itse pelaan uhkapelejä vain silloin kun tarvitsen rahaa - olen aina voittanut, joskus jopa liikaa. Tuhansia euroja, silloin sitä kuvittelee, että siinä on jokin merkitys - ei siinä ole. Maailma on yhtä merkityksetön kuin menehtynyt patalappu.

Dysforiaa koemme joka päivä, mikään ei meille kelpaa. Kaikki on päin vittua...

maailmassa, siinä on virhe
on mielenrauha mennyt

..."miksi me ollaan täällä", ei siis liene oikea kysymys lainkaan. Miksi meille ei mikään riitä? Ei meidän ole pakko hortoilla dysforiassa päivittäin, voimme kevyesti nostaa itsemme masennuksesta vain päättämällä, että emme etsi teennäisiä selityksiä asioille, jotka ovat vain sattumaa. Kun hyväksymme maailmankaikkeuden kylmyyden ja vääjäämättömän päämäärättömyyden, niin silloin ehkä voimme olla tyytyväisiä siitä, että edes me olemme siitä syntyneet - aika vitun hyvä sattuma!

Inside-juttuja

2007-08-26T22:01:00.000+03:00

Mistä aloittaa? Ei tuo ei ollut retorinen kysymys, haluan oikeasti vastauksen. Miten kertoa blogissa siitä, miten viikonloppu sujui ja yrittää tuoda siihen katsantoa siitä, miten kaikki ne tapahtumat voivat jotenkin liittyä standupin tekemiseen. Väitän yhä, että elämän on pakko olla absurdia jos aikoo pärjätä koomikkona, se mistä sen absurdin (vittu yrittäkää itse taivuttaa tota sanaa, pakko ilmaista ilman taivutusmuotoja) sisällön sitten löytää eloonsa on koomikosta kiinni.

Viikonloppu oli jälleen kerran eeppinen, mun elämä nyt vaan on. Mutta sinä, rakas lukija, halunnet tietää mitä taas on tapahtunut.

Olin jokin aika sitten tutustumassa insinööri-opiskelijoiden illanviettoon ja tuo porukka totesi, että sovellun heidän ryhmäänsä kuin nyrkki voihin, joten tietenkin sitä oli pakko ottaa koko juttu uudestaan.

Tällä kertaa päätimme, että valtaamme perheeni-omistuksessa olevan mökkösen Hirvensalmelta. Suunnitelmana oli siis kalastaa vähän ja nauttia ruokaa ja ehkä juoda muutama annos alkoholiakin - voi, että olin väärässä.

Totaalisen.

Mutta, jotta homma ei kuse, niin käydään - jälleen kerran - viikonlopun tapahtumat läpi mies mieheltä ja Timo Timolta.

Aloitetaan koko homman grandfatherista, eli ideoiden tyyssijasta, ongelmien luojasta, pinkkien vaatteiden kuninkaasta ja olennosta, joka jakaa kauhua Lappeenrannassa ja puhelimessa, etenkin pankinjohtajien vaimoille - Wille aka Ville.

Ville lähti liikkeelle Lappeenrannasta kellon tarkkuudella. Eli oli siis ainoana oikeaan aikaan Mäntyharjulla (siellä kävimme shoppaamassa ravintoa). Ville tahtoi kaupasta paljon päällisiä pitsaan, niin paljon, että lopulta luomansa pitsa romahti singulariteettiin ja tuotti siten ikioman mustanaukon mökillemme. Kiitos Ville.

Villellä oli (jälleen kerran) kamera matkassaan ja tuottikin viikonlopusta videon, jonka näyttäminen alaikäisille on varmasti joidenkin lakien vastaista.

Perjantaina saavuttuamme mökille halusi Ville heti lähteä Mikkeliin, koska Mikkelissä on vaan niin vitun kivaa. Ville ei päässyt - lienee Villeä harmittanut. Ja harmittihan sitä, niin paljon, että tempaisi olantakaa (oikeasti pöydältä) kaksin käsin (oikeastikin!) viinaa ja tipahti jo ennen kuin pikalämmittäinen savusauna oli valmiina. Ville meni nukkumaan siis ennen puoltayötä. Kerkisin kyllä syömään grillistä muutaman makkaran ennen sitä. Villen perjantai oli yhtä villi kuin Timon elämä (siitä tuonnempana).

Lauantaina Ville oli vauhdissa heti aamusta, kai nyt kun muut olivat menneet nukkumaan tunteja myöhemmin. Ville tahtoi yhä Mikkeliin, eikä häntä vieläkään sinne laskettu - mahtoi harmittaa, joten Ville tahtoi pelata petanqueta ja mölkkyä (oikeasti, Ville ei halunnut pelata mölkkyä, koska mölkky on kuulemma homojen-hommaa (no siitäkin sitten myöhemmin blogissa)).

Pelasimmehan me, Ville päti enemmän kuin keskiverto porsas joulupöydässä. Pelit sujahtivat ohi nopeasti ja Ville kuului voittajiin (Antti, Ville ja JRepo)! HYVÄ ME! Voitimme, koska vastustajalla oli käytössään rekkaripelaaja (Akseli "Korttelin mestari" Kilpinen) ja Jeesus (Olli, älkää kysykö miksi, edes jumala ei tiedä).

Lauantaina pelien jälkeen oli jo myöhä ja Ville suunnitteli nukkumaan menoa. Ei jaksanut tuutia, joten mies taisi keritä saunomaankin tällä erää. Kohokohtana kuitenkin koko reissussa oli se, kun mies sai tehdä ravintoa. Ville veisteli raakapakastepitsapohjien päälle sellaiset yhdyssanat ja täytteet, että heikompaa olisi hirvittänyt - ja meitä muuten hirvitti. Tarinan mukaan Villen omassa pitsassa (jokainen sai omansa halujensa mukaan ja Villen halut nyt vaan ovat aika suureelliset) oli täytteenä:
herkkusieni
paprika
sipuli
valkosipuli
jauheliha
tonnikala
kana
salami
kinkku
juusto
tomaatti
ananas
oliivi
- jaksakaa vielä, Villekin jaksoi
lisäjuusto
toista paprikaa
toista kanaa
toista jauhelihaa
makkara
katkarapu
simpukka
kolmatta juustoa
jne.

Villen pitsaa ei yksinkertaisesti voinut olla olemassa ja täten se upposikin itseensä tuottaen gravitaatio-keskittymän jollaista ei ole nähty Hirvensalmella (eikä missään muualla) koskaan.

Lauantai loppui Villen osalta siihen, että hän meni kiltisti nukkumaan, ennen sitä hän kuvasi muiden juhlintaa ja esitti myös oman versionsa Kesäpojat-kappaleesta. Se oli kaunista katseltavaa, tiedä sitten kenestä.

Sunnuntaina ketään ei enää kiinnostanut mikään, joten ei paljoa blogattavaa.

Toinen auto, joka suuntasi keulansa Hirvensalmelle oli täynnä Anttia ja Aksua. Blogissa käsittelen heitä yhdessä - tulette kyllä tietämään miksi.

Antti ja Aksu (AA-kerho) olivat päättäneet olla ajoissa kaikessa, joten he myös aloittivat viinan juomisen hyvissä ajoin. Aksulla ei kuitenkaan perjantaina vielä limitti iskenyt, joten jatkoimme hänen kanssaan aina aamuun asti. Antti lähti joskus perjantai-illasta vessaan, mutta löysimme hänet nukkumasta Villen vierestä - ensimmäinen kolaus AA-kerhon parisuhteeseen.

Perjantaina kummatkin olivat vielä siistissä kunnossa ja vannoivat, että kyllä se siitä. Molemmat yrittivät saunoa ja ainakin järvessä he koskettelivat toisiaan ehkä jopa hieman pidempään kuin kavereiden pitäisi - ehkä vähän. Seurasin tätä kaikkea kiinnostuneena tietenkin, että kukas sitä nyt on perverssi (Timo, mutta siitä tuonnempana).

Lauantaina kummatkin heräsivät onnellisina ja avuliaina auttamaan toisiaan, mutta sitten. Oli petanquen vuoro ja pojat joutuivat eri joukkueisiin - Antti Voittajiin ja Aksu Moraalimiehiin (Aksun kanssa palloja pyöritti Olli ja Timo). Aksun joukkuetta sanottiin (ei kenenkään toimesta) Moraalimiehiksi, koska Aksu oli pitänyt koko perjantai illan ja yön huolen siitä, että kenellekkään ei jäänyt epäselväksi se, että hänellä on ihan vitun korkea moraali, se on niin vitun korkea, että sen huippu on ikiroudassa. Lisäksi Aksu piti huolen siitä, että hän saa "ensviikolla" itselleen mökin, tiedä sitten miten vanhempiensa tappaminen ja korkea moraali voivat pesiä samassa mielessä, mutta Aksu onkin vähän erilainen, Aksun isi tienaa paljon rahaa.

Joukkueiden välinen kemia petanque ja mölkky-turnauksessa oli käsin kosketeltavaa. Ja kyllähän Aksu ja Antti toisiaan koskettelivatkin. Lopulta pelien jälkeen hekin saivat eteensä ravintoa ja söivät itsensä täyteen PIENET SILLE! Aina, kun Antti yritti pupeltaa, hävittyään minulle pokerissa kaiken (kolmeen kertaan, kyllä mä omistan nyt kaikkeuden - kolmeen kertaan) pitsaansa en suonut hänelle siihen mahdollisuutta PIENET SILLE vaan huusin heti kun pitsa oli siirtymässä suuhunsa: PIENET SILLE.

PIENET SILLE tarkoittaa, että jokaisen on pakko ottaa heti lähimmästä alkoholijuomastaan hörppyä tahi PIENET SILLE vastaavaa. Illan aikana saatoimmekin kuulla Antin sanovan PIENET SILLE noin kaksi sataa kerPIENET SILLEtaa.

Eli kun yritimme keskustella PIENET SILLE mistä tahansa niin se PIENET SILLE kääntyi aina PIENET SILLE siihen, että joimme lisää aikuistenjuomaa PIENET SILLE.

Tässä vaiheessa iltaa olimme ottaneet tarpeeksi monet "pienet sille", joten keksimme Antin kanssa ilmaisuja, jotka kertovat aikomuksesta, mutta eivät pakota juomaan. Loppuilta menikin huudellessa "KESKIKOKOISTA SUPPEAMMAT NIILLE". Tyhjensimme Antin kanssa puoliksi esimerkiksi Fisu-pullon, koska Olli kuvasi kun keskustelimme, joten meidän oli pakko siinä vaiheessa ottaa PIENET SILLE.

Ette tiedäkään kuinka monet hörpyt olen kiskonut tätä kirjoittaessani PIENET SILLE tuosta lasista, jossa ei nyt kyllä ole Altian sponsoroimaa mehua.

Mutta sitten se ilta karkasi käsistä. Aksu päätti, että nyt on vuorossa se hetki, kun hän juo kaiken pohjanmaankautta jos vain joku siitä sanoo. Ja jokuhan (minä, Antti, Timo, Ville ja Olli) siitä hälle sanoi. Aksu joi pohjanmaankautta 10 minuutin sisään:
1x iso tölkki lonkeroa
1x pieni tölkki lonkeroa
1x valkovenäläinen
1x fisu-"shotti" (18 cl)
1x kermalikööri

Tästä vuorostaan kului noin 5 minuuttia, kun Aksu ja Antti menivät naimisiin...

Hääseromoniamme oli viileä. Minä kysyin kummaltakin haluavatko he. Aksu vastasi, että kysyin väärin ja huusi, että hän tahtoo eikä halua (Antti varmaan suuttui tästä, Antti haluaa olla haluttu). Kysyin uudestaan: tahdotko sinä ja sinä. Tahtoivat. Suutelivat ja Aksu kantoi Antin pois.

Tästä vuorostaan kului noin 5 minuuttia, kun Aksu ja Antti kummatkin oksentavat ulos syömiänsä herkkupitsoja ja alkoholi-annoksia.

Ei tainnut poikien suhde kestää pitkään jos heti ajatus homoseksistä teki tepposet ja oli pakko keventää.

Aksu selveni, mutta kerkisi kyllä siinä välissä:
heittämään shampanjat ympäriinsä pihaa ja joidenkin vaatteita
heittämään vedet ympäriinsä pihaa ja joidenkin vaatteita
heittämään kahvit (ei omansa) ympäriinsä pihaa ja joidenkin vaatteita
heittämään mölkky-peliä ympäriinsä pihaa ja joidenkin vaatteita

Aksulla oli selkeästikin taantuma luolamies-aikoihin käynnissä. Hän myös puhui jostain homo-mursuista, jotka selkeästikin pelottivat häntä. Hän myös nimitti joukkueensa (moraalimiehiä) homo-mursuiksi, mielestäni Olli eikä kyllä Timokaan näytä hirveästi homo-mursulta. Siitä päättelin, että Aksu saattaa olla kännissä eikä tiedä mitä puhuu.

Aksu pyysi anteeksi riehumistaan ja lupasi auttaa siivoamisessa - siinä vaiheessa olin jo siivonnut.

Sunnuntaina AA-kerho suuntasi yhdessä Aksulandiaan (ensviikolla se on jo Aksun) ja siellä sattuneita tapahtumia emme tiedä. Tietojemme mukaan he ovat yrittäneet perua avioitumisensa, koska he haluavatkin ihka aidot kirkkohäät.

Kolmas ajoneuvo oli Jaguar. Kiiltävän likainen Jaguar. Kyytiini tulivat Mr. Transformeri Olli ja Tamperelainen Timo. Timo oli myöhässä noin kaksi viikkoa, joten sen takia myöhästyimme vähän sovitusta ajankohdasta, onneksi ajoin lujaa, joten olimme vain n. 30 min muiden jälkeen Mäntyharjun shoppin centerillä (siellä semmoista edes ole).

Timo ja Olli käsitellään yhdessä, koska kummatkin ovat ihan yhtä hukassa siitä, mitä normaalit ihmiset tekevät. En edes yritä kertoa kronologisesti tekojaan vaan listaan vain yksittäin sattuneita asioita ja muita huomioita.

Timo keittää kahvia, kokoajan, turha edes kysyä onko kahvia, sitä on. Timo keittää kahvia, vaikka ei olisi kahvia, keitintä eikä mitään syytä keittää kahvia. Timo kuulemma juo kahvia krapulassa, joten kait miehellä on syntymäkrapula.

Olli haluaa isona tulla Transformeriksi. Olli on jo nyt aika autobotti, mutta vielä on miehellä matkaa totaaliseen transformeriuteen, siihen kuuluu myös kattavampi kokoelma ledejä.

Olli haluaa isona mennä naimisiin ledien kanssa, koska ledit ovat kaikkea muuta kuin naiset. Fiksusti päätelty Ollilta, koska yksikään nainen ei kanssaan varmaan naimisiin menisikään, joten hyvä ottaa niiden vastakohta "ledit" tähtäimeen. Oikeasti Olli on ihan kiva kaveri, se vaan on niin innoissaan siitä, että siitä tulee insinööri.

Timo pelkää saunoa ihmisten kanssa. Timo pelkää uida ihmisten kanssa. Timo pelkää asioita.

Olli on varma siitä, että hän on hyvä kuvaamaan kameralla muita ja Olli tykkää nightvisionista.

Timo on varma siitä, että hän on hyvä kuvaamaan kameralla muita ja Timo tykkää nightvisionista.

Timo on kuulemma paras, paras kaikessa.

Olli ei niin ole väittänyt, mutta silmistään näkee, että hän ajattelee samoin.

Timo kävi nukkumaan aikaisin.

Olli kävi nukkumaan aikaisin.

Olli on villi mies ja haluaa extreme kokemuksia, siksi hän otti pitsaansa villit täytteet: vähän tomaattia ja ripaus juustoa eikä sitten vahingossakaan valkosipulia.

Timo pesee hampaat aamuisin. Timolla on varmaan hyvät hampaat. Siis kyllähän muutkin pesee, mutta ne ei mene puoleksi järveen sitä varten - Timolla on varmaan isot hampaat - tai sitten meillä on pieni järvi.

Olli on aika transpormeri. Kirjoitinko mä jo siitä? Mitä väliä, siitä pitää vittuilla miehelle minuutin välein.

TRANSFORMERS
ROBOTS IN DISGUISE!

Olli opiskelee mekatroniikka insinööriksi, koska se kuulostaa transformerilta.

Ollin uusi nick on Bumblebee, koska Olli mielellään tökkii asioita.

Timo kuvaa Villille "yllätysvideoita". Timo on kovin perverssi. Timo haluaa esiintyä, mutta vain kameralle, Timosta tulisi siis loistava pornonäyttelijä, jos saisi esiintyä aina yksin. Timo on harjoitellut sitä jo vuosia.

Perjantaina siis miehet menivät tuutimaan aikaisin. Lauantaina Timo ja Olli hävisivät Aksun tiimissä kaikkilajit meille Voittajille (miten niin vittu ollaan huonoja häviäjiä Voittajissa?).

Lauantaina Timo kärsi kuvitteellisesta syntymäkrapulastaan ja kärsi päänsärystä. Ehkä se oli vain tekosyy olla harrastamatta seksiä (vaikka ei sitä kait kukaan häneltä pyytänytkään).

Mutta meillä on vielä yksi taho käsittelemättä. JRepo. Mies, joka teki paljon asioita viikonlopun aikana, asioita, joita hän ei ole tehnyt vuosiin. Mennään katsomaan, mitä hänelle tapahtui.

Perjantai:
syö lihaa
syö keitettyjä perunoita
käy uimassa

Lauantaina:
syö lisää
käy uimassa
siivoaa

Kyllä, mulla oli aika helkutin villi viikonloppu. Repesin hieman kasvisruokavaliosta, koska en halunnut olla vaivaksi kokkipojullemme. En ollut uinut yli viiteen vuoteen ja sama keitettyjen perunoiden syömisen suhteen.

Siivosin lähes kokoajan. Siivosin shampanjaa ikkunoista ja karmeistaan. Karmeana oli myös pihamaa, kun sinne piti Aksun oksentaa.

Timo heitti löylyä saunassa kilpaa kanssani. Meinasin kuolla, Timo ei. Timo tajusi lähteä pois. Timo on aika fiksukaveri.

Poltin pari sikaria, ne olivat hyviä. Saatoin ehkä juoda muutaman lonkeron ja pari shottia. Tietojeni mukaan olin kuitenkin ainoa selvinpäin olleista, jonkunhan oli pakko olla ajokunnossa. Se on sitten eri asia olisiko kukaan mun kyytiini lähtenyt. Aksu ei, Aksu kertoi että kukaan ei ole koskaan saanut sille niin huonoa fiilistä kuin mitä se sai puhuttuaan mulle omasta elämästään.

Aksu myös sanoi, että et sitten vittu kirjoita blogiis niitä juttuja...

...enkö

voi sitä pikku-Aksua kun se aina uskoo muita. Aksun suurin ongelma elämässään on se, että Aksulla on ihan vitun korkea moraali. Aksu itse kertoi, samanaikaisesti Aksu joi viinaa, nylkytti Anttia (vaatteet molemmilla - sääli) ja katsoi pornoa. Aksulla on - ihan vitun - korkea moraali.

Aksulla on aika vaikea elämä. Aksun elämä on yhtä vaikeeta kuin peruskalliolla, koskaan ei voi luottaa itseensä ja olemiseensa - huteraa ja niin kovin kevyttä. Käytänkö outoja vertauksia, kyllä - koska kukaan meistä ei voi tietää kuinka vaikea Aksun elämä on.

Aksulla kun nyt vaan on niin helkutin iso moraali.

Aksu pelkää elämää ja virheitä. Aksu sanoi, että oli virhe luottaa muhun - tyynnyttelin ja sanoin, että en mä mitään susta kirjoita.

Kusetin.

Aksu pelkää virheitä, koska sillä ei ole varaa niihin, se on pakko olla "Mäni". Aksu sanoi, että se haluaa oppia luottamaan ihmisiin, mä sanoin, että muhun voi luottaa.

Aksu - ei olisi kannattanut. Ei kannata luottaa muhun, koska mulla ei vaan ole niin vitun korkeeta moraalia kuin sulla.

Visasta on luovuttava

2007-08-24T11:53:00.000+03:00

Hei hei Visa.

Minulla on serkku, häntä sanotaan Visaksi, todennäköisesti sen takia, että hänen nimensä on Visa. Visa on siis serkkuni. Tämä blogaus ei kyllä mitenkään liity Visaan vaan tällä on paljon enemmän tekemistä Visan kanssa.

Luottokorttiyhtiöni otti minuun yhteyttä eilen. He hämmästelivät, että olen tuhlannut 4000 puntaa (summa muutettu euroiksi) rahojani iso-brittein saaristolla Vodafone kauppaan. Jänskäksi asia meni siinä vaiheessa, kun olin kerinnyt käyttämään korttiani Lahdessa kolmen minuutin päästä. Osasivat kuulemma ihka itse päätellä, että nyt ei kaikki ole oikein.

1923 kilometriä. Se on se matka, jonka siis mahdollisesti olen taittanut kolmessa minuutissa (180 sekuntia).

Nopeudeksi tulee tällöin: 10,69 km / s eli aika kevyet: ~ 10700 m/s

Perinteisesti ilmoitettuna siis 38484 km / h ja muutettuna ilmailuun tarkoittaa se ~ 31,5 Mach-asteikolla. Eli nopeus merenpinnssa olisi siis 31,5 Mach. Lentokorkeudessa matkustusnopeuteni olisi täten 35,2 Mach (30 000 jalan korkeudessa).

Visa-yhtiö on siis arvioinut, että todennäköisyys sille, että olen matkustanut 35,2 Mach:n nopeudella on sellainen, että heidän kannattaa harkita, että asiassa olisi jotain hämärää.

Nopein armeijan käytössä oleva kone saattaa olla "Aurora", eli SR-75 Penetrator lentokone. Tämä kone, joka todennäköisesti on Yhdysvaltain armeijan käytössä, saavuttaa jopa huiman Mach 6 - nopeuden.

Visa-luottokorttiyhtiö on siis aika varma siitä, että minulla ei ole käytössäni 5,87 kertaa nopeampaa lentokonetta kuin mikä on tähän mennessä nopein suunniteltu alus.

Kerroinkin heille, että Lockheed Aeronautical Systems Co ei ole suunnitellut minulle omaa alusta, vaikka eittämättä minulla siihen olisi varaa (esim. vuonna 1995 Yhdysvaltain kongressi antoi 100 miljoonan dollarin lisärahoituksen SR-71 alusten "takaisin tuomiselle" - siis SR-75 oli vain Yhdysvaltain liittotasavallalle liian kallis - mullahan siihen olisi varaa).

Eli nyt on Visa kuoletettu, vaikka se olikin jo valmiiksi kuollutta materiaa - ei siis lainkaan älynmerkkejä korttini omannut, mitä nyt matkusteli järjettömillä nopeuksilla ja tuhlasi itseään.

Elämäni - se on jännempää kuin seksi perunan kanssa.

Vitun homo artistit

2007-08-23T14:10:00.001+03:00

Ei se mitään, että Ellen JK kehuu Aria homoksi, nyt googlen mainos-softa pyörittää mun blogin sivuilla Antti Tuiskun mainosta.

Ei saatana. Vittu. Joku voi vielä luulla, että kannata kotimaista musiikkiteollisuutta, kun kehun homo-Areja ja homo-Antteja. Eiku eihän siitä saa puhua julkisuudessa, koska homostelu/homottelu on väärin (kysykää vaikka siltä peniksen Oras Tynkkyseltä).

Antti Tuisku ei ole homo, ei koskaan ole ollut eikä koskaan tule olemaan. Samoin myös koreileva koreografi Marco on myös ihan vitun hetero, aina ollut ja tulee aina olemaan.

Homostelu kun on väärin. Oras Tynkkynen sanoi niin.

Kukaan ei saa homoilla julkisesti, koska se on väärin. Muistakaa lapset, vihreä kansan-anti-demokraattinen-salaliitto on päättänyt, että homous on piilotettava, eikä siitä saa puhua julkisuudessa, kouluissa eikä etenkään kotioloissa, koska homous ei kuulu kotioloihin, kouluihin tahi julkisuuteen.

Joten miksi vitussa siis heti kun kirjoitan homo-juttuja, googlen adsense softa puskee blogiini Antti "ei-homo" Tuiskun mainoksia. Adsensehän syöttää mainoksia sen mukaan, että mainos osuu yksiin sisällön kanssa.

Vittu.

Google ei siis nöyrry Oras Tynkkysen edessä. Siksi, ja vain siksi, suosin heitä.

Pitää kuolla nuorena!

2007-08-22T13:28:00.001+03:00

Jokainen tarunomainen sankar-hahmo on kuollut nuorena. JOKAINEN! Miettikääpä, jos haluat olla muisteltu legenda, niin on paras kuolla juuri nyt!

Nerot, legendat, sankarit - kaikki kuolevat nuorena. Loistavaa!

Ihan oikeasti, jos Matti Nykänen olin kuollu heti viimeisen mitallinsa jälkeen - hän olisi kuolematon legenda kaikkialla, nyt hän on säälittävä juoppohullu retku. Olisi kannattanut tajuta kuolla ajoissa.

Vain harvat saavat pitkästä elämästään legendaa, ehkäpä ainoa poikkeus on Fidel Castro, joka ei suostu kuolemaan edes satojen yritysten jälkeen. Siinä vasta tosisankari.

Eli kuole joko nyt tai elä läpi hymyillen siitä, kun muut yrittävät sinut tappaa! Siten sinustakin tulee sankar-hahmo, tarunomainen!

Hyvä Ellen JK!

2007-08-22T09:22:00.000+03:00

Iltasanomissa kielletään homottelu

Ellen sanoo Aria homoksi, Ari ei suutu, mutta Oras Tynkkynen repii perseensä ja Haaviston Pekka kertoo, että parisuhdeasiat pitää jättää piiloon.

Miten helvetissä ihmisiä voi närkästyttää jos Ellen sanoo Aria ja se on heille "läppä". Milloin kansastamme on tullut amerikkalaisen säälittävän idioottinen. Eikö meillä ole sanan/ilmaisunvapaus? Jos Ellen haluaa sanoa Aria homoksi ja Ari haluaa tulla sanotuksi homoksi, niin mitä vittua se kuuluu Hana Tynkkyselle tai Virvelistön Pekalle?

Jos minä haluan sanoa Tynkkystä homoksi, niin minä teen niin. Vitun homo Tynkkynen. Vitun homo Pekka. Oho, rikoin varmaan kaikkia kansanedustajia suojaavia kukkahattu-lakeja.

Hyi vittu, että olen paha paha paha paha paha paha paha paha paha paha paha paha ihminen. Kirjoitin jokaisen "paha"-sanan erikseen alleviivatakseni järkyttävää pahuuttani.

Hana Tynkkynen ei uutisen mukaan hyväksy homottelua julkisuudessa...saanko minä heterotella ihmisiä? Vitun hetero Ari - saatanan hetero, ihme homo-hetero Ari.

Heterottelu on lähes yhtä paha asia kuin poro-erottelu tai seitsenottelu.

Kaikki aika homoja juttuja.

Aika vitun homoja. Ei mutta enhän mä voi sanoa, että vitun homoa, kun eihän se ole homoa. Aika peniksen homoa.

Eli kaikki peniksen homot, jotka vastustatte homottelua - ampukaa itsenne. Minua ei kiinnosta onko ihminen, hetero, homo, bi, neitsyt (kuten Ari varmaan on), tahi vastaava, minua kiinnostaa sen ihmisen ajatukset, arvot, näkemykset ja päämäärät. Mitä vitun merkitystä, siis anteeksi, mitä peniksen merkitystä sillä on mitä ihminen haluaa paneskella.

Jokainen homottelun vastustaja vastustaa sananvapautta ja jokainen sananvapauden vastustaja on mielestäni vajaaälyinen vihreiden kansanedustaja.

oho, hupsis, semmoinenhan se Hana Tynkkynen on...

Varvaskramppia

2007-08-21T21:16:00.001+03:00

vittu, oli äsken elämäni toisin tuskaliain kokemus, pahin on ollut alaraajojen hermojen hermorata-testi (syötetään sähkövirtaa suoraan hermoon).

Mutta nyt, lähdin olohuoneesta kävelemään tätä kotiteatteri-huonetta kohden, sanoin heti vaimolleni, että sattuupahan ihmeen paljon varpaisiin, taisin sanoa, että kramppaa.

Pääsin autotalliin, istuin tähän tuoliin jossa nytkin nyhvötän.

PAM

En kyennyt sanomaan mitään, testien mukaan kipukynnykseni on vaarallisen korkealla (siksi vammaudun helposti) ja nyt en voinut kuin olla kaksinkerroin - yritin hieroa vasenta jalkapöytää, mutta eihän siitä mitään tullut. Vihloi niin maan helvetisti, meinasin oikeasti itkeä ja sitä ei ole sattunut kivun takia tietääkseni koskaan.

Yritin saada painoa jalan päälle, mutta kaaduin vain lattialle (sain tän kannettavan päähäni) - olin kuin riivattuna, pää ja vasemman jalan jalkapöytä lattiaa vasten, yritin vääntää kaiken painoni ja energiani krampin päälle...ei.

Soitin vaimolleni lattialta - hän onneksi tajusi saman tien, että ei ok - ja tuli suoraan tänne sen sijaan, että olisi vastannut puhelimeen.

Sanoin vain, että voiko hieroa jalkaani - olin lattialla edelleen absurdissa asennossa. Mikään ei auttanut. Vaimoni seisoi koko painollaan ja minä varasin lähes koko painoni jalkapöytäni varaan ja silloin kipu vähän lieventyi. 10 minuutin jälkeen helpotti vähän ja vaimoni pääsi jatkamaan omia töitään ja minä istun nyt tässä.

En uskalla liikuttaa jalkaani yhtään.

Vituttaa.

On se kumma, kun joka päivä tapahtuu jotain outoa. Alan kohta kuvitella, että kuvittelen nämä asiat - eihän se nyt elo voi olla jatkuvaa absurdiutta.

Ei mulla mitään asiaa ollut, etenkään standuppiin liittyen. Pitäis taas joskus päästä asiaan, mutta kun ei kiinnosta kirjoittaa standupista, vaikka juuri äsken kaikkeni tein ylös seisomisen puolesta.

Salibandya ja komiikkaa

2007-08-20T21:07:00.000+03:00

Sitä miettii outoja asioita juoksiessaan kentällä pallon perässä, sitä ei nimittäin mieti yhtään mitään. Tämä on loistava tila - ainoa syy harrastaa urheilua. En minä välitä siitä pysyykö kunto yllä tai kilot poissa (ei muuten pysy). Haluan vain saavuttaa sen tilan, joka nollaa kaiken muun.

Salibandy treeneissä tänään tajusin juurikin tuon. Olenpa ollut tyhmä tähän asti. Ennen peliä sitä heittää väkinäistä tarinaa ihmisille, mutta pelin jälkeen osaa ottaa rennommin. Tänäänkin jäin siihen keskustelemaan ihmisten kanssa ja jotenkin sitä kokee olevansa jollain perversillä tavalla läheisempi sellaisen ihmisen kanssa, joka on juuri juossut saman joukkueen paidassa (itse asiassa osa tiimini pelaajista juoksi mun paidassa - onneksi on aina pari varapaitaa matkassa). Ei se ole se urheilu vaan juurikin tuo zen-tila jossa pelaajat käyvät pelin aikana (toivottavasti, ei kai sinne kukaan ole oikeasti tullut vain pätemään...).

Mitä vittua mä oikein selitän, kuulostan joltain keski-ikäiseltä viikonloppu-isiltä, jonka elämä meni ohi.

Ei saatana, mun on pakko keksiä jotain hilpeetä ja äkkiä. Pää vaan tuottaa tällaista pseudo-paskaa ja sitä kuvittelee itse olevansa kovinkin älykäs - voin kertoa teille, että en ole.

Standupissa on juurikin tuo sama efekti kuin urheilussa. Vittu, että se rentouttaa - siis sen jälkeen. Kuin olisi harjoittanut seksiä lukuisten naaraiden (miksi ei uroidenkin) kanssa. Urheilu ja standup on siis vaan seksin korvikkeita - ei ihme, että olen niin usein keikalla tai treeneissä.

Vittu.

Vittu mikä viikon aloitus!

2007-08-20T15:48:00.000+03:00

Kiire, nopeaan, juostava on.
Kiire, kiire kiire!

On niin vitun kiire.

Ei pitäisi näin aloittaa työviikkoa:
- 1 x irtisanoutuminen (ei minun, mutta työntekijäni)
- 20 x sähköposti
- 20 x puhelu
- 2 x uusi sopimus
- 1 x liittymänkaatuminen
- 1 x työpaikkailmoitus (ei vielä mol:ssa)
- 1 x kauppa
- 1 x tapaaminen
- 1 x kiireinen lounas

Kiirettä, kiirettä. Huomenna helpompaa, homma taas rullaa. Uuden yhteistyö-yrityksen kanssa ensimmäistä tapaamista, jos menee hyvin, niin sen jälkeen vain taivas on rajana (voitte sitten katsoa aiemmista kirjoitelmistani, mitä tuolla tarkoitan).

Viikonloppu oli yhtä kiirusta myös. Sukujuhlaa. Mitäpä minä nyt siitä raportoimaan, minun luultiin olevan kännissä - en ollut. Sääli.

Heitin siellä myös keikan, meni himputin hyvin, loistavaa. Ei ehkä voi olla profeetta omalla maallaan, mutta koomikko voi olla suvulleen.

Tai sitten ne vaan nauroi minulle.

Oli hilpeetä.

Suosittelen.

Siis sukunijuhlia. Kannattaisi teidänkin osallistua.

Nyt menen tästä kohta valvomaan salibandy-treenejä. Menenpäs.

Mistä on pienet puhelinmyyjät tehty?

2007-08-17T09:14:00.000+03:00

Mistä on pienet puhelinmyyjät tehty, mistä on pienet puhelinmyyjät tehty?
Spiikeistä lupauksista kaupanpäällisistä kampanjoissa;
Niistä on pienet puhelinmyyjät tehty!

Mistä on pienet esimiehet tehty, mistä on pienet esimiehet tehty?
Käskyistä uhkauksista tyhjistä lupauksista;
Niistä on pienet esimiehet tehty!

Mikä edes on hyvän myyjän tai esimiehen määritelmä?
Tänään se on jotain muuta kuin huomenna.
Huomenna se on taas kadoksissa.
Huominen on kadoksissa.

Linnutkin ovat osaavampia kuin keskiverto-apinat:
Variksella on nälkä - varis käyttää työkaluja

Dagens Ord

2007-08-16T14:08:00.000+03:00

Kävimme myyjän kanssa pihalla - halusimme luoda uutta. Päätimme, että sanat ovat vääriä. Teimme uusia. Kauniimpia, kuvaavampia ja todellisia.

viemärikansi: "krämä"
asfaltti, jolla on liiskaantunutta ja vettynyttä pehmopaperia (esim. talouspaperi) on "tähneinen"
avoin sisäpiha: "oppio"

Myös myyjä keksi muutaman sanan, mutta jätetään ne piiloon, koska kerron tänne vain omia juttujani, hän kyllä loi eittämättä parhaimman termin kuvaamaan sadevesiputkea.

Nyt taas voimme jatkaa paremmin mielin, sanan pitää tulla heti mieleen ja sen on oltava uusi, ei siis kelpaa, että nimittää roskista kaatopaikaksi tahi autoa mobiiliksi-välineeksi. Yleensä kun keksii sanoja, niin ne eivät tule mieleen, joten on pakko yllättää itsensä ja katsoa nopeasti johonkin suuntaan ja sanoa mitä oikeasti näkee - unohtaa yhteiskunnan kertomat termit ja sanoa ääneen se miltä jokin näyttää.

Joskus sanasta tulee oikeasti hyvä. En tiedä onko sana "oppio" olemassa, ihmettelen jos ei ole. Mikäpä olisi parempi sana sisäpihalle "open air area" = "oppio".

Illaksi kotiin, mutta kenen.

Illanistujaista

2007-08-16T08:02:00.001+03:00

Istuimme iltaa, osa ei kait kyennyt seisomaan - illanseisojaiset kuulostaisikin hieman amatööri pornoelokuvalta.

Tiedä sitten olisiko amatööri-porno haitannut, mutta onnekseni sitä ei kuitenkaan eilen harjoitettu. Tietääkseni. Meillä oli myyntiyksikömme illanvietto kyseessä ja jostain kumman syystä pyysivät minua (esimiestään) mukaan, suostuin olemaan kuski alkuillan.

Olihan se mukavaa, kunnes lapsoiset kirmasivat itsensä Onnelaan. Onnella on monta nimeä, kuten paholaisella (rakkaalla lapsellakin on, mutta olen varma, että sanonnan rakas lapsi viittaa paholaiseen).

"Onneton", "Teini Helvetti", "Teini Taivas", "Onnis", "Sedula", "Vittu Sinne En Mene" jne.

Sedu on tehnyt jotain oikein, koska teinit tulvivat sankoin joukoin Onnelaan, ainakin niillä paikkakunnilla joilla olen tutustunut Onnela-kulttuuriin.

Jätin sitten tiimin leikkimään keskenään ja suuntasin tieni (kyllä, nää on kaikki mun teitä, mun maa, mun valuutta...vittu, luulin hetken, että olin Pohjois-Korean diktaattori) kotia kohden kirjoittamaan hilpeitä sanoja hilpeistä asioista.

Saatan saada kohtuullisen keikan eräälle mediakonsernille, standup uppoaa luihin ja ytimiin - keikkayleisööni se ei sitten uppoakaan.

Poltin yhden hieman laadukkaamman sikarin ja totesin itsekseni, että elitistinä on hyvä olla - ja puhalsin savut köyhien silmille. Tunsin itseni paremmaksi kuin koko maailma.

Siihen asti kunnes (kävin matkan varrella pikaisesti moikkaamassa Artoa) näin Teerenpelissä Handelsbankenin apulaispankinjohtajan. Se oli outoa, iso mies keskellä baaria miettimässä minne laittaa futuurit ja warrantit.

Olisi pitänyt olla kamera mukana, niin olisin saanut yhtä söpön kuvan kuin oravasta.

Nyt on aamu. Toimistolla ei vielä ketään muuta (ei tähän aikaan yleensä muutenkaan). Laitoin Jaguarini avaimenperän (jaguar-kissa) selälleen työpöydälleni ja täristän pöytää - näyttää kuin kissa leikkisi auringossa, kun se kääntyilee selällään.

Ei voi paljoa vaatia myyntitiimiltä jolla on tällainen esimies.

Ylisestä kajahtaa

2007-08-15T08:31:00.000+03:00

Onhan siitä pakko kirjoittaa, kun se on joka puolella keskustelunaiheena. Sitä hämmästellään miten 26 vuotias nainen voi myrkyttää ihmisiä, minä osaan vastata aika helposti siihen - myrkyttämällä heidät. Missä siinä on se mahdottomuus? Ovatko ihmiset nykyään niin tyhmiä, että ei ymmärretä sitä, että kaikki meistä ei ole aivan kunnossa ja joskus joku näistä ihmisistä uskoo oikeasti tekevänsä oikein tehdessään jotain, joka rikkoo yhteiskunnansääntöjä.

Ei se ole mitenkään ihmeellistä. Meillä on ollut sisällisotakin, se vasta järjetöntä oli verrattuna tähän 26 vuotiaaseen hoitajaan, joka vähän myrkytteli vanhuksia.

En nyt yritä puoltaa tekojaan, mutta muutama ajatus asiasta.

Ensinnäkään häntä ei ole vielä tuomittu! Miksi spekuloida asialla etukäteen, kun faktoja ei ole saatavilla. Miksi surra niin vitun paljon joidenkin tuntemattomien vammaisten vanhusten perään?

En todellakaan väitä, että tuntemattomilla vammaisilla vanhuksilla olisi pienempi ihmsiarvo, vituttaa vaan ihmisten saatanallinen teennäisyys tapauksissa, jotka tuelvat julkisuuteen. Surkaa sitten vittu jokaista tappoa/murhaa/kuolemantapausta saatana!

Iltasanomien lukijaäänestys lähes yksimielisestä oli eilen vaatimassa, että jokaisen sairaanhoitoalalla toimivan ihmisen tausta olisi selvitettävä...miksi? Ei se auttane lainkaan poikkeustapauksiin, kunhan vaan karsii hyviäkin työntekijöitä pois. Ihmeellinen yhteiskunta meillä - heti kun jokin pieni yksittäistapaus tulee ilme, niin vaaditaan sen perusteella kaikkia koskevia sääntöjä. Kohta kait autolla ajaminen kielletään, koska joku ajaa kännissä. Salilla käyminen on syntiä, koska joku voi tosita vahvempana päihittää toisen. Eiköhän kohta ole kaikki kiellettyä, järjetöntä kuten kauppojen aukioloajat.

Minkä vitun takia kaupat eivät saa olla auki silloin, kun ne haluavat? Ei se ole demokratiaa se on uskonnon sanelemaa vammaisuutta ja kuten olemme oppineet vammaisilla on myrkkyinen loppu.

Täten siis julistan omaa sanaani (miksi edes julistaa muiden sanaa?). Annetaan KRP:lle rauha, sillä KRP on meidän päätutkijamme, nyt ja iankaikkisesti. Suotakoon kaupoille myös leipänsä ja annetaan heille anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annemme niille, jotka sunnuntaisin siivoavat. En saata teitä kiusaukseen vaan päästen teidät pahasta ja lopetan blogauksen tältä kerralta.

Myöhemmin taas lisää - Ylisistä kajahtaa ja kauppojen aukiolo-ajat vituttaa.

Niin kovin asiallista

2007-08-14T12:24:00.000+03:00

Tänään ja eilinen ovat olleet asiallisia päiviä. Kovin asiallisia. Asiallisempia päiviä saa hakea asiallisten kissojen ja koirien kanssa ja siltikään ei näin kovaa asiallisuutta voi löytää kuin kovin asiallisella tuurilla.

Miksi sanotaan: "hakea kissojen ja koirien kanssa"...tietääkseni kissat ovat aika saatanan huonoja etsimisessä, kun ne etsivät vain ja ainostaan sitä mitä itse haluavat etsiä.

Pitäisi varmaan kirjoittaa siitä, että on kuuma. Istun yksin toimistossani, tai no yksinäisyys on suhteellista - kera minun täällä on lämpötilan ja hikoiluni kombinaation aikaansaama atmosfääri. Jos naiset todella pitävät hien hajuisista miehistä, niin tänään on minun päiväni. Hiostavaa on ilma, ilman suhteellinen kosteus taitaa olla noin 340 prosentin paikkeilla. Sisälämpötila on about 63 astetta celsius-asteikolla.

Kuuma!

Meinasin kirjoittaa, että vitun kuuma, mutta tietääkseni niin kuumia vittuja (63 celsiusta) ei ole kuin krematorioissa ja löylynheiton MM-kisoissa.

Kuuma. Mutta tämä kuumuus on asiallista, lähes yhtä asiallista kuin päiväni. Viikonlopun jälkeen kaikki tuntuu asialliselta. Joku voisi hyvin sylkeä päälleni ja minsuta se olisi asiallista, ei sumuuntuneen oksennuksen jälkeen mikään enää tunnu epäasialliselta.

Sen siitä saa kun hankkii kokemuksia, kohta mikään ei enää tunnu miltään ja siirryn extreme-kokemuksiin. Saatan jopa käydä vanhus-bingossa...onkohan muunlaisia bingoja olemassakaan, hardcore underground bingoja joissa käy ne tatuoidut kovis vanhukset, jotka olivat aikansa tosiäijiä ja -ämmiä. Siellä ne nauravat perustavis-vanhuksille ja niiden riskinottokyvyttömyydelle - itse he kävelevät ulkona talvella ilman nastoja (etsikää vaikka netistä - vanhuksille on tarjolla ilmaisia nastoitus-palveluja, vitun vanhukset, saavat kaiken ilmaiseksi).

Asiallista. Pitää hankkia extremeä eloon, että ei ole asiallista. Mitäköhän sitä tekisi, jos vaikka kävisi vessassa ja jättäisi kädet pesemättä - se olisi kovin villiä.

En kyllä uskalla, bakteeripöpöbasilli-kammoisena en nyt ihan sentään noin hurjiin temppuihin kykene.

Miksi ihmset käyttävät sanaa basilli kuvaamaan mitä tahansa bakteereja, etenkin noista vanhus-bingosita voi bongata kyseisen kaltaista kielenkäyttöä. Eivätkö ne idiootit tiedä, että termi basilli viittaa vain ja ainoastaan sauvabakteereihin - tyhmiä ovat he.

Seuraavaa keikkaa odotellessa, kannattaa ottaa yhteyttä, suosittelen, olen ihan helvetin hauska (verrattuna maatuneeseen keto-orvokkiin ja joidenkin väitteiden mukaan olen jopa hilpeämpi kuin 70-luvulla rakennetun kerrostalon parveke - rojahtavan hilpeä).

Pitäisi olla kait vähemmän asiallinen. Yritetään sitä huomenna.

Sagamatkat

2007-08-13T08:06:00.000+03:00

Sagamatkat on matkatoimisto, jonka kautta olen ollut esim. Huippuvuorilla lomailemassa ja tänä kesänä piti oleman Islannissa ja Grönlannissa, mutta sitten tuli tämä päivätyö häiriköimään lomailua, kehtaakin.

Sagamatkoilta olen aina saanut järkyttävän hyvää palvelua ja aion jatkossakin lomailla kauttaan mielenkiintoisissa kohteissa. Tämän kertainen blogaus ei kuitenkaan mitenkään liity kyseiseen matkatoimistoon vaan viikonloppuuni, josta tullaan vielä kertomaan sa(a)goja kautta maiden ja mantujen.

Pitää vain tähän väliin ihmetellä, että mikä vittu on mantu...jos joku tietää googlettamatta, niin kertokaa.

Perjantai. Perjantaina olin työtäni tekemässä Jyväskylässä, tulin kotiin joskus illalla. En kovin aikaisin. Siitä sitten piti jatkaa kaverin kanssa kahville (kun niin kerta oli päätetty), kahvilla ollessani tapasin mediatoimistoni toisen osakkaan (50/50 suhteellahan me sitä omistamamma tuon toimitusjohtajan kanssa) sitten vahingossa - siinä meni aikaa. Kerkisin nukkumaan joskus aamutunneilla - eli n. 07.00.

Lauantai. Lauantaina olin sitten heti aamusta kahvilla ystäväni kanssa, koska ystäväni oli niin ehdottanut ja minä mennyt suostumaan. Ei se nyt ihan aamua ollut - 10.00 alkoi kahvin kittaaminen. Siitä sitten piti lähteä kotia kohden joskus puolen päivän jälkeen kirjoittamaan illan keikkaa. Kerkisin kotiin ja sitten minulle soittaa mediatoimistoni toinen osakas ja pyytää jos voisin heittää hänet, kun tarvitsee kuskia (keskellä päivää...). Suostun ja heitän. Ajan kiireellä kotiin ja otan muistiinpanot esille ja yritän keskittyä illan keikkaan, en saa kuskia, joten joudun itse ajamaan Helsinkiin ja yrittää pään sisällä kehittää keikkaa kasaan.

19.00 Olen Roihuvuoressa noukkimassa Nickolay Antonovia kyytiini, pyysin häntä osallistumaan yksityiskeikalleni, koska meillä on aina mennyt ihan helvetin hyvin nuo yhteisesiintymiset. 19.45 olemme keikkapaikalla Helsingin oudoimmalla alueella, paikan nimi on Villa Achille. Paikan akilleenkantapäänä toimii osoitteensa. Talo on kyllä merkitty pienellä numerolaatalla, mutta se laatta on siinä talossa kiinni ja talo on 300 metriä tieltä. Ja tien numerointi alkaa "väärästä päästä", asia jota ei voi tietää kuin ajamalla se hämärä pikkutie koko matkaltaan.

20.00 saamme kokilta ruokaa (olin pyytänyt, että saisimme syödä jotakin, koska tiesin etukäteen, että en kerkiäsyömään missään välissä). Kokki laittaa meille oman ruokansa - kovin ystävällistä. Ruokana toimi kalapohjainen ravinto ehdotelma ja se oli ihan helvetin hyvää. Tai sitten minulla vain oli nälkä.

20.30 esiintyminen. The Gig. Minä menen lavalle, pelottaa. Kerron pari asiaa mitä tiedän asiakkaasta (joka toimi myös päivänsankarina) ja ihmettelin, minkä ihmeen takia demari-porukka haluaa kokoomuslaisen-koomikon...sitä hekin ihmettelivät. Keikka meni hyvin, ei helvetin hyvin, mutta hyvin. 30 minuuttia olin edessään ja sain lähes jokaisen jutun toimimaan, vaikka yhden meneninkin mokaamaan, niin silti sen sai nostettua uuteen uskoon. Oli hyvä olla "lavalla". LOISTAVAA.

21.00 Nickolay esiintyy. Hän on hieman aamu-unisen oloinen, mutta saa juttunsa kasaan aina kriittisellä hetkell'ä, yllättää kuulijansa jatkuvasti. Helvetin hyvä keikka ottaen huomioon, että ei kerinnyt valmistautumaan lainkaan. Keksii myös esiintyessään yhden uuden punchin juttuihinsa - loistavaa.

Sitten suuntaamme jatkoille. Olemme esimerkiksi redrumissa. Siellä on kuulemma hyvä äänentoisto, täytyy sanoa, että vaikka kaikki dj:n musiikki-sommitelmat eivät olleet ehkä juuri minua varten, niin silti se oli rattoisaa, etten jopa sanoisi hilpeää. Joimme ilmaiset drinkkimme (kun kerta saimme kiltiltä vastaanotto Angelicalta jopa ylimääräisiä semmoisia, sen siitä saa kun ollaan Nickolayn kanssa saagailemassa).

Nickolay juo muutaman liikaa (minä olen kuskina, niin enhän minä voinutkaan ottaa kuin ne muutamat ilmaiset heti alkuun). Tapaamme pari Nickolayn ystävää, eräs venäläis syntyinen hämärä mies, joka näytti ja kuulosti 40 vuotiaalta, mutta on kuulemma 21. Toinen kaverinsa oli varmasti mallitoimiston päiväunelma. Tuomas näytti ja kuulosti oliolta, jonka ei kuulu kasvaa meidän muiden keskellä. Jos näkisin homoeroottisia unia, niin niissä kaikissa olisi varmasti Tuomas pääosassa. Tai no enhän minä tiedä, vaikka olisinkin jo nähnyt homoeroottisia unia Tuomaksesta, en kyllä muista sellaista.

En ole varma nimestään, mutta se saattoi olla Tuomas. Kun minut ja hänet esiteltiin, niin pystyin vain kuulemaan verenkohinaa paikoissa jonne sen ei pitäisi kohista. Kättelin kuin pikkutyttö ja hihitin itsekseni...

No en nyt ehkä ihan, mutta kuitenkin. Pisteet miehelle, joka kykenee näyttämään redrumissa niin paljon muita paremmalta, pituutensa, joka oli noin kolme ja puolimetriä, oli myös etunaan.

Ilta jatkui, jatkot jatkuivat. Asiakas pyyteli jatkoille (taisi keikka siis mennä hyvin). Kävin ostamassa grilliravintoa itselleni ja Nickolaylle (grilleiltä saa nykyään todella outoja annoksia, ainakin Helsingissä). Nickolay ei syö.

Nickolay oksentaa. Ja vähän lisää. Olemme istumassa suljetun ravintolan terassilla Mikonkadun kulmauksessa lähellä Casinoa. Istun ja odotan, koska vatsansa on tyhjä, jotta voin siirtyä autoon kanssaan ja kuljettaa poloisen kotiinsa.

Pääsemme autoon joskus 03.00 paikeilla.

Lapset, seuraa opetus. Jos auto liikkuu 120 km/h nopeudella kaartaen n. 20 asteen kulmassa oikealle, älä yritä oksentaa ikkunasta ulos.

Nickolay yritti.

Asia paljastui minulle, kun tunsin kuinka poskeani, kaulaani ja hiuksiani vasten levisi sumumainen kihelmöivä tunnelma, joka koostui kuoleman hajusta ja pienistä palasista paprikaa alkoholin ryydittäessä kokonaisuutta; olin oksennussa.

Autoni oli.

Vaatteeni olivat.

Auton lattia oli.

Navigaattori oli (en taida palauttaa veljelleni sitä ihan heti).

Salkkuni oli.

Auton katto oli.

Auton kylki.

Nickolay
tie
valtakunta

kaikki oli oksennussa.

En reagoinut mitenkään, jatkoin hyräilemääni laulua ja ajoin seuraavasta rampista pois tieltä. Pysäytin, Nickolay jatkoi oksentamistaan. Sanoin, että voi avata nyt ovenkin, avasi ja oksensi yhä jalkatilaan. Sanoin, että voi siis oksentaa ulos, yritti, oksensi 50/50.

En ollut edes uuttunut, olin innoissani, koska tiesin, että pääsen kirjoittamaan tätä blogausta ja miten sitä nyt olisi voinut olla vihainen siinä tilanteessa, kun lähes uusi auto ja parhaimmat vaatteensa ovat oksennuksessa.

Ajoin Nickolayn kotiinsa. Ajoin Hollolaan. Menin osaomistaman yrityksen halliin autoni kera. Pesin auton. Pesin sisältä ja ulkoa. Kello oli n. 06.30 kun kerkisin kotiin. Pääsin tuutimaan joskus 07.00, kun olin saanut pahimmassa kunnossa olleet kamat siivoiltua. Herätyskello soi 07.00.

Sunnuntai. Sunnuntai oli päivä. Minulla piti alunperin olla heti aamusta pari mediatoimistoni palaveria, mutta ne siirsin. Tilalle tuli isoäitini vieminen serkkuni rippijuhliin kirkon kautta. Kirkko alkoi 09.00 Mäntsälässä. Joten eikun heräämään ilman tuutimista ja suihkun kautta isoäiteelle. Suihkussa vielä ropisi hiuksista paprikaa - jättivänkää.

07.40 olen isoäidilläni, perin hauska ihminen. Suuntaamme Mäntsälään. Sataa vettä. Taivas on harmaa ja siellä täällä näkyy punaisia alueita, näyttää jäätyneeltä oksennukselta. Hihitän itsekseni.

Saavumme kirkolle. Menemme kirkkoon. Olemme kirkossa. Kello on 08.45 - muistaakseni. Se saattoi olla 09.45 kun katsoin. Minulla on hauskaa. Isoäitini heittää niin hämäriä kommentteja, että molemmat hihitämme kuin pikkulapset kuultuaan tuhman sanan.

Kuulimme tuhmia sanoja. Haukuimme kaiken ja itsemme. Se oli hauskaa, oli yllättän hilpeää olla kirkossa isoäitinsä kanssa ja laulaa virsiä hieman väärästä kohtaa. Yritti jopa isoäitini iskeä itseään yli puolet nuoremman miehen, jolla oli vaimonsa vierellään. Semmoista se meidän suku.

Kirkko tulee loppuunsa, en jaksa haukkua sitä teennäisyyttä, joka siihen kaikkeen kuuluu. En nyt haluaisi repiä huumoria liian helpolla, mutta kun pappi sanoo: "Ja meidän tulee toimia samoin Israelin suhteen, jotta saamme rauhan...". Pikkulapsi huutaa täysillä heti kommentin: "Eiiiiiiiiiiiii".

Minä nauroin.

Muut eivät.

Yksi tyttö sai epileptisen kohtauksen, häntä lähellä istuneet ihmiset panikoivat, minä en. Jatkoin papin tuijottamista, joka saarnasi loppuaan, vaikka muut suerasivat tyttöä, pappi ei puhunut seurakunnalle vaan itselleen. Vitun itserakas kusipää.

Tai siltä se ainakin tuntui, mistäs minä tietäisin. En ollut nukkunut lainkaan ja väsymys oli järkyttävä.

Rippijuhlat...oli hilpeää ja poistuin paikalta komeasti. Kuten aina. Ihmiset nauroivat minulle, tai toivottavasti jutuilleni.

Pääsin kotiin joskus iltapäivästä. Menin nukkumaan heti kun kaverini oli lähtenyt pois. Nyt olen töissä. Nukuin aika pitkään, väsyttää yhä. Sen siitä saa kun saagailee läpi viikonlopun nukkumatta lainkaan.

Missä vitussa se pullo on?

2007-08-10T21:31:00.000+03:00

Perjantaisin tulisi nauttia alkoholia, en nyt kerkiä. Stana.

Oli hyvä päivä töissä, pomo sanoi: "Kyllä se siitä"...vittu ku tietäisin, että mikä.

Olen jutellut ihmisten kanssa, en oikein tiedä mistä.

Pätkinyt pääni, pahastikin.

Väsymys, sitä on liikkeellä. Taidan nukkua ensivuoteen. Nyt valvottuja tunteja liikaa, ei niitä jakso valvoa, antaa niiden tehdä mitä ne haluavat.

Mulla oli fiksu aihe blogaukselle, liittyi lasten tekoon, mutta enhän minä ole tehnyt lapsia (tai edes treenannut) pariin tuntiin, joten enhän minä siitä osaa puhua.

vittu.

Pitää muistaa kiroilla välillä, että uskovainen äitini pysyy tyytyväisenä. Hän on perin harras kristitty.

tuosta hän suuttuu.

ja aika vitusti.

saa nähdä. Nyt menen leikkimään REM-unien kanssa, hei hei.

Suuri Ennustaja JRepo

2007-08-09T09:32:00.001+03:00

Tulin toimistolle aamulla aika aikaiseen. Aikaa oli hukattavaksi, en hukannut. Käytin aikani aika hyvin hyödykseni. Hyödyin ajasta aika paljon. Kerkisin lukemaan ajatuksella, mutta kun ei ollut luettavaa, oli vain uutisankkoja.

"Lordin keikkabussi kaapattiin USA:ssa"

Niin kertoi IS. Nettisivuillaan.

Muutama vitutuksen aihe tuostakin syntyi. Eivätkö he tiedä mikä on keikkabussi, se on se, missä se artisti/yhtye kiertää. Eivät he tienneet, koska uutisoivat noin.

Kaapattiin? Kaapattiin? Ei saatana. Kuski ajoi väärään paikkaan ja vaati lisää palkkaa, onko se nykyään kaappaus? Siinä tapauksessa olen itse tehnyt lukuisia kaappauksia kun en oel suostunut kännikuskina ollessa viemään ihmistä kotiinsa ennen kuin on edes jotain korvannut vaivoistani (tai auton sisäpesusta). Olen tehnyt kaappauksia!

Osasivat sentään kirjoittaa oikein artistin ja valtion nimen. Tai no käsittääkseni meillä täällä fenno-niemellä pitäisi käyttää ikiomaa kieltämme. United States of America = USA. Suomeksi valtionsa nimi on käsittääksi Amerikan yhdysvallat.

Muita hyväksyttäviä nimiä on ainakin Yhdysvallat ja Amerikka. Mutta käyttää nyt valtion englanninkielistä lyhennettä. Se kävi vituttaa tätä pientä blogaajaa, enkä lainkaan tiedä miksi.

OSASIVAT SENTÄÄN LORDIN NIMEN!

vittu

Siksi tuohon alapuolelle jo kirjoitinkin tunnetilastani, joka on H&M - ei mitään tekemistä ruotsalaisten vaatejättien kanssa. Vaatejätti, kiva sana. Rakastuin siihen heti kun sen kirjoitin. Taidan tästä mennä lepäämään työpisteelleni ja kuvitella, että kaikki on hyvin. Kuvittelen, että IS:n toimittajat osaavat työnsä, kuvittelen, että Ameriikoissa on kaikki suurta, valtaisaa ja massiivista.

Onneksi ei sentään ollut suurempaa sanomista. Mutta oletteko lukeneet uutisia tarkemmin. Mitä minä kirjoitin blogiini joitakin päiviä sitten? Epäilin, että kohta ei Lahdessa ole enää sähköä, eilenhän ne sitten pisti koko kantaverkon pimeäksi, asentivat tietääkseni maadoituksen päin helvettiä.

Joten unhoittakaa muut ennustajat, JRepo kertoo tulevasta, mutta en vielä. Kerron huomenna mitä tänään tapahtui - ihmeellistä. Minä olen.

Herttaista melankoliaa

2007-08-09T09:21:00.000+03:00

Maamme kieli on kaunis, osa jopa ihmisistäkin. Kauneus on katsojan näköhermoissa ja kauneutta ei kuulemma voi mitata, paitsi missi-kisoissa. Elo on pumpulia ja pumpuli on hattaraa, makeaa sokeria ja muuta pehmeää. Vaaleanpunaista, murrettuja värejä, sorrettuja paletteja.

Paljetti, sanana kauniimpi kuin luonnossa. Baletti hypähtelee kevyesti aivokurkiaiselta ohimolohkoon, mutta kansallisbaletissa meno on tylsempää.

Pääni sisällä kaikki on paremmin, sanat ovat oikeita ja niiden maku on ehtymätön. Sivistyssanat pannassa, tilalle oikeaa kieltä, suomea. Rosterinen kiilto on kauniimpi kuvitelmissa kuin kotikeittiössä; siellä keitetään koteja. Täynnä sormenjälkiä, mutta ei sormista. Koira käynyt merkkaamassa kuonollaan - tahraista, mutta aitoa. Silti pääni sisällä tuokin mielikuva on laadukkaampi ja aistikkaampi kuin mitä todellisuus tulee koskaan olemaan.

Mitä tehdä, kun mikään ei ole tarpeeksi hohdokasta aisteille? Aivot ovat menneet ohi ja jättivät jälkeensä tämän aisti- ja vauhtisokean näkevän. Kauneus voi olla katsojan näköhermossa, mutta minulle kauneus syntyy ajatuksista, termeistä, koostuu palasista kuin matemaattinen todistelu. Se on mitattavissa olevaa, mutta epätarkkuusperiaatteen perusteella mittaaminen on järjetöntä.

Kaikki on järjetöntä. Päässäni sanat ovat kauniita, äännä ne ilmoille ja niistä katoaa tenho. Päässäni ihmiset ovat kauniita, päästä heidät kadulle ja heistä katoaa sielu. Ei tähän tarvita uskontoa, kunhan on uskoa, uskoa siihen, että pääni on oikeassa ja todellisuus on harhaa.

Sitä, sitä se on
- herttainen melankolia.

#200

2007-08-08T10:58:00.000+03:00

Julmaa on ihmisen elo.

Kovin julmaa.

Yhä julmemmaksi se kääntyi 199 blogausta sitten, kun itsestään liikoja kuvitellut JRepo aloitti blogaamisen standup-eloonsa liittyen. On hänenkin elo ollut julmaa - kovin julmaa. Julmuus on syntynyt siitä, että ihmiset eivät osaa ottaa asioita huumorilla ja osa on jopa luullut JRevon tosissaan kirjoittavan.

Komiikkaa se on, suurimmaksi osaksi. Pieni palanen sodassa julmuutta vastaan. Sitä tarvitaan. Lyhyitä lauseita! Ytimekkäitä iskuja!

Saatan itseni naurunalaiseksi päivittäin, en ole pelle vaan hämmästelijä. Tahallani pukeudun JRevon-syyskatalogin uusiin vaatteisiin; kuljen ympäriinsä verhoamatta mieltäni. Vain joskus joku tajuaa, että se on kaikki showta. Elämää suurempaa, koska toivon olevani elämää suurempi. Enhän minä sellainen voi olla, kun kirjoitan arkipäiväisistä asioista arkipäiväisillä sanoilla arkipäiväisille lukijoilleni. Yritän kuitenkin - myönnän kuvittelin olevani parempi. Luulin osaavani kaiken ja päteväni ikuisesti. En pätenyt.

Mutta luotan itseeni yhä edelleen. Standupissa menen eteenpäin. Töissä olen loistava esimies ja yritysmaailmassa menestyvä yrittäjä. Kirjoitan lehtiin, kirjoitan blogia, kirjoitan pilviin toiveeni. Eihän niihin koskaan vastata, mutta kirjoitan. Teen keikkoja, yksityisiä jopa. Ammattilaiset suuttuvat ja vittuilevat - ei vittu haittaa minua, suuttukaa. Tajuan virheeni, mutta tajuan myös sen, että jopa minulle on tilaus Suomessa. Jos en vastaa kutsuu, niin voinko muka väittää olevani tässä asiassa tosissani?

Se oli sitten retorinen-kysymys, kaikille teille retorisille ihmisille.

Kaksisataa. Lukuna onnettoman pieni. Arvonlisäveroineen 244. Mutta verottaja on vienyt ne 44 kirjoitelmaa omiin lukuihinsa. Onneksi ei ole katteita, se olisi kannattamatonta. Katelaskentaa, kulubudjettia.

Aikaa kuluu vitusti. Kirosanoja yliannostus. 200. Ei saatana.

Kesän aikana otin mukaan valokuvat, otin niitä ilokseni ja nyt ne ilostuttavat blogia. Ehkäpä ne ilostuttavat teitä. Maailman muuttuvan sanotaan, minä sanon, että maailma muuttuu, koska me muutamme sitä. Minä muutan blogiani, muutan päämääriäni. En halua enää olla amatööri-koomikko vaan tähtään oikeasti siihen, että olen ammattilainen. Olenhan minä yhä amatööri, mutta tavoite on muualla.

Olenko sanonut 199 aikaisemman kirjoitukseni aikana mitään järkevää - ehkä. Vuodatan toisinaan sivukaupalla tekstiä ja poistan sen, koska pelkään, että olen liian älykäs. Ja lopulta tajuan olleeni idiootti - aliarvioin teitä rakkaat lukijat. Aliarvioin, koska vihaan tyhmyyttä ja pyrin aina näkemään sitä kaikkialle, koska silloin en tule pettymään.

Vituttaa konditionaali. Vituttaa imperfekti, vituttaa preterit konsanaan. Vituttaa sivistyssanat, vituttaa latina, vituttaa lätinä, vituttaa kitinä ja mutina. Lotina, solina ja mulina; vituttaa kaikki. Vittuun konditionaali, vittuun epätäydellisyys ja mennyt aikamuoto, se on mennyttä - anna olla.

Hyvä myyjä ei koskaan käytä konditionaali-muotoa. "Saisiko olla?" "No ei vittu saisi."

Hyvä myyjä on itsevarma ja kysyy: "tekin tämän varmasti otatte", "no vittu enhän ota". Tämän jälkeen on helpompi kysyä perusteluita vastaukselle.

Luulisin.

200.

Enää 100 lisää ja saavutan vuoden parhaimman toimintaelokuvan.

Tilannekatsausta turha tehdä, kaikki tietävät tilanteen katsomalla ulos; aurinkoista ja kirkasta, mutta silti hikoiluttavan tukalaa. Siellä minä olen, ulkona. Ulkona kaikesta, mutta en tavoitteista. Tänään amatööri - huomenna huono ammattilainen - ylihuomenna keskiverto ja tulevassa ehkä enemmän.

Seuraava insinööri-viikonloppu on päätetty. Sinne raportoimaan kuun loppupuolella. Lisää kuvia ihmisistä joita et halua nähdä. Lisää tekstiä sankareistamme:
Antti
Timo
Olli
Ville
+ mahdollisesti Aksu The Great

Lauantaina yksityiskeikalle Helsinkiin. Pitäisi saada asiakas kiinni (ei itseteosta) ja keksiä jotain hilpeän jättivänkää. Ei kerkiä, ei jaksa, ei kiinnosta. Vittu, miksi minä sinne menen, miksi juuri minä. Onko mun pakko, enhän mä ole edes hauska.

Itseinho iskee väkisin joka toinen minuutti, joka toinen minuutti vuorostaan ryven itsesäälissä. Kuulemma joku ammattilainen sentään käy joskus positiivisen kautta hakemassa tunnelmaa. Ehkä minäkin vielä joskus. Ei minua pelota esiintyä, ei minua pelota epäonnistua, minua pelottaa pettää ihmisten luottamus siihen, että olen vitun hyvä.

Vitun hyvä kaikessa. 200 kirjoitusta lähes puhdasta itseylistystä vailla kritiikkiä. 200 kirjoitusta tukemaan megalomaanista egomaniaani! 200 ja lisää on tulossa. JRepo ei tästä mihinkään muutu, haistakaa kaikki vittu jos luulitte että on toivoa paremmasta, ei ole. Maailman muuttuvan sanotaan, se johtuu siitä, että te haluatte muuttaa sitä, koska se ei kelpaa teille. Minulle se kelpaa, kelpaan myös itselleni, joten jos toivoit kehitystä - toivoit väärin. Toivo uudestaan, toivo kunnes toivot, että olen yhä sama itserakas kusipää, niin osut oikeaan. Toivo jo!

200 kirjoitusta. KAKSIvitunSATAA kirjoitusta. Se on 200 enemmän kuin mitä minulta on toivottu. Jatkossa enää tavoitteena olla parempi kaikessa, olla siis myös ylimielisempi. En minä kehity ihmisenä, luulet niin, koska itse aikuistut. JRevolla on uudet vaatteet ja ne kielivät typeryydestä; olen ylpeä siitä.

Olen julma teille, mutta en itselleni. Maailma on pahapaikka ja minä teen siitä pahemman, mutta väitän sitä komiikaksi. Luulisi vituttavan.

Vittu elämä on vaikeeta!

2007-08-07T15:41:00.001+03:00

Käytän Microsoftin tuotteita silläkin uhalla, että minua ei pidetä it-piireissä true-tyyppinä. Käytän niitä, koska ne toimii aina yhteen NIIN VITUN HYVIN!

Meillä oli ongelma yksien softien asennuksessa, serveri-järjestelmiä yms. kivaa shittiä. Arvatkaapa mistä se ongelma johtui?

ARVATKAAPA!!?!??!?!?!?!?

Vittu.

1. Kirjoittakaapas lainausmerkki """ (siinä se on lainausmerkeissä) Microsoft Wordiin.

2. Kopioi lainausmerkki (crtl+c)

3. Avaa Muistio

4. Liitä lainausmerkki (ctrl+v)

5. Kirjoita nyt Muistio:on lainausmerkki """ (siinä se taas on lainausmerkeissä).

6. Vertaa merkkejä.

VITTU NE EI OLE SAMAT. Eli jos jokin käskyn pätkä on kirjoiteltu Microsoft Wordissa, niin sitäpäs ei vittu voi kopioida Muistioon.

IHANAA!

Tämmöisiä ongelmia mulla tänään. Vähemmästäkin murtuu elämän peruspalaset alta pois. Huomenna varmaan Lahdesta loppuu sähkö.

Liian suuria ajatuksia

2007-08-07T10:53:00.000+03:00

Tänään olen luonut uutta, asioita joiden olemassaolo oli vastuullani. Loinko mitään tarpeellista - epäilen, mutta loin kuitenkin. Loin, koska oli pakko. Pakko luo tekemiseen asennetta ja asenne näkyy tuloksessa.

Ei ehkä tällä kertaa.

Olen kirjoittanut blogiini paljon kaikenlaista yleistä paskaa. Kuvitellut jopa, että se on laadukasta ja lähes päivittäin olen nostanut itseni muiden yläpuolelle ja jakanut sieltä tuomioita eläville ja kuolleille.

Aion jatkaa samalla radalla.

Olen tehnyt ajatustyötä. Synnytin uuden myyntikonseptin. Mallin millä kauppa käy. Johdan yhä myyntiä, olen siitä kovin ylpeä. Toisinaan mietin miksi ja toisinaan en edes jaksa pohtia. Myyntityö on kutsumukseni, etenkin sen kehittäminen, johtaminen ja palasiin pilkkominen. Haluan repiä auki ennakko-olettamukset, haluan abortoida sikiöt ja viipaloida ne auki nähdäkseni miten ne rakentuvat. Teen päivittäin myyntiprosessille ruumiinavauksen ja joka päivä totean samaa - ei se voi mennä näin.

Mutta se menee. Ihminen on typerä laumaeläin. Myyjätkin ovat. Minäkin olen.

Perus psykologia toimii parhaiten, kuulostaa helpolta, mutta se ei ole sitä. Jatkuvasti teen liian abstraktia pohdiskelua, mietin mitä sanoja käyttää ja kuinka houkutella asiakas tilaamaan tuotteita joita hän tarvitsee (ei vaan raukka tiedä sitä vielä!). IT-palvelut ovat oikeasti tarpeellisia, näitä on hyvä myydä. Mietin vain sitä, että haluan myydä niitä oikein.

En halua kouluttaa myyjistäni tehomyyjiä, jotka saavat aina tahtonsa läpi - haluan, että he ovat ihmisiä, jotka ymmärtävät asiakasta ja saavat sitä kautta tiedon siitä, mitä kannattaa tarjota.

Nämä kaikki ovat kuitenkin olleet liian suuria ajatuksia tälle päivälle. Väsyneenä (kuten tänään) sitä kuvittelee olevansa lähempänä totuutta kuin mitä oikeasti on. Sitä näkee edessään varmuutta, vaikka se on vain aivojen tuottamaan pseudo-havaintoa, jotta estyisin oikeasti kokemasta mitään, joka järkyttäisi väsynyttä mieltäni.

Tänään aion mennä nukkumaan aikaisin. Huomenna käyn läpi nämä ajatukset, joita en edes tänne kirjoittanut vaan laitoin ne muistiini. Varmuuskopioita en ottanut ajatuksistani - pitäisi. Huomenna tiedän ehkä jostakin enemmän, todennäköisesti en, mutta toivossa - toivossa on hyvä elää.

Vittu, mähän en vittu kiroile liikaa

2007-08-07T08:42:00.000+03:00

Pitäisi aina muistaa, että tämä on julkinen blogi, kuka tahansa voi tätä lukea. Tällä kertaa "kuka tahansa" oli äitini. Hän sanoi, että kuulemma kiroilen liikaa teksteissäni - ja vitut. Kiroilen juuri niin paljon kuin todellisuudessakin - eikö se olisi vääryyttää lukijaa ja tätä blogin-maailmaa kohtaan jos muuttaisin ilmaisuni pehmeäksi yleispäteväksi paskaksi?

Aion siis yhä jatkossakin kiroilla juuri niin paljon kuin mitä haluan. Ei minua vittu kiinnosta jos joku loukkaantuu tekstin voimasanoista, joiden merkitsevyys on muutenkin jo kovin taantumuksellinen. Ei tänä päivänä kirosanoilla ole mitään symbolista arvoa suurempaa arvoa - ennen niiden sentään pelättiin lietsovan pahuutta tuonpuoleiseta todellisuuteen. Olivat ihmiset silloin muuten aika vitun tyhmiä.

Vittu on hyvä moderni voimasana. Se ei lietso mitään (paitsi ehkä feministejä). Vittu on kohtuullisen kaunis sana verrattuna siihen, mihin sillä viitataan. Riippuu tietenkin ihmisestä miten arvottaa luonnon tarjoamia nähtävyyksiä.

Olen tänään kuulemma "pahalla päällä". En nyt tiedä ovatko ihmiset tarkoittaneet, että teen "pahuuksia" vaiko vain sitä, että en ole "happy happy joy joy"-fiiliksillä. Luulisi nyt ihmisten tajuavan, että edes minä en jaksa olla nonstop-pirteä.

Etenkin kun eilen oli kolme salibandy-matsia joita seurailin. Se vie energiaa kun katsoo muiden juoksemista.

Oliko mulla jokin vitun pointti tässä. Niin siis se oli se, että pitäisi yrittää muistaa se, että tätä voi lukea kuka tahansa. Toisinaan äitini kuulemma ihmettelee kirjoituksiani - tietäisipä vain kuinka helvetisti itse niitä ihmettelen. Tämähän on jatkuvaa tajunnanvirtaa lähes aina ja kun seuraavana päivänä luen kirjoitelmani niin ihmettelen, että kuka vittu ne on naputtanut.

Esimieheni pisti sitten eilen tavoitteet hieman korkeammalle kuin mitä olin odottanut - stana. Pitää varmaan tehdä oikeasti töitä joskus.

Ehkä.

Juusolle tiedoksi:
Tässä menee jo muutenkin 16 tuntia päivästä kun suunnittelen eri keinoja saada hommaa toimimaan, kyllä mä kerkiän itsekin vielä tehokkaasti työnpariin.

Tai sitten en.

Ei ole lahja-Timoa karvoihin katsominen

2007-08-06T08:59:00.000+03:00

Tänään pikku-Jarkkoa väsyttää ihan vitusti. Kerkisin tuutimaan ehkä tunnin tuossa ja nyt jumitan toimistolla ja kuvittelen olevani vitun tehokas esimies, vaikka juuri tänään mun piti pitää heti aamusta kevyttä asennevalmennusta. Noh, saanen pitää sitä itselleni.

Olin eilen katsomassa standuppia Bar-Shotissa Lahdessa. Lavalla komeilivat: Tommi Mujunen (MC), Jussi Simola, Joni Koivuniemi, Jape Grönroos, Jacke Björklund ja JP Kangas. Ilta meni ihan vitun hyvin, ehkä sen takia, että en itse noussut lavalle (aina kun olen ollut vain katsomassa on ollut ihan helvetin hyvä ilta, ehkä maailma yrittää kertoa minulle jotain).

Myyjät olivat keittäneet aamukahvia, hyi saatana, että on pahaa. Pitäisi lahdata tämän keittänyt taho mitään kyselemättä. Taidan huomenna pitää koulutusta kahvinkeittämiseen liittyen. Eihän tästä muuten mitään tule jos ei saa aamulla päivää käyntiin kupillisella inspiroivaa ja pulpahtelevaa kahvia.

Jäätiin siihen Shottiin istuskelemaan Koivuniemen, Mujusen ja Simolan kanssa. Eihän ne pojat mulle mitään puhunu kun ovat niin pitkään toisensa tunteneet. Tunsin itseni outsideriksi - vitutti.

Juttelin kuitenkin ihan mukavia siinä aina jonkun heistä kanssaan - kait ne vuorotteli kuka joutuu olemaan mun seurassa.

Noi heitot saattavat olla hieman yliampuvia, ei ne oikeasti edes puhunu mulle.

Kirjoittelin siinä muutamia juttujani puhtaaksi, niistä tuli hyviä. Tahtoo kertoa ne koko kansalle!

Olin viikonloppuna poissa nettiyhteyksien ääreltä. Kävin kahvilla kavereiden kanssa (Aapo, Timo, Olli, Joni, Jani jne. - mun kaikki kaverit on yhä nelikirjaisimia) ja juttelin puhelimessa mukavia niille joiden kanssa en kahville kerinnyt.

Puhelimessa voi syntyä väärinkäsityksiä, mutta niistä joskus myöhemmin. Simola sanoi, että blogini teksteistä on viime aikoina ollut paljon turhaa paskaa, olen samaa mieltä, mutta minkäs teet, kun on pakko kirjoittaa, vaikka ei olisi mitään sanottavaa, eikä edes päälauseita.

Kaverini serkun opiskelukaveri Timo on erikoinen tapaus. Se ei puhu oikeastaan koskaan ja silloin, kun se puhuu, niin siitä ei saa mitään tolkkua. Kommenttinsa ovat absurdeja jopa minulle - pakko yrittää tutustua tuohon pikkupoikaan, joka on ihan selvästi vailla isällistä ohjausta tässä maailmassa.

Ette voi tuota vittuilua käsittää, mutta vittu että olen kusipää - ja ylpeä siitä.

Nyt noi myyjät alko tekee jotain, eihän kellokaan ole vasta kuin 09.11 - kahdeksaltahan se työpäivä vasta alkoi, ei voi liikaa vaatia nykynuorilta.

Rakas esimieheni Juuso:
Tänne blogiin en välttämättä aina kirjoita totuuksia vaan pyrin näyttämään enemmän koomiselta kuin mitä todellisuudessa olen. Oikeasti oltiin tänään(kin) täällä kaikki jo seitsemältä ja pidimme laadukkaan myyntikoulutuksen ja myyjät ovat sen jälkeen tehneet työtään tehokkaammin kuin spartalaiset sotivat konsaan. Haluan myös näin tässä nyt mainita, että olet kaikkien aikojen paras esimies ja en toivo että koskaan päästät minua luotasi.

Meniköhän toi yli? Oikeastikin nykyinen työni on ihan helvetin mukavaa ja sairaalloisen loistavaa, kunpa te kaikki voisitte tehdä tätä!

Mun tuttavani yrittää parittaa mua ja sitä lahja-Timoa. Lahja se olisi siksi, että tämä tuttavani tarjoilee Timoa minulle ilmaiseksi. Pitäisiköhän kertoa, että olen naimisissa vai miten toimitaan asian suhteen? Timon kanssa ei kuitenkaan ole pelkoa siitä, että pitäisi miettiä; "olenkohan mä isä?".

Ei saatana!

2007-08-03T16:53:00.001+03:00

istui mies toimistossa
istui vaikka ei ollut pakko

istui siinä kuin patsas
istui kunnes iski sydän lakko

kuoli mies toimistossa
kuoli vaikka ei ollut pakko

oli kuin patsas
näyttelyesine
arvoton kapistus

aloitti jälleen päivän työt
vaikka ei ollut pakko

syntyi siellä
eläen unelmaansa
kuoli päivittäin

johtaa mies ihmisiä
tekee muiden työt
toivoo että ei olisi pakko

kirjoittaa mies runoa
toimistossa
istuu yhä siellä
vaikka on jo viikonloppu

nakertaa mieltä ongelmat
olisivat edes omia
kirjoittaa runoa
3.persoonassa

istuu toki mielellään
jos siitä jotain hyötyisi
ei kiveä hälle pystytetä
vaikka poistuisi

joka aamu ja ilta
sama rutiini
kiroaa mies
yksin toimistossa
"EI SAATANA!"

jatkaa samalla radalla

hetkellinen inspiraatio; puhdas
ehkä tuulahdus paremmasta
onko pakko olla esimies
jos ei siitä saa kiitosta?

Olenkohan mä isä?

2007-08-03T13:31:00.000+03:00

Eräs ystäväni on raskaana, kyllä minulla on naispuoleisia ystäviä. Tai niin ainakin luulen, että siis on naispuoleinen, tai no en mä kyllä edes tiedä onko se mun ystävä.

Okei eräs sukupuoleltaan määrittelemätön taho, jonka tiedän ainakin nimeltä on tietojeni mukaan mahdollisesti raskaana.

Kysymys kuuluukin, olenkohan mä isä?

Ajattelin vain, kun tässä viimeaikoina on ollut kaikilla kavereilla tapana lisääntyä (veljelläkin jo 1 vuotias penskale), joten onko nyt mun vuoro. Mistä se haikara tietää kenen lapsia ne on, joita se raahaa? Entä jos se on pistänyt mun geenit sekaisin tuon sukupuoleltaan määrittelemättömän tahon kanssa, jonka tiedän ainakin nimeltä?

Silloinhan mä olisin isä. Pelottavaa. Niin helposti sitä voi joutua isäksi vastoin omaa tahtoaan. En halua olla isä - en tiedä haluaako tuo taho olla äiti ja epäilen todella paljon sitä, että haluaisi ainakaan olla lapseni äiti.

Silloinhan joku voisi luulla, että olemme harjoittaneet syntiä keskenämme - siis jos olisimme saman lapsen vanhemmat. Sitä emme ole tehneet. Tietääkseni. En nyt sitä etteikö se olisi mahdollista, minulla on tietojeni mukaan erilainen järjestelmä alapäässä kuin hänellä, joten lisääntyminen onnistuisi jopa ilman haikaroita.

Meneekö se siten noissa haikara-tarinoissa, että isä ja äiti on kummatkin harrastanu seksiä saman haikaran kanssa ja se sitten sekoittaa ne lapset valmiiksi?

Niin piti puhumani tästä ystävästäni, joka on mahdollisesti vastakkaista sukupuolta kanssani (jos se on mahdollista) ja joka on kenties raskaana. Miksikö hänestä pitää puhua, hän kielsi puhumasta itsestään.

Ole siis hyvä Suvi, täältä tulee täyslaidallinen blogitusta juuri sinusta.

Vittu mä olen ilkee ihminen, en ansaitse elää, mutta olen liian harvinainen kuolemaan.

Suvi on eittämättä maailman ilkein ihminen, se ei nyt johdu siitä että ei kanna lastani, vaan siitä, että hän osaa vittuilla ilkeämmin kuin minä. Luulin olevani edes siinä hyvä, mutta Suvi tuhosi tyystin itsekunnioitukseni ja on nyt yksinvaltiaan elkein maailman ilkein ihminen - aiemmin kuvittelin itse siis olevani sillä jalustalla.

Suvi siis saa ihmiset tuntemaan itsensä vähäpätöisiksi ja turhiksi, paras mahdollinen elämänkumppani mielestäni. Ei siis ihme, että olen tyytyväisenä seurannut vierestä kun Suvi ei ole seurustellut kanssani. Tähän mennessä miehet joiden välittömästä läheisyydestä Suvin on voinut löytää ovat kaikki päätyneet apatiaan ja joko tappaaneet itsensä tai yrittäneet. Suvi on siis hyvä imemään, niin siis elämänhalua. Muista imutaidoistaan en tiedä (oheinen kappale saattaa pitää sisällään liioittelua)

Otsikossa kuitenkin epäillään isyyttäni. Se johtuu siitä, että kaikki ihmiset, jotka tuntevat minut luulevat minun käyneen pedissä (tai sohvalla, tai hississä tai nyt edes jossakin missä voi harjoittaa penetraatiota) Suvin kanssa. Tämä luulo ei ole tiedon väärti ja pyrinkin näin blogauksella poistamaan sen epäilyksen siemenen kaikilta (tai sitten luomaan sen epäilyksen, koska kukaan ei aiemmin minusta ole mitään kuvitellut - ha haa näin sitä tehdään juoruja!).

Suvi tuntee kaikki ne ihmiset, jotka vihaavat minua - perin mukavaa. Suurin osa niistä on Suvin hyviä ystäviä. Joten kysymys kuuluu, mitä vittua minä teen Suvin seurassa koskaan.

Joten otsikon epäilys ei olekaan metafora muiden epäilyksistä vaan omaa aitoa ihmettelyäni siitä minkä ihmeen takia saatan psyykkisen terveyteni uhatuksi olemalla mitenkään tekemisissä Suvin kanssa. Taidan olla masokisti.

Mutta jos olisin masokisti ja kun kerran vihaan lapsia, niin silloinhan minun pitäisi niitä tehdä...pitäisi tehdä sellaisen ihmisen kanssa, jonka kanssa en lapsia halua.

Joten - olenkohan mä isä?

Pyromaani - Nyt lehtipisteissä!

2007-08-03T11:52:00.000+03:00

Uusinta uutta Sanoma Magazinelta, jokaiselle pikkupyromaanille on nyt oma julkaisunsa. Ensimmäisessä numerossa:

Palava Rakkaus: Anneli Jäätteenmäki ja todistusaineisto
Kuukauden Tuhopoltto
Kuukauden Top 10 Puurakenteiset Tiekirkot

Ensimmäisen numeron erikoisaiheena:

Lemmikkieläimen poltto!

Top 3 vinkkiä: Miten nautit eniten naapurin kissan polttamisesta
"Onko kissa sinulle liian nopea, vangitse se häkkiin. Saat lisäjännitystä jos rakennat häkin palavasta materiaalista, palaako kissan ennen kuin pääsee vapauteen!"

Ja mukana myös Tekniikan Maailman testitiimi selvittämässä
Tulitikut vs. Kaasusytytin
Parhaiten palava puu
Kerosiini vs. bensiini

Ensimmäinen numero nyt kaupoissa kautta maan!

Seuraavassa numerossa

Palava Rakkaus: Matti&Mervi haastattelussa: Palava sauna on kaunis, mutta vain hetken
Kuukauden Tuhopoltto
Kuukauden TOP 10: Miten sytytät pakkasella, valmistaudu jo syksyyn

Ja ainakin seuraavat vertailut
Blondi vai Brunette - mistä paras käry?
Volvo S60 vs. Audi A4 - palonopeuksilla on eroja - lue yllättävä tulos

Lehden erikoisaiheena

Neuvot parempaan pyromaani-elämään!
Cosmon ja Pyromaani-lehden toimittajat lyövät päänsä yhteen ja paljastavat kaiken siitä, miten sinä voit nauttia enemmän.

Hyvää Kahvia ry

2007-08-03T11:14:00.000+03:00

Kävin asiakaskäynnillä aamusta. Olin kenttämyyjän kanssa liikenteessä ja hän haki meille takeaway kahvit. Harvoin olen ollut niin paljon samaa mieltä tuotteen nimestä kuin tänään.

Toivoin, että joku veisi sen kahvin vittuun edestäni. Hyi saatana. Ei kahvista voi saada niin pahan makuista. Sinä, joka keität kahvia Lahden Kivistönmäen Shellillä - vaihda työpaikkaa tai jos olet oikein reilu kaveri niin poistat itsesi häiritsemästä perimäämme.

Pitäisi perustaa järjestö, joka laatisi kahvin keittämiselle säännöt. Järjestö, joka saisi yksinoikeudella päättää kuka saa keittää ja miten kahvia. Kunnon diktatuuri siihen asiaan, muuten ei tule rotia tähän hommaan.

Miten vitussa voidaan kahvista saada saman makuista kuin eskimon oksennus. Maku oli kuin vähän käyneessä kalassa ja aromi iski sieraimiin kuin haulikko kasvoille (ammuttuna 5 cm etäisyydeltä). Hyi saatana. Meinasin oikeasti oksentaa sitä juodessani.

Hyvää Kahvia ry voisi ajoittain tehdä salatarkistuksia ja kaikki ne paikat, joissa kahvin todetaan olevan ala-arvoista, poltettaisiin maantasalle ja kahvinkeittäjänsä kuristettaisiin kuten Bart Homerin toimesta. Ei ihan kuoliaaksi, mutta siten että oppivat saatana.

Hyvää Kahvia ry saisi myös laatia säännöt sille kuinka pitkään samaa kahvia saa pitää pannussa/termarissa. Jos kahvin todetaan olevan yli 30 min vanhaa, niin vastuussa oleva ihminen kivitetään kuoliaaksi kahvipannuista saaduilla sirpaleilla.

Se olisi oikeus ja kohtuus.

Vaadin maailmaan lisää diktatuureja! Lisää sääntöjä! Lisää valtiovaltaan! Isoveli, tule jo!

Ja kohtahan sekin paska taas alkaa. Olen varmaan oikeasti yksi ainoista ihmisistä joka ei katso sitä. Olen yrittänyt, todellakin olen. SubTV teki kulttuuriteon kun pisti BigBrotherin pyörimään - kerkiän sen aikana tutustumaan muihin kulttuuriasioihin hyvun.

Kiitän.

Saako Shellin kassatytön ampumisesta vankeustuomion?

Orava

2007-08-02T17:34:00.000+03:00

Jo pitkään on pihaamme vainonnut tuo elukka. Syö mäntymme kävyt ja lakaisee roskansa robotti-ruohonleikkurimme tielle. Terät tylsyvät ja hampaatkin. Olin ihmetellyt missä tuo villipeto luuraa, kun en ollut sitä nähnyt kertaakaan. Asuinalueemme on täynnä koiria ja kissoja, joten en ollut edes uskonut koko Lochnessiin. Siinä se sitten kuitenkin oli. Keskellä kirkasta (eikä muuten viittaa lasissani olleeseen tavaraan - voisi viitatakin jos ei olisi todistusaineistoa tapahtumapaikalta) päivää. Koiramme tärisi pelosta, minä hikoilin jännityksestä.

Ihka elävä orava. Olenhan minä niitä nähnyt satoja ja tutkinut läheltäkin niin mökillä kuin lapsuusvuosien kodossakin. Mutta, että näin sen mestari voron, joka ei ollut koskaan näyttäytynyt. Näin hänet parhaillaan juoksemassa mäntyyn, pihan poikki loikkien. Hyppi puun vartta pitkin, kipusi oksalle ja tarrasi saaliseen.

*hakemassa kameraa*

Ja olen jo varma, että päiväunelmieni kohde on kadonnut kuin näkymätön tuhka myrskytuuleen (siis todella hyvin). Mutta siinä hän yhä on. Tarranneena kynsiinsä arvokkaan herkkunsa. Nostan kameran ja otan kuvan, otan toisenkin, orava vipeltää aina piiloon. Se on kait etsintäkuulutettu, eikä halua, että siitä otetaan kuvia.

Piiritän sitä, keksin idean. Laitan koirani toiselle puolelle vahtiin. Sitä orava pelkäsi enemmän kuin vajaaälyistä homosapiens sapiensta, joka touhusi kameran kanssa kuin vajaaälyinen kottarainen talvipakkasella viinapäissään.

Ja lopulta orava on keskellä etsintä - etsimen laidalla, painan ja kamerasta kuuluu vain...niin ei kuulu mitään - AKKU LOPPUI! Ei saatanan saatana. Kiroan itseni alimpaan helvettiin (sinne, mistä jo taannoin hiekkalinnaa pykäsimme). Juoksen etsimään vara-akkua. Sekin näyttää lähes loppua.

Kädet täristen, hiki noroina virraten ohimoilla nostan kameran ja etsin oravaa kaikkialta. Siellä se yhä on. Puussa nakertamassa palkintoaan. Tovon, että nyt on Nikon-jumalat mukana ja painan laukaisinta. Nakutusta, automaattitarkennus, vittu - tarkentaa oksiin - pitäsi olla huolellisempi.

Uudestaan, orava on paikoillaan ja katsoo minua syyttävästi; "Vitun pervo"-ilmeellä. Viimeinen yritys ja se on siinä. Blogauksen alusta voitte nyt ihailla tuota pihojemme kuningasta, houdini-oravaa, joka katoaa ja ilmestyy taas toisaalta. Todistusaineisto on kasassa ja tutkintapyyntö jätetty Lahden kihlakunnan poliisille.

Kysynkin nyt: onko tämä orava käynyt myös teillä tekemässä tuhojaan? Jos on niin voit ilmoittaa havaintosi suoraan paikkakuntasi kunnan eläinlääkärille ja Tytti Iso-Hookana-Asunmaalle. He ottavat paikkatietoja vastaan heti kulman takana.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi se koko loistossaan (tahi loistottomuudessaan).

Kaikki meni ohi.

2007-08-02T10:30:00.000+03:00

Joinain aamuina sitä herää pirteänä ja tietää, että asiat tulevat onnistumaan. Joinain aamuina sitä herää myöhässä, väsyneenä ja vittuuntuneena haluten tappaa kaikki mukapirteät kusipäät. Sitten on myös aamuja kuten tänään.

Aamua voisi kuvata yhdellä sanalla; terminaalinen.

Empiirisellä otteella tietenkin tutkin itseäni heti aamusta ja kuvittelin, että olen saattanut itseni tuonpuoleiseen - kalmistossa on kivaa - vaikka kuolleena. Se ei kuitenkaan ollut kehon tila, kyseinen attribuutti sopi ainoastaan mieleeni, joka oli kokenut liiallisia itsetutkiskeluja yön aikana. Itseään pitää ymmärtää, jotta voi ymmärtää ympäröivää maailmaa, mutta mitä sitten jos ymmärtää itsensä lisäksi myös lähes kaikkia muita. Ajatukset täynnä motivaatioita, jotka eivät ole omia. Sitä miettii mitä tekee itsensä vuoksi ja mitä sen takia, että kuvittele sen jotenkin liittyvän itseensä. Sitä kokee sosiaalisenverkostonsa laajana energiaverkkona, jonne on pakko tunkea jatkuvasti lisää energiaa, koska muuten se sortuu.

Ja se tunnelma, jonka tuo tuottaa päähän on terminaalinen. Ylitsevuotavaisen vaativa. Omaa syytänihän se on, mutta silti se vitutti.

Mutta heti kun nousin ylös siitä nukkumapaikalta, niin koin valaistumisen. Olinhan tuhlannut tuohon oman eloni pohdiskeluun jo muutaman mikrosekunnin ja sehän oli hukkaan heitettyä aikaa. Nostin itseni ja ajatukseni unesta ja se kaikki meni ohi.

Yrittäkääpä itse herätä alitajunnastanne kun näette unta siitä, että olette heräämässä ja päänne on täynnä käsitteellistä filosofiaa ja absurdeja mielikuvia siitä, että koette olevanne riittämätön omille ajatuksillenne. Ei ole pahempaa painajaista olemassa. Mutta lopulta sain revittyä itseni siitä irti ja heräsin todellisuuteen.

Mutta se meni ohi. Siirsin itseni kirjoittamaan koulutusmateriaalia ja tajusin kellon tulleen jo niin paljon, että oli transportoitava olemukseni toimistolle. Aamu meni käsitteellisen filosofian merkeissä ja nyt koen, että en ole riittävä ajatuksilleni.

Painajaiseni oli siis enneuni. Mutta ei se mitään, näin myös unta ryhmäseksistä, joten sitä odotellessa.

"Motivaatiokuvia Part V"

2007-08-01T21:33:00.000+03:00

Toisinaan maailma tuntuu sinua isommalta
se johtuu siitä, että se on.

"Motivaatiokuvia Part IV"

2007-08-01T21:23:00.000+03:00

Paistaa se päivä risukasaankin, mutta ei huippuvuorille
(kuvattu keskipäivän tienoilla)

"Motivaatiokuvia Part III"

2007-08-01T21:14:00.000+03:00

Heinola - kun paremmasta ei ole tietoa.

"Motivaatiokuvia Part II"

2007-08-01T21:10:00.000+03:00

Vain taivas on rajana - paitsi astronauteille.

Vain taivas on rajana - etenkin jehovilla.

Vain taivas on rajana - sinne pääsee ampumalla itsensä

Vain taivas on rajana - tuonpuoleiseen

"Motivaatiokuvia Part I"

2007-08-01T21:05:00.000+03:00

Avaa siipesi ja lennä kuin haukka - jos sinulla on tuuria et kuole osuessasi asfalttiin.

Paloi hermo

2007-08-01T18:26:00.000+03:00

kutittaa oikein, tuntuu kuin päässä ryömisi armeija hirvikärpäsiä, vituttaa niin rankasti, että iholla juoksee mielikuvitus eliöitä, jotka tuottavat raapimisen tarvetta. Ei saatana, että ihmiset voivatkin olla tyhmiä.

http://www.vantaanlauri.fi/rukous_aiheita/373084860081

"Pyydän,että rukoilisitte Raimon puolesta.Hän on alkoholisti,joka haluaisi raitistua kokonaan ja hän hapuilee uskoon tulemisen kanssa.Repsahduksia tulee koko ajan.Rukoilkaa että hän pääsisi eroon eräästä ihmisestä joka mahdollistaa juomisen.Herra pelasta ja näytä voimasi.Rukoilkaa myös suhteemme puolesta että rakkaus kestäisi ja voisimme olla yhdessä vahvassa uskossa Jumalaan"

Mikä vitun parantumista toivova alkoholisti se Raimo on, jos sillä tulee repsahduksia koko ajan - ei vittu saatana. Näytäs ny herra ja peljasta tuo kaino Raimo poika pinteleestä. Ja se vitun lehmä, joka toivoo Raimolle peljastusta, ammu ittes saatana. Jos vittu olet noin tyhmä, että uskot, että Raimo haluaa raittiutta, mutta ratkeaa aina kun kaveri tarjoaa (jumalanko pitäisi ottaa kaveri pois?) niin eiköhän olisi vain parempi etsiä uusi Raimo...vittu saatana.

Siis oikeasti, sitä rukoillaan niin vitusti jumalalta apua, vittu ettekö te tajua, että uskontonne sanoo, että jumala on kaikkivaltias ja jos jumalan tahto on pitää Raimo raivoraittiudesta kaukana niin Raimohan vittu pysyy. Raimo menee baariin koska jumala niin halajaa. Ei se ole Raimon vika. Vittuako varten sinä, parahin Raimon pieksijä, rukoilet siinä mitään pelastuksia omassa typerässä maailmassasi.

Ei vittu saatana.

"Pyytäisin että rukoilistte puolestani, olen ollut nelisen vuotta hirveän väsynyt eikä syytä ole löydetty, masennuslääkettä syön mutta ne ei auta. Jeesus kaikkivaltias paranna minut ja näytä että voin vielä jonain aamuna olla virkeä herätessäni, jaksaisin pitää ystäviini enemmän yhteyttä ja jaksaisin mennä töihin/oipiskella. Olen aivan loppu tähän väsymykseen, tuntuu etten jaksaisi enää edes elää."

Nelisen vuotta hirveän väsynyt, masennuslääkkeet ei auta ja nyt sitten Jeesuksen pitäisi tulla näyttämään sinulle, että kaikki on kiinni omasta asenteestasi. Lopeta se vitun ruikuttaminen ja ota vittu ittees niskasta, jos et jaksa - pyydä apua äläkä vittu väitä, että et jaksa pyytää apua, koska siellähän sinä olet netissä jauhamassa paskaa siitä kuin sulla on niin vitun raskasta, vittu hanki työpaikka ja opiskele samalla ja tule sitten kertomaan oliko aiemmin niin vitun raskasta.

Olet aivan loppu väsymykseesi, jos tuntuu siltä että et jaksa elää - mene vittu lääkäriin äläkä rukoile jumalallista väliintuloa, eikun siis sinähän pyysit muita rukoilemaan itsesi puolesta, että jumala auttaisi. Ei vittu! Jos et saatana jaksa edes itse rukoilla tosissasi, niin heitä veivisi. Tee Hunter S. Thompsonit.

VITTU AaarrhghhghhoihedGOIUge98/NE)(G/U FOijOUFP=987)/(S&C)()UAS=C(/&=WR&p9IDJVuoSIUgp98rewugm0)(NF P)( e(/R=E)AT87y98

Samalla sivustolla taittavat peistä siitä onko naispappeus maailmanlopun alku, tuhoavatko homot maailman ja saastuttavatko he lapsemme synneillä. Kertoilevat myös kaikkea muuta jännää. Uskonto on varmasti kiva asia heille jotka siihen kykenevät, mutta ne jotka saarnaavat muille omaa uskoaa vaikka sitä ei ole heiltä pyydetty voisivat harrastaa joukkoitseteloituksia. Eniten kuitenkin vituttaa saamattomat kusipää paskat, jotka ovat tekemättä mitään uskonsa varjolla tai sitten vain käyttävät uskontoa tekosyynä sille, että heidän ei tarvitse. Kyllä jumala hoitaa ja jos ei hoida niin sitten ollaan huutelemassa rukousapua, vaikka vittu ihan mitä tahansa tapahtuukin on se jumalan tahto - turhaa tässä on enää rukoilla teidän. Antaa mennä vaan.

Pahoitteluni heille jotka eivät tajunneet loukkaantua tästä. Yritin olla vittumainen ja sanoa suoraan kuinka debiileinä pidän ihmisiä, jotka heittävät älynsä hukkaan ja iskevät kätensä uskontojen pikabetoniin - siinä ne sitten ovat, kädet - ikuisessa rukouksessa valettuna, ei siitä irti pääse ja vituttaa tunnustaa, että päätös oli huono. Sieltä he sitten huutelevat muille, että elonsa on niin vitun rankkaa, mutta uskovaista. Huutakoot pois, minä en enää kuuntele, en tarjoa olkapäätä lohdutukseen, enkä todellakaan alennu rukoilemaan kanssaan. Lupaan tuoda teille käsiaseen välittömään läheisyyteenne ja jos poistatte itsenne geenipoolista aion kiittää luojaa vaikka en siihen edes usko.

Oliko mulla jokin sanoma tässä. Se oli kait se, että en jaksa ihmisiä joille mikään ei riitä. Ei sitä tarvitse olla uskovainen, että valittaa eloaan, tuppaavat vain noi kaikkea rukoilevat tyhjänvalittajat vituttamaan kaikkein eniten, tiedä sitten onko heistä yksikään uskovainen. Kait mun piti sanoa se, että vituttaa tyhmyys, olen tainnut todeta sen jo aiemmin.

Huomiseen.

Rommi Päiväkirja

2007-08-01T10:08:00.001+03:00

Hunter S. Thompson (1937-2005) kirjoitti kirjoja - ei hän eli kirjansa. Hunter S. Thompson oli osa sitä maailmaa josta hän tuotti kirjoitelmiaan, hän eli kuten saarnasi ja hän ei sitten saarnannut mitään kovin positiivista.

Hunter S. Thompson ampui itsensä 67 vuoden iässä ja jätti jälkeensä viimeiset sanansa, jotka kuuluivat:

"No More Games. No More Bombs. No More Walking. No More Fun. No More Swimming. 67. That is 17 years past 50. 17 more than I needed or wanted. Boring. I am always bitchy. No Fun — for anybody. 67. You are getting Greedy. Act your old age. Relax — This won't hurt"

Että sillä lailla. Hunter S. Thompson (teen kunniaan miehelle kirjoittamalla aina koko nimensä) tuli tunnetuksi kirjastaan Fear and Loathing in Las Vegas, josta on myös tehty erinomainen elokuva (Johnny Depp näyttelee pääosaa). Mutta miksi mies oli niin suuri sankari joillekin? Miksi kirjansa ja kirjoitelmansa nousivat muiden yläpuolelle?

Harvoin voi kukaan sanoa luoneensa uuden tyylin, mutta Hunter S. Thompson loi gonzon. Gonzo sekoittaa tositarinan ja fiktion yhdeksi mössöksi, jossa kertojana toimii itse asiat kokenut ihminen. Missä sitten kulki Hunter S. Thompsonilla fiktion raja, kukaan ei osaa sanoa. Hän suosi huumausaineita viihdekäyttöön, joi alkoholia ja poltti. Mutta onko esimerkiksi Fear and Loathing in Las Vegas silkkaa fiktiota hämärimmiltä osiltaan vai ei? Onko sillä merkitystä, koska kuitenkin tärkeintä on hyvä tarina, iskevä kerronta ja se, että kirjoittajalla, että lukijalla on hauskaa.

Rum Diary on Hunter S. Thompsonin nuoruudessaan kirjoittama teos, joka kuitenkin julkaistiin vasta 90-luvun lopulla. Kirja kertoo ihmisen aikuistumisesta ja vanhenemisen tuskasta. Lukekaa itse saatana.

Olisin voinut kirjoittaa samanlaista tekstiä lyhyestä matkastani lapsuudenajan ystävien kanssa, mutta en olisi voinut olla läheskään niin hyvä kuin Hunter S. Thompson, joten jos haluatte tietää miltä matka tuntui niin lukekaa miehen kirjat. Osa hetkistä oli kuin Fear and Loathing in Las Vegas olisi herännyt henkiin ja toisinaan koin tuskaa siitä, että maailma muuttuu, vaikka itse saarnaan muutoksen olevan vain hyväksi.

"No More Games. No More Bombs. No More Walking. No More Fun. No More Swimming. 67. That is 17 years past 50. 17 more than I needed or wanted. Boring. I am always bitchy. No Fun — for anybody. 67. You are getting Greedy. Act your old age. Relax — This won't hurt"

Nyt se alkoi

2007-07-30T12:08:00.001+03:00

nimittäin totaalinen totaalikieltäytyminen. En nyt puhu armeijasta tahi muistakaan väkipakoista vaan noista paheista joiden avulla olen saanut useita ideoita ja juttuja, mutta nyt kokeilen toiselta puolelta.

Eli tänään loppui sikarointi (tupakointa kun en ole koskaan polttanut) kaikilta tasoilta, ei enää edes sitä muutamien kymmienen eurojen arvoista "juhla"-sikaria kerran viikossa.

Nyt loppui myös alkoholin nauttiminen, en minä sitä koskaan paljoa ole juonut, paitsi skidinä. Ajattelin vain, että on hyvä kokeilla miten onnistuu, etenkin kun tänään pitäisi suunnata viihteelle ulkomaille (okei, on siinä mukana työtäkin).

Istun nyt siis tyhjeennä kokoushuoneessa, muut menivät tupakkakoppiin. Olkoot he siellä, minä en.

Jos kestän kuukauden, niin jatkan pidempään. Samoin kuin kasvissyönti (sallin itselleni kerran viikossa kanaa tai kalkkunaa) on tämäkin päätös pidempi kestoinen.

Pitää myös saada enemmän aikaa pistettyä omaan myyntityöhön, nyt kun palaset hiljakseen tippuvat paikoilleen. Loistavaa.

Tänään tosiaankin laivalle, mukana kaksi lapsuusajan kaveria. Saa nähdä kuka meistä tällä kertaa joutuu putkaan ja kuka oksentaa ranskalaisia ja/tai jälkiruoka-annoksia.

Uusi myyntitiimi on täysin vailla johdatusta tänään, tekevät varmaan siis paljon kauppoja kun ei ole kukaan häiritsemässä, tietäisivätpä vain kuinka loistavia tuotekokonaisuuksia ovat saamassa myyntiin.

Huomenna tuskin blogausta ja tänään aika vahva käsitys siitä, että ei enää lisää tule tekstiä, jos minusta ei kuulu pariin päivään - soittakaa rannikovartiostolle. Saavat käydä noukkimassa pöhöttyneen kehoni sitten jostain rantakaislikosta ensikesänä. Jos minusta taasen kuuluu jotakin, niin kaikki on mennyt päin helvettiä, enkä siis ole joutunut putkaan. Saa nähdä. Tavoitteena vain neljä tuomiota kolmeen mieheen, minä lupasin ottaa kontolleni vandalismin, Lasse hoitaa yleisenjärjestyksen vastgaisen tohinan ja Jani uhkasi pistää laukkuihinsa lainvastaisia päihteitä enemmän kuin laki salliin (laki sallii ei yhtään, jtoen eipä paljoa tarvitse Jani mukaansa muumi-limpparia).

Jatkakaa.

Palasia aivoista

2007-07-28T21:17:00.000+03:00

Pakko kirjoittaa jotakin, vaikka ei ole lainkaan inspiraatiota. Kävin haukkumassa ihmisiä tänään Skepsis ry:n palstalla (http://www.skepsis.fi/) - hävettää, mutta kun se on niin hauskaa. Siellä oli liikenteessä ihmisiä, joilta puuttuu kait taito loogiseen ajatteluun.

Tai sitten minä vain olen järkähtämättömän tylsän harmaa skeptikko, joka vihaa elämää.

Todennäköisemmin tuo jälkimmäinen selitys.

Luulisin.

Joku oli kommentoinut tuonne rasismi-blogaukseeni. En oikein tajunnut kirjoittajan sanomaa - ehkä mä vaan olen tyhmä.

Tai siis olenhan mä, mutta sitäkin tyhmempi kuin mitä kuvittelin itseni olevan.

Jotakin.

Luulisin.

Pakkokirjoitus on pahempi tuomio kuin kymmenen vuotta vankeutta, väkisin kirjoittaminen pitäisi olla rinnasteinne väkisinmakaamiseen. Yhtä pahalta tämä minusta ainakin tuntuu, tai no enhän mä ole koskaan ollut raiskauksessa uhrina - muuten tietenkin useita kokemuksia niistä. Olenhan minä mies, uros, alfa-beta-ja gamma-uros.

Kävin eilen katsomassa vuoden hauskimman elokuvan - The Simpsons Movien. Suosittelen kaikille. Ei se yllätä, mutta se on vitun hyvä.

Ai niin, mua on kritisoitu kiroilusta, vittu saatana. Ja siitä, että puhun lapsipornosta, pedofiliasta ja kaikesta muusta kivasta.

Hupsis.

Sain tässä viikolla myyntitiimiltäni toimistoni seinälle Justin Timberlaken kuvan - en ole siis kyennyt tekemään töitä sen jälkeen. Kuvaansa ovat kirjoittaneet päälle asioita, jotka jotenkin liittyvät pitämiini myyntikoulutuksiin.

Siitä tuli hyvä mieli.

Mutta parempi fiilis mulle tuli siitä Justinin kuvasta - siis mä oon niin love siihen jätkään.

Tai sitten en.

Mun kaverit/tutut on kohta kaikki nelikirjaimisia, en jaksa muistaa pitempiä nimiä: Aapo, Ossi, Erno, Arto, Jani, Joni...

Pitääkin pistää lehteen ilmoitus
Vaihdetaan vaimo toisen nimiseen,
mielellään myös nuorempaan
Nimessä saa olla korkeintaan neljäkirjainta.

Olen murhaaja, tunnustan tekoni

2007-07-27T08:55:00.000+03:00

Eilinen alkoi kuin mikä tahansa päivä, mutta työkiireet ja jatkuva stressi jäytivät kuitenkin hermoja. Eihän se ole perustelu teolleni, mutta lieventävä asianhaara kuitenkin. Koskaan ei pitäisi patoutunutta vitutusta purkaa samassa taloudessa asuviin, mutta nyt niin tein.

Kotiin päästyäni oli minua vastassa sankoin joukoin jo tutuksi tulleita elukoita. Siinä ne kiipeilivät seinillä ja osa oli saanut siivetkin selkäänsä.

Kyseessä oli joka kodin neekeri-muurahainen (Lasius niger), kotimainen virallinen nimensä on annettu Mauri Pekkarisen mukaan - mauriainen. Nuo jokakodin tuholaiset ovat tänäkin kesänä valloittaneet sydämeni ilkikurisilla tempuillaan, mutta eilen oli huumori kaukana, kun JRepo oli väsynyt ja muutenkin kaikki vitutti - joten minä tapoin ne.

Tai siis myrkky heidän elonsa päätti. Tai niin luulen. Viikon päästä tietää paremmin, kun näkee palaavatko henkiinjääneet sotaveljet (ja siskot) luomaan uutta pesää uusin eväin. Missä on kuningattarenne nyt!

Mauriaiset ovat tunnettuja siitä, että ne ovat pieniä ja vittumaisia, ei siis liene ihme, mistä nimensä on tullut. TOisin kuin esikuvallaan mauriaiset eivät kuitenkaan tietojeni mukaan käytä peruukkia.

Valitettavasti.

Levitin myrkkyä pihakivien alle, suoraan selkäänsä ja nauroin kuin mielipuolinen - nautin tuottamastani terrorista. Aivan kuin jokin alien-rotu olisi iskenyt maailmaamme ja tappanut meitä vain sen takia, että muistutamme jotain poliitikkoaan.

Jotakin.

Mutta pian aggressioni, jota ei alunperinkään edes ollut, laantui vain virneeksi kasvoilla. Olin tappanut kymmeniä tuhansia, uhrannut heidät paremman huomsien toivossa. Huomisen, jossa sokeria sisältävät elintarvikkeet eivät saa kuorrutusta muurahaisista.

Muurahaiset ovat toisinaan tarpeellisia, mutta maassamme elää muutama todellinen tuholaislaji, kuten aitohevosmuurahainen, joka rakentelee käytäviä puutaloihin ja juurikin tuo mauriainen. Lisäksi esimerkiksi sairaaloissamme tavataan faaraomuurahaisia, jotka voivat levittää tauteja ja pilata elintarvikkeita.

Muuten muurahaiset ovat ihan kivoja ja hyvän kuvan elintavoistaan hieman fiktiivisellä otteella saa lukemalla Bernard Weberin kirjat Muurahaiset ja Muurahaisten kapina. Suosittelen, jotta sinäkin ymmärtäisit mitä tiimi-työskentely on.

Minä en nimittäin sitä ymmärrä. Pitää mennä kysymään niiltä kotipihan murkuilta, ai niin vittu mä tapoin ne.

Traktoreista

2007-07-26T13:48:00.000+03:00

Ne on isoja koneita joilla voi kyntää, aurata tai vaikka kolaroida. Niillä voi myös yrittää teurastaa pikkuveljensä nostamalla kytkintä liian nopsaan ja jättämällä pikkuveli halkojen alle - neljä mottia saatana.

Semmoista se mun isoveli sääti kun oltiin pienempiä, eli siis se oli silloinen pienempi isoveli kuin mitä se on nykyään, tai jotakin.

Käytiin äsken juttelemassa asiakkaan kanssa, asiakas myy traktoreita. Tuli lapsuus mieleen, olenhan farmari sukua. Ollut pellolla pienenä joskus, mutta mitään en tunnusta. Yritän olla cityboy ja jos asuisin Helsingissä niin olisin siis Helsinki Cityboy...okei, juuh.

Enoni lauloi "Minä olen viljelijänpoika, lähes farmari siis itsekin, vielä kyntäisin syvemmältä kuin muut..."...eli kulkee suvussa tämä maaseutu-fanitus. Tai sitten ei.

Suvussa kulkee esiintymispakkomielle. Se ei ole kait kovin positiivinen piirre, kun se ajaa liian usein liian läheiseen suhteeseen alkoholin kanssa. Minun suhteeni viinaan on epämääräisen humalainen.

Piti puhua traktoreista, uudella New Hollandilla voi kääntää pelinsä tiukemmin kuin perus-Valmet-kansalaiset. Valmetit hiiteen ja tilalle New Hollantia (äännetään nöf hollanti, tai kuten meillä paremmissa piireissä - nöfikkä).

Tai sitten ei.

Pidän traktoreista, ne huokuvat maskuliinisuutta enemmän kuin Danny, joka laulaa Tokiosta. Muuttaisi sitten sinne. En jää kaipaamaan.

Traktorit on isoille pojille sama kuin pikkutraktorit pikkupojille.

ööm, jotakin.

Traktorimyyjä sanoi, että nöfikällä kehtaa ajaa pillurallia. Ei tainnut olla tosissaan. Oli nääs naismyyjä. Puhu vähän tampereen murteella, tais vaan piruilla meille cityboylle (oltiin myyjän kanssa hoitelemassa asiakas-caseja).

Nyt meen soittamaan viattomille ihmisille ja teen heille temput - seuraavaan kertaan. Huomenna Simpsons elokuvatuksen ensi-iltamaa!

Kiinteistökauppoja

2007-07-25T09:12:00.000+03:00

Niinhän se ilta sitten sai alkunsa, että pelasimme lapsuusajan kaveriporukalla monopolia (okei, yksi mukana olleista oli yläasteella luokkatoverina) ja nautimme tarjoilusta, jonka vain voi saada Janilla käydessä - onneksi joku jaksaa laittaa edes jotakin. Jos joku tulee meille kylään, niin hyvä jos avaan jääkaapin ja sanon, että ottavat sieltä mitä haluavat juoda (ei mulla ole jääkaapissa kuin aikuistenmehua).

Ensimmäinen peli meni liittoutumia muodostaessa ja kiinteistö kauppaillessa toinen toisillemme mitä järjettömin syin. Tärkeintä oli se, että yläaste-kaveri ei voittaisi vaan joku meistä kolmesta. Mutta eihän me sille pärjätty - sehän on reaalimaailmassa töissä tiehankkeiden kanssa, niin se osaa paremmin määritellä prospektit noissa monopolin kiinteistöissä.

Ja se kiersi veroja, ihan varmasti.

Seuraavaksi pidimme grilli-ravinnon puitteissa taukoa, sain kalasta allergisen reaktion (yllättävää - olenhan sille allerginen) ja kielestä lähti pintaa irti kuin suomustamalla. Ei nyt ihan ja paranihan se jo, mutta tärkeintä oli se, että sen jälkeen piti huuhdella suuta tietenkin konjakilla. Väitän, että se oli VSOP:ta korkeintaan, mutta maku oli jotenkin outo. Väittivät sitä tunnetuksi merkiksi, mutta eivät kyllä sanoneet, että se olisi konjakeistaan tuttumerkki - oli varmaan KOFF:n konjakkia...

Sitten jatkoimme kiinteistökauppoja pelaamalla hotellia. Se on siitä hupaisa lautapeli, että lievässä nousukiidossa pelilauta ottaa osumaa ja maanjäristykset iskevät rakennuksiin pahemmin kuin Japanissa ydinvoimaloihin.

Miksikö lautapelejä? En oikeastaan tiedä, se on hilpeä tapa luoda teennäistä aggressiota ja syy haukkua toisia. Aika monihan niitä pelaa, mutta yleensä ne on säästetty pariskunta-viihteeksi jolloin avovaimot ja avomiehet voivat ottaa avoeroja kun eivät osaa selittää Aliaksessa avioliittoa.

Aliakseen emme sortuneet.

Jossain vaiheessa löysimme itsemme Lahden yöelämästä ja totesimme, että on aika nauttia enemmän ei-lapsi-mehua. Tässä vaiheessa yläaste-taistelutoveri oli kadonnut matkassa, lienee kaatunut juostessaan muistojen juoksuhautaan ja voimme häntä muistella kaatuneiden muistopäivänä. Kait sen piti mennä rakentamaan teitä Erottajalle, että saa parempaa tuottoa.

Koska olin kuskina (yllättävää perkele), niin nautin vain lastenjuomia, kuten dry martineja. Tuli muuten todistettua, että tuotenimi on valhe. Monopoli-rahat kastuivat dry martinista!

Monopolia emme juoneet, tietääkseni. Lapsuuskaverit kiskoivat kaksinkäsin olutta, siideriä, lonkeroa, kaljaa, viinaa ja tiesmitä. Kohtuudessa kuitenkin pysyimme, koska muutenhan olisi voinut mennä viihteelle - monopoli-ilta ei saa mennä viihteelle!

Pelien lopputuloksista ei varmuutta, saatoimme hyödyntää vapaakauppa-lakeja tilanteissa joissa vapaakauppaa ei tunneta ja ehkä kiersimme sääntöjä muodostamalla offshore-koalitioita. Lisäksi muodostimme monopoleja - ostin ainoastaan lentokentät, eihän se business kannattanut, joten tein hallitun konkurssin syöksylasku-tekniikalla.

Hauskaa oli, ensiviikolla lapsuustoverien kanssa lyhyelle matkalle. Tavoitteena toistaa kaikki nuoruudessamme tekemämme tyhmyydet ja pistää vähän paremmaksikin. Siitä matkasta ei välttämättä tule blogausta, kun annamme Iltasanomien yms hoitaa tiedottamisen. Voi tietenkin olla, että emme enää jaksa mellastaa kuin ennen ja päädymme kiltisti nukkumaan ilta yhdeksään mennessä.

Pää on tyhjä

2007-07-24T14:43:00.000+03:00

tänään olen kouluttanut myyjiä, selvittänyt uusia keinoja motivoida ihmisiä ja pyrkinyt olemaan hyvä esimies aikoina jolloin hyvän esimiehen ominaisuudet ovat sellaisia joita minä en omaa. En ole käskevä, komenteleva vaan karismaattinen. Saan ihmiset tekemään asiat siten kuin haluan, aina en kyllä tiedä miksi.

Siinä vain on se huono puoli, että karismaattinen esimies ei voi tehdä mitään vastoin omia arvojaan, joten loistavaa, että työnantajani on antanut minulle vapaat tassut toimia siten kuin haluan. Kyllä tämäkin projekti tästä lentoon lähtee.

Sattuu käsiin - ei jaksaisi kirjoittaa.

Jalat tohjoina kun kävin eilen kokeilemassa jos alaraajat kestäisivät salibandya. Sentään kävelen.

Niska jumissa, kun tuudin huonossa asennossa.

Perse kipeä eikä mitään mielikuvaa miksi.

Päätä särkee ja olo on kuin krapulassa vaikka krapulaa ei pitäisi olla.

Tätä se on katkaisuhoito itselle, lomaa maksalle ja stressiä muulle keholle. En minä kyllä edes koukussa ollut alkoholiin, mutta pyrin elämään samoin kuin he joita yritän auttaa. Ehkä vielä jonain päivänä ihmiset näkevät kuinka paljon näen vaivaa puolestaan.

Piti yrittää olla hauska tänään. Ihan vitun hilpeä. Pitäisi myydä itseäni uusille asiakkaille ja kirjoittaa tänne lennokasta tekstiä joka saa kenet tahansa tilaamaan minut.

Tänään taitaa olla huono päivä. Alkoi eilen siitä, kun työntekijä valitti minulle ja minä menin jatkamaan sitä - kerrankos sitä epäonnistuu esimiehenä, minä pyrin siihen päivittäin.

Tänään pitäisi jaksaa mennä pelaamaan monopolia turnaukseen. Kaveriporukalla ihan, mutta silti ei inspiroi, ei vaikka voisin osoittaa järkyttävän hyvät liikemiestaitoni jälleen kerran (tuurillahan ei ole osaa eikä arpaa siinä pelissä). Miksikö Monopoli? Koska se kestää pisimpään - se on komia tekosyy olla poissa kotoa "pelaamassa" vaikka oikeasti kuitenkin nautimme tuotteita, jotka saavat maksan takaisin lomilta. Miehet - me olemme pahoja.

Mulla oli usea hyvä idea tälle päivälle blogiin - hilpeitä aiheita jotka saavat hymyä suupieliin, sitten päädyn kirjoittamaan maailmantuskasta. Ei mulla hyvin mene.

Väsyttää vitusti.

Ehkäpä tämä tästä iloksi ei muutu. Menen juomaan kahvia. Kohta takaisin.

*kahvilla*

Kiitos Erno. Parempaa kahvia en ole saanut sitten eilisen. Taas virkeää ja mieleeni tulvii sairaalloisia mielikuvia mielipuolista asioista. LOISTAVAA!

Jos asiakas on ilkeä, niin hänelle voi aina vittuilla takaisin. Tai no ei ehkä juuri niin, mutta aina saa sanoa "kiitos samoin".

Enhän minä ole rasisti

2007-07-24T11:33:00.000+03:00

"Sanoin tässä eräänä päivänä eräälle mannelle, anteeksi mustalaiselle, eiku siis romanille, että hän on minusta rehellinen manneksi eiku siis romaniksi. Väitti minua rasistiksi, mutta minähän olin vain kohtelias. Kaverinsa, perus valkolainen, suuttui ja haukkui minua myös rasistiksi - en ymmärrä.

Sanoin sitten sille naiselle, että olisi hiljaa. Kerroin myös, että me miehet annoimme heille äänioikeuden joten parasta totella. Naiset saavat nykyään tehdä miestenkin töitä, mutta onneksi heille ei sentään makseta siitä samaa palkkaa. Tämä nainen sitten ryhtyi väittämään minua sovinistiksi.

Vittu enhän mä ole sovinisti tahi rasisti. Kunhan ihan hyvää hyvyyttäni halusin kehua mannea rehelliseksi ja olihan se sen kaveri ihan hyvännäköinen narttu, kyll se saa mun puolesta äänestää kunhan tottelee miestään.

Siis mähän en ole rasisti tahi sovinisti, olen realisti.

Tajua tuollaisia yksinkertaisia ihmisiä. Varmaan jotain femakko-lesboja kummatkin, varmaan unelmoivat vaan isoista neekeri-elimistä, vittu."

Pyrin kuvastamaan ihmisten typeryyttä kärjistämällä hieman asioita. Miksikö tämä kirjoitelma? Kuulin eilen kadulla eräältä ihmiseltä lauseet "enhän minä ole rasisti" ja sitten sen "niistä suurin osa on varkaita" - keskustelusta nousi myös esille se, että hän puhui romaneista. Oli hilpeää seurata kun ihminen yritti olla kovin korrekti ylläpitäessään rasistisia mielipiteitään. Sääli, että meillä jokaisella on oikeus elää.

Jokainen meistä on rasisti, uudet asiat/ihmiset pelottavat meitä luonnostaa - ei välttämättä aina, mutta toisinaan. Sen takia on hyvä hieman pöyhiä asiaa kirjoittamalla kärjistävää tekstiä. Meistä jokaisessa kuitenkin asuu se ihminen, joka toisinaan ajattelee "enhän minä ole rasisti vaan realisti" - ei sitä pidä hävetä, se pitää hyväksyä ja tiedostaa, siten siitä pääsee eroon.

Mulla piti olla jokin hauska punchline tähän kirjoitelmaan, mutta unohdin sen. Vituttaa. Ernon kahvissa taisi olla seassa jotain kokkareita eilisillan juhlista, sen siitä saa kun ei kiellä huumeiden käyttöä alamaisiltaan.

KKK = vihaa mustia värejä
PS = vihaa muita kuin suomalaisia (Perus Suomalaiset)
KD = vihaa epätasa-arvoisia pakanoita (Kristillisdemokraatit)
Suomen Sisu = vihaa kaikkia - etenkin itseään
Vihreät = vihaa järkiperäistä ajattelua
Keskusta = vihaa kaupunkilaisia
SDP = vihaa puheenjohtajaansa
RKP = vihaa köyhiä
ANP = oikealla asialla jo vuodesta 1959 (American Nazi Party, sairaampia ihmisiä saa hakea - http://www.americannaziparty.com/)

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, ne hämmästyttää kummastuttaa jopa JRepoa.

Perustetaan oma puolue, joka vihaa tasapuolisesti kaikkia (myös itseään)! Sehän ei ole enää rasismia!

Syyskauden keikkailua

2007-07-23T14:02:00.000+03:00

Nyt on taas tullut aika aloittaa itsensä myyminen, huoraaminen ja tiesmikä, jotta saa keikkakalenteria täyteen. Tätä blogia lukee suunnaton (3 ihmistä, mutta kaikki vailla suuntaa elämässään) määrä ihmisiä ja eiköhän teistäkin löydy hyviä asiakkaita.

Tai sitten ei. Mistä minä tietäisin.

Kuten olen aiemmin luvannut, vanhoille asiakkaille pidän kiitoksena aikaisemman hintatason ja uusillekin tarjoan nyt itseäni lähes puolilmaiseksi. Tuhoan siis kilpailun ja siten koko toimialan, olen paha paha ihminen ja täten sai standup loppunsa Suomessa.

Ehkä ei kuitenkaan. Teen keikkoja yhä eniten "tutuille yleisöille" eli ammattikunnille joille muutenkin olen esiintynyt tai esiinnyn työnipuolesta. Mutta tarjouspyyntöjä otetaan vastaan ja lupaan olla vastaamatta niihin ilkeästi.

Eli onko yrityksellänne tulossa juhlaa, pikkujoulua, muita ryyppyjäisiä joiden ohjelmassa on elämää tylsempiä puheenvuoroja kaikilta itseään tärkeänä pitäviltä tahoilta? Haluatko ohjelmaan jotain vielä tylsempää?

Jos vastauksenne on kyllä niin älä mieti enempää vaan ota riski ja lähesty minua sähköpostitse (puhelimeen en vastaile, kun olen liian krapulassa). Halvimmat keikat myydään ensin, koska kunhan saan tavoitteet kasaan, niin ei ole mitään syytä lähteä väkisin keikkailemaan jonnekin Nastolaan talousjohtajien vuosipäiville - paitsi jos maksavat tarpeeksi.

Kuten jo todettua, olen standupin suhteen amatööri ja voin tarpeen mukaan tuoda mukanani muitakin amatööri-koomikoita lavalle. Pääsääntöisesti välitän kuitenkin vain itseäni, koska välitän vain itsestäni.

Syyskuulle jo muutama viikonloppu aika täynnä, mutta kyllä sitä saadaan vielä luotua lisää päiviä kalenteriin jos ei muuten onnistu.

Parhaiten minut tavoittaa
jarkko.repo@gmail.com
050-9183152 (jos on ihan pakko soittaa)

Jos blogini komiikka on sinusta hilpeää - odotappa kun näet minut lavalla. Siihen se hilpeys sitten loppuukin.

Maksan juhlaa!

2007-07-23T09:03:00.000+03:00

Työpäivä, aamu oikeastaan. Mietin asioita jotka liittyvät työntekoon ja siihen, miten saada ihmisistä heidän osaamisensa "irti", ei siis pois heistä vaan siten, että saavat työssään parempia tuloksia.

Tuloksiahan tässä on tehty vaikka kuinka, ne eivät vain ole sellaisia joista esimieheni antaisivat arvostustaan - kyllähän he arvostavat laaja-alaisesti myös komiikkaa, mutta sillä ei vielä ruokita vaimoja (heillä on niitä useampia), lapsia tahi koiria.

Nyt olen partiaalisesti lomalla, eli maksani saa nyt olla pari vuorokautta levossa. Teen myös parhaani, että työntekijöideni maksat saavat ottaa rennosti.

Nyt on siis maksan juhlaa ja niissä ei juoda alkomahoolia tahi syödä gelatiinilla muodostettuja viina-namelleja (ne on aina yhtä populaareja festareilla). Maksa juhlii siten, että se ei syö eikä juo. Kannibaalimaksat syövät maksaa juhlissaan, mutta tietääkseni maksani ei ole sellainen.

aivoni minun sanovat
eivät yhtään mitään
tyhjyyttä kumisevat
sanomatta mitään
ääni päässäni soi
soi ja soi ja yhä vaan se soi
pitäisi vastata puhelimeen
sanomatta mitään

Ja nyt on tupakkitauko. Tupakkitauolla olen polttamatta, muuten on suupielessä yhtäjaksoisesti palavaa materiaalia. Miksikö? Ajattelin, että se pitää huuliherppeksen loitolla, kun ei mulla vielä sellaista ole. Kulotan siis huuliani ja toivon, että vaikutus on käänteinen peltoteknisiin toimenpiteisiin - kulottaminenhan lisää ravinteikkuutta ja siten huuliherppes kasvaisi paremmin.

Kuten sanoin. Tänään - tänään - ajatukseni ovat tuollapuolen. En niitä kontrolloi, sen siitä saa, kun pitää maksalle antaa lomaa.

Viikonlopusta

2007-07-22T21:18:00.000+03:00

Kuten jo edellisessä kirjoitelmassani mainitsin - tulee tämä naputelmani sisältämään kuvauksia siitä, miten insinööri-opiskelijat viettävät viikonloppunsa. En siis suosittele kenellekkään tämän lukemista.

Koko viikonlopun luonnonhelmassa viettivät tietojani mukaan: Olli, Antti, Ville ja Timo. Antti ei kuulu insinöörien lahkoon, mutta on kait muuten luonnollisilta tavoiltaa lähellä insinöörejä.

Paikkanahan oli "Ollin-mökki". Puitteet olivat paremmat kuin olin odottanut, saavuttuani tutkin heti laatutason ja totesin sen kohtalaiseksi. Eihän se mikään nykyaikainen-mökki ollut, mutta tärkeintähän ei ole rakennus vaan ne ihmiset.

Saapuessani oli paikalla Olli ja Timo. Antti oli Villen kanssa hakemassa lisää aikuistenjuomaa (kait alkoholia). Saavuin itse lokaatioon 2130 perjantaina.

Lähdin pois paikalta 0700 lauantaina ja seuraavan kerran saavuin 2330 lauantaina ja poistuin 0600 sunnuntaina. Kerron nyt mitä kyseisinä ajanjaksoina tapahtui läsnäolleille ihmisille.

----
Olli

Vauhti oli huima heti alkuillasta lähtien, miehellä ei ole paras viinapää ja kun viina meni päähän juomapeliä pelattaessa, niin mieshän otti itseään niskasta kiinni ja päätyi sammumispisteeseen. Ennen sitä hän kerkisi kertomaan minulle pariin otteeseen jotakin joka kait oli vittuilua minulle, mutta valitettavasti minä nauroin. Olli pääsi lopulta pinteestä ja oksensi sujuvasti eri alueille merkaten siten reviirinsä. Alkuillasta hän vielä yritti tehdä markkeerausta virtsa-aineilla ja kusihan hän esimerkiksi Villen päälle. Lisäksi mies myös yritti saada hajujälkensä minuun sylkemällä, mutta yrityksensä epäonnistui traagisesti (tietojamme mukaan sylkeä ei ollut tarkoitettu minulle).

Sitten Olli sammui.

Ennen sitä Olli kerkisi kertomaan jotain siitä miten olla "inmihillinen" - sanakirjamme ei tunne termiä, joten paha sanoa mistä Olli halusi keskustella kanssamme.

Olli herää ja pojat käyvät toimeen. Saavat paikalle naaraan (Veera) ja siitähän ei voi seurata kuin hammastenkiristystä ja tiesmitä itkuisuutta. Tarinamme ei kerro tarkemmin tapahtumia, koska en ollut itse läsnä. Kun saavun lauantaina uudestaan, niin heti saapumiseni jälkeen Olli kuitenkin kärttää minua "jäämään yöksi", todennäköisesti tavoitteena ei ollut REM-unien katselu. Johtopäätöksenä siis se, että kunnon känni tekee meistä jokaisesta bi-kokeilunhaluisen. Koska en kuitenkaan halua ottaa kunnianloukkaussyytettä tänään, niin todettakoon, että Olli taisi vain haluta minut nukkumaan, koska olisi silloin voinut varastaa autoni.

----
Antti

Kaikkien janoisten sankari, tai no ei se voi niille olla sankari kun se juo kaikkien juomat. Antti on kovapoika tarjoamaan ihmisille asioita joita Antti ei omista. Antti siis tarjoaa muiden puolesta - kätevää. Siten Antilla ei itsellään kulu lainkaan pääomaa. Pääoman puutteeseen vaikuttanee juurikin se tosiasia, että Antti ei ole insinööri. Insinöörit on rikkaita.

Antti oli aloittanut pohjien ottamisen jo keskiviikkona työpaikallaan, joten miehellä oli aika hyvä peruskunto perjantaina. Illan mittaan hän oli yllättäen tupakan puutteessa, mutta onneksi sen ongelman poisti henkilö, joka saapui keskuuteemme hehkeän neitokaisen seurassa. Siitä lisää myöhemmin.

Antti oli vahvasti sitä mieltä, että alkoholia ei pidä jättää juomatta ja siinä taitaakin olla miehen elämän ainoa ongelma. Tietenkin sen lisäksi, että poika yrittää päteä lähes tulkoon aina siinä epäonnistuen. Kovin on surullista se.

Lauantaina aamuyöstä mies jotenkin päätyy kanssani saunaan vaatteet päällä, mutta Antin tuntien hän tietenkin yrittää poistaa vaatetustaan - jälleen kerran epäonnistuen. Emme harjoita sodomiaa. Jätän Antin saunaan ja poistuudun toisaalle sorsien tutkiessa, josko Antissa olisi jotain syötävää.

Antti oli kuulemma herännyt lauantaina päivällä aloittaen heti alkoholin nauttimisen. Oikein sanon minä! Antilla oli iso tavoite lauantaille ja sunnuntaille - valvoa 24 tuntia putkeen. Antti halusi osoittaa olevansa jo isopoika - ja tietenkin hän halusi päteä. Saavuin takaisin lauantaina loppuillasta ja jo silloin oli Antissa havaittavissa merkkejä sammumisesta. Kovaa jaksoi poika taistella, mutta lopulta väsymys vei miehen petiin ja sinne jäi se vuorokauden yhtäjaksoisen valvomisen tavoittelu.

----
Ville

Tuo pinkkien vaatteiden jumala, heteromiesten pelko - Ville, seurustelee naisen kanssa, mutta väitän, että Ville ei vielä tiedä olevansa poika. Ainoa elossa oleva ihminen, joka fanittaa Metsolat-sarjaa. Ainoa elossa oleva ihminen, jonka Foorti (äännetään kuten kirjoitetaan) kiertää 16000 kierrokseen asti. Ville - liian outo elääkseen, mutta liian outo, jotta kukaan haluaisi sitä tappaa.

Ville asuu Lappeerannassa, joten suotakoon hänelle erilaisuutensa. Ville on kuuluisa synnyinseuduillaan Nastolassa siitä, että mustalaiset muuttivat miehen perässä Lappeerantaan. Taitaa olla siis aika business-mies Villekin.

Ville oli perjantain ja lauantain välisenä yönä ylivoimaisesti parhaimmassa kunnossa ja nukahti lopulta aamuyöllä katsoessaan DVD:ltä Metsolat-sarjaa. Lauantaina hän olikin jo aloittanut heti aamupäivästä Antin kanssa naukkailun ja sehän johti siihen, että Villen limitti tuli täyteen jo ennen puoltayötä. Sammuminen vei miehen petiin ja olin todistamassa sitä kaunista näkyä, joka syntyy siitä, kun sänkyyn sammunut yrittää herätä ja tajuaa ylösnoustessaan, että vatsalaukun sisältö kaipaa vapautta - niin siis Ville kirmaa mökin pihan poikki järven rannalle, kurottaa kaulansa vettä kohden ja antaa itsensä ylen. Kaiken kruunaa päällänsä olleet vaalenpunaiset bokserit. Jos elämä on taidetta, niin ei se tästä paremmaksi enää voi muuttua.

Villeä on myös syyttäminen naapurien suututtamisesta. Kuuntelivat turbo-Foortissaan musiikkia lauantaina aamuyöllä ja sekös kismitti naapurin setää, sillä kun ei ole turbo-Foortia. Kävi sitten kehoittamassa jos pojat saisivat hieman kevennettyä metelitasoa, eihän pojista tietenkään siihen ollut. Mutta ajelivat sentään pihalla edestakaisin autolla - ei lienee ollut pelkoa siitä, että siinä olisi ollut ratsiaa liikkuvalla poliisilla.

Ville jäi kuitenkin mieleeni ja jo nyt kaipaan tuota hahmoa, jonka kanssa väittelimme useamman tunnin Metsolat-sarjan tarjonnasta. KYLLÄ SE METSOLAN ERKKI OLI SITTEN VITUN KOVA MIES! Mutta ei yhtä kova kuin Ville, ei meistä kukaan pärjää Villelle. Ville laittaa myös ruokaa, mutta siitä minulla ei ole todistusaineistoa.

----
Timo

Tuo nuorimies, jatkuva virne kasvoillaan. Yleensä hänet pystyi löytämään jostain kulmauksesta, jossa hän teki omia juttujaan. Ei, Timo ei ole yksinäinen - Timo on erikoinen. Timo on Tampereelta.

Timo muutti opiskelujen perässä Lahteen, on lienee kadunnut päätöstään siitä lähtien kun törmäsi ensimmäiseen lahtelaiseen. Suotakoon hänelle kuitenkin erilaisuutensa. Timo on entinen partiolainen - Timo osaa sytyttää saunan, vaikka väkisin. Timo vastasikin siis viikonlopun ajan saunan lämpinä pitämisestä ja teoreettisesta kalastuksesta. Lisäksi Timon vastuulla oli absurdien kommenttien heittäminen siten, että muut olivat hetken sen jälkeen hiljaa. Siinä Timo on myös aika hyvä.

Timon vahvuuksiin lukeutui myös se, että hän ei nauttinut alkoholia liikaa ja kävi aina nukkumaan heti lastenohjelmien jälkeen. Timo on säntillinen nuorimies. Sellaisia ei ole enää montaa olemassa. Loistavaa (siis se, että heitä on vähän).

Timo siis nukkui suurimman osa siitä ajasta jolloin hän ei lämmittänyt saunaa tai kalastanut ruokaa perheelleen. Parasta Timon antia oli myös se, että hän piti jatkuvasti päällään sadetakkia ja kumisaappaita - ehkä ne oli Timolle uusia ja hän halusi hieman esiintyä niissä. Voi olla. Kyllä ne Antin "David"-takin voittivat, mutta se nyt ei ole vielä kovinkaan massiivinen suoritus.

Timosta on paha kirjoittaa mitään ihmeellistä. Mies on söpömpi kuin yksikään tuntemani Timo-niminen tamperelainen Lahdessa asuva insinööriopiskelija. Luulisi, että Timolla olisi siis paljon vientiä, mutta ei sillä ole.

Naiset eivät sitten tajua mitään, ehkä siksi Timo osoittaa kerta toisensa jälkeen enemmän merkkejä siitä, että hän on kiinnostunut enemmän omasta sukupuolestaan - eli tamperelaisista - seksiin liittyvissä asioissa.

----
Aksu

Legendaarinen Aksu laskeutui lauantaina yöllä mökille tuoden mukanaan pelastuksen - tupakkaa. Siitä saamme kiittää Aksun seurassa ollutta tyttöä (aiemmin siis viittasin Aksuun hehekeänä neitokaisena kertoessani Antin edesottamuksista) - ilman häntä Aksu olisi ollut mökillä varmaan ensimmäisenä. Aksu oli siis sankarimme.

Aksu, mitä sitä voisi kertoa miehestä joka seurustelee murrosiässä olevan tytön kanssa ja on itse reilu kaksikymmentä vuotias. Aksu on myös sairaalloisen mustasukkainen - etenkin Antista. Aksulla ja Antilla on takanaan pitkä ja myrskyisä suhde. Heidän väliin ei mitkä tahansa naaraat pääse häiriköimään. Omien sanojensa mukaan Aksu ei kuitenkaan voisi edes harkita seksiä miehen kanssa, koska hän varmaan pitäisi siitä liikaa.

Aksu on media-alalla ja käyttää muodissa olevia värejä. Aksun hiukset on värjätty ja ne on söpösti pörröllään. Aksu haluaa keskustella vakavasti parisuhde-asioista tuntemattomien ihmisten kanssa ja kertoo olevansa tunteellinen, lisäksi hän vihaa urheilua.

VITTU SE MIES ON HOMO.

Oho. Niin siis Aksu on varma siitä, että naiset ovat hänen kutsumuksensa. Lisäksi hän on varma siitä, että Antti on ihana.

Joko Antti on nainen tai sitten minä en vain ymmärrä kaikkea tässä maailmassa. Todennäköisemmin asia on kiinni ymmärryksestäni.

Aksu siis tuli mökille tytön seurassa. Lähes heti he menivät saunaan vaatteet päällä ja sitten he lähtivät pois. Aksu ei kuitenkaan malttanut olla poissa vaan dumbbasi tyttönsä ja palasi. Sitten Aksu joi. Itse saavuin parahultaisesti todistamaan sitä, kun Aksu halusi pelata juominkipeliä itseään vastaan (säännöillä ei siis niin väliä, kun joka välissä hän joutui kuitenkin juomaan).

Jäimme sitten sunnuntai aamuyöstä juttelemaan Aksun kanssa ulos pöydän ääreen ja kolmen tunnin jälkeen lähdin pois, Aksu taitaa yhä olla kertomassa tunteistaan siellä minne hänet jätin. Olen paha ihminen.

Aksu on siitä jännä tapaus, että hänestä ei voi olla pitämättä, niin siis se johtuu siitä, että on sillä on rikkaat vanhemmat. Aksu ei kuulemma suunnittele heidän tappamista. Sääli.

----
Summausta

Mutta koskaan ei mikään teksti kertoisi tarpeeksi siitä kuinka tunnelma oli loistava. Itse lähes täysin ulkopuolisena kuuluin silti joukkoonsa ja pystyin aistimaan sen kuinka he yrittivät ymmärtää minua. Tunsin itseni ihan Dian Fosseyksi, joka eli gorillojen parissa lähes yhtenä laumanjäsenenä. Tämä teksi olkoon siis ensimmäinen osa siitä, kun yritän tallentaa insinööri-opiskelijoiden elämää muille luettavaksi. En saa tätä varten apurahaa tai muutenkaan rahoitusta mistään ja työssä on suuria riskejä. Alkoholimyrkytys noussee mieleeni ensimmäisenä yhtenä niistä ongelmista joihin saatan kohdata matkallani jolla pyrin selvittämään sen mistä insinööri-opiskelijat saavat kaiken sen viinan ja miten heillä on siihen varaa ja kuinka he kestävät sen käytön.

Huomenna on uusi päivä, mutta saatan vielä palata viikonlopun tapahtumien pariin ja kertoa asioista, jotka liittyvät mediatoimistoon, jossa olen osakkaana. Saatan kertoa veljeni lapsen 1-vuotis synttäreistä - siellä se meno vasta villiä olikin. Tai sitten en kerro.

Nuorissa on maamme toivo (tai sitten ei)

2007-07-21T16:01:00.000+03:00

Yö oli synkkä ja myrskyisä, tuuli riepotteli väsyneitä puita ja yksinäinen joutsen poti kylmää kotisatamassaan. Oli siis tyyntä myrskyn edellä - myrsky joka oli kohta alkava tuottaisi meluhäiriöitä ja paheksuntaan. Oli alkamassa taas yksi jakso insinööri-opiskelijoiden elämästä. Minua oli pyydetty tallentamaan tätä suurta iloittelua. Lupasin tehdä parhaani saadakseni paperille ja valokuviin edes osan siitä kaikesta riemusta, joka syntyy kun insinööri-opiskelijat ottavat rennosti. Yö oli kuitenkin sangen synkkä alkutaipaleeltaan, vettä satoi ja auto piti jättää saatanallisen ylämäen päälle, meni kuntoiluksi kun piti autolla käydä aina toisinaan.

Mutta koska nyt on lauantai ja JRevolla teoreettinen krapula (olinhan sentään ajokunnossa lähes jatkuvasti - sitä pitää osata tahdittaa oikein yksittäisten maljojen nostelu), niin tulette kuulemaan lisää tästä kaikesta viimeistään huomenna tai sitten myöhemmin. Valokuvia en enempiä teille tarjoile, koska en usko siihen, että ne pystyvät kertomaan teille mitään. Teen kuitenkin poikkeuksen ja pistän tuohon alle kuvan, jossa olen itsekin. Yritäppä löytää kuvasta homopuuhelmiin ja aurinkolaseihin pukeutunut itseään hauskana pitävä mies...

Ei se kalju poika siinä alhaalla en ole minä - se on Olli. Olli yrittää kait parhaillaan saada kiveksiäni päälaelleen, siltä tuo ainakin vaikuttaa. Mutta tästä kaikesta lisää siis myöhemmin. Nukkukaa kiltisti siihen asti, minä ainakin.

Vittu!

2007-07-20T15:58:00.000+03:00

Siis just huomasin, et mun kuukautiset on 12 vuotta myöhässä - ja mun rinnat aristaa. Oonkohan mä raskaana?

Miksi karvoja vihataan?

2007-07-20T12:02:00.001+03:00

Suurin osa nykyään haluaa trimmata itseään kuin villakoiraa; muotoila karvoituksensa jotenkinb söpömmäksi, eroottisemmaksi tai muuten vain leikkiä lasta olemalla samaa materiaalia kuin wc-istuimet.

Minne katosi luonnollisuus vai onko sitä koskaan edes kunnioitettu? Naiset pitävät tietyn hajuisista miehistä ja feromonien mukaan eräät toimivatkin - luonnollista. Myös suurta osaa miehiä kihetoo orgaaniset ja runsaat imetysvarusteet ja lantio, joka soveltuu synnyttämiseen.

Itseäni kiehtoo toisen ajatusmaailma, olemus ja kaikki muu - en minä jaksa tuomita ihmisiä ulkonäön perusteella - paitsi tietenkin jos se ei ole huoliteltu - eli luonnoton. Olen siis itse osa tätä globaalia rintamaa, joka vastustaa luomu-olemusta. En minä halua ihmisten olevan karvaisia ja ruokottomia. Tahdon siistin olemuksen ja pyrin itsekin olemaan sellainen.

Mutta mistä se johtuu, että etenkin kehojemme suojakarvoitus aiheuttaa nykyään monissa inhoreaktion. Tietenkin kultttuureissa on eroja ja edelleen joissakin maissa miehet pitävät karvaisista naisista ja on myös niitä naisia, jotka pitävät lähinnä apinaa muistuttavista miehistä (apinan voi tietenkin aina kouluttaa haluamansa laiseksi). Onko tämä karvojen vastainenrintama uusi asia vai olemmeko aina halunneet harjoittaa seksiä vesieläinten kanssa (niillä kun tuo karvapeite on aika olematon - poikkeuksena tietenkin eräät vesinisäkkäät kuten hylkeet).

Vai onko syynä taipumuksemme rakastaa nuoruutta ja palvoa sen aikaista kehoa. Aikanaan ihmiset avioituivat jo ennen karvojensa kasvua, joten silloin se oli luontevaa. Nykyään pariutuminen tapahtuu myöhäisemmällä iällä ja pyrimme yhä muistuttamaan sitä lasta, joka olimme ennen murrosikämme loppua.

Shakespeare kirjoitti paljon nuoruutta ylistäviä kirjoitelmia, samoin monet muut taitelijat. Taiteissa on nostettu lähes kaikkina aikoina esille neitseellisyyden ja nuoruuden ihanuus. Ehkäpä se aivopesu on lopulta saavuttanut meidät ja meistä jokainen haluaa siksi muistuttaa karvoitukseltaan, kasvoiltaan ja älykkyydeltään jopa noita lapsia joita emme koskaan ole edes oikeasti olleet.

Joten ajelkaamme karvoituksemme, paitsi ne, jotka koristavat meitä jo lapsina, pois ja olkaamme kuin pienokaiset. Kait se kiehtoo meistä joitakin ja onhan se tietyllä tavalla huolitellumpaa, joten taidan itsekin kuulua posliinia kannattavaan rintamaan.

Mutta eniten minä arvostan huoliteltua karvoitusta kuin kokonaan niiden puuttumista. Ehkäpä se kuitenkin on helpompaa vain trimmata kaikki pois sen sijaan, että yrittäisi kasvattaa muotoja häpykummulleen. Mistä minä tietäisin, en ole puutarhuri.

Vain vajaaälyiset nauravat läpi elämän

2007-07-20T01:09:00.000+03:00

ja Jarkko. Nauru on ihan vitun siisti asia. Helvetin mukavaa. Nauran ehkä harvoin todella aidosti, mutta hykertelen, kikattelen, hihittelen ja hörähtelen päivittäin satoja kertoja. Kaikkein eniten kuitenkin vikattelen - mun nauru kuulostaa keuhkopotilaan viimeiseltä henkäykseltä juuri ennen kuin kuolema - pukeutuneena Marlboro-miehen asuun hakee potilaan uusien tupakkakoppien maille.

Vikatteluni on lähes aina aitoa. Voin lopettaa sen jotenkuten käskystä, mutta silti suupieleni kääntyvät vammaiseen hymyyn. Häpeän sitä. Punastun helposti kun niin käy ja nykyään niin käy yhä useammin.

Kesäisin on liikaa rakkautta ilmassa. En nyt tarkoita eroottista-latausta kaikkea kohtaan vaan yleistä ihmisten asennoitumista muihin. Kaikki on jotenkin kivempaa, pehmeämpää ja lämpimämpää kesällä, ei yhtään ihme, että lämpimissä maissa miehet ovat "taitavampia" naisasioissa, se vaan johtuu siitä, että se on niin vitun paljon helpompaa olosuhteissaan. Yritä itse saada lämmiteltyä avantoon pudonnutta kylmäveristä kylmäkiskoista frigidiä ilotonta pakkasta vihaavaa perinteistä suomalaista ämmää - se käy työstä.

Palkkaa siitä ei makseta.

Silti naurua pidetään kulttuurissamme lähes aina tyhmyyden merkkinä. Vajaaälyiset saavat nauraa ääneen julkisilla paikoilla, mutta aikuisen ihmisen niin tehdessä pidetään häntä estottomana sikana - se on pahempaa kuin virtsata tasavallan presidentin auton ikkunaan, ikkunan ollessa puolittain auki.

Nauru on syntiä. Niin meille opetettiin jo koulussa. Tuhlaajapoika oli kusipää kun meni nauttimaan elämästään. Vituttaa tuo aivopesu näin jälkikäteen. Koulussa opetettiin jokaista pelkäämään tulevaisuutta ja nyt lapset ottavat itselleen eläkevakuutuksia vanhuudenpäivien turvaksi kuin tiilitaloa rakentava possu. Ottakaa vittu riskejä!

Nauraminen julkisesti on riski, joka kannattaa ottaa, koska nauru tarttuu ja harva tartuntatauti oikeasti parantaa elämää. Elämän tahi muidenkaan asioiden pidentämisestä en tiedä, mutta minä ainakin elän mieluummin nauraen kuin kaikkea vihaten.

Tämä nyt voi olla tällaista kesän tuomaa huumaa ja syksyllä taas häpeän kirjoituksiani, tai sitten olen jälleen rakastunut elämään ja ihmisyyteen. Mistä sitä tietää. Tärkeintä on se, että olen mielestäni onnellinen kun saan nauraa; töissä, kotona, kavereiden kanssa, keikoilla, kaikkialla. Tai no enhän minä saisi nauraa, kiitos evankelilaisluterilaisen paskan.

Elämän pitäisi olla tuskaa, koska jeesuskin kärsi. Miksi vitussa jumala olisi luonut meidät kärsimään - en minä ainakaan halua joutua sellaisen hahmon kanssa taivaaseen viettämään loppuelämääni. Eiköhän se ole fiksumpaa ottaa nyt tästä kaikki irti (rikkomatta muiden oikeutta tehdä samoin) ja päätyä nauraen helvettiin.

Mitä toivon Jumalan sanovan minulle taivaiden portilla: "Teidän nimeä ei kyllä ole täällä, mutta teillä on vippi helvetin parhaimpiin ja irstaimpiin klubeihin joissa voitte rauhassa fistata leijonan sikiöitä"...vittu joo. En usko, en vaikka toisinaan sitä haluaisi. En minä nyt välttämättä halua tunkea nyrkkiäni leijonan sikiön sisälle, mutta ideana tuossa nyt on se, että mieluummin sitä hyväksyy muilta asioita joita itse ei ymmärrä kuin se, että kaikki kielletään. Jos leijonan sikiön fistaus tappaa eläimen - se on väärin, jos ei jälkiseurauksia, niin fine - älkää minua syytelkö jos se kuitenkin menee päin vittua (kirjaimellisesti).

Mieluummin sitä käristää synneistään tietäen, että yritti olla onnellinen ja jakaa sitä muille sen sijaan, että eli 30-110 vuotta ottamatta yhtään riskiä.

Ota riski, naura - voit jopa pitää siitä. Olkaamme avoimempia ja hyväksykäämme se, että joku haluaa olla tiukkapipokukkahattufeministikristitty, mutta jos se samainen kusipää aikoo rajoittaa muiden oikeuksia elukka fistailuun, niin mieluummin sitten poistetaan geenipoolista se rajoituksia vaativa yksilö kuin se jota pidetään sairaana.

Vajaaälyiset nauravat, joissakin kulttuureissa vajaaälyisen tappaminen on urotyö.

Ota siis riski, naura - voit tulla tapetuksi (ainakin henkisesti).

Tämä oli nyt tässä

2007-07-19T15:28:00.000+03:00

...siis tämän päivän blogaus, teen otsikoita kuin Iltasanomien toimittajat. Keksitään repivä otsikko paskasta uutisesta kun ei muutakaan voida, väitetään, että ydintehdasenergialataamo-hässäkkä on syttynyt palamaan, vaikka oikeasti kyseessä oli Japanin maanjäristyksen aiheuttama palo, joka ei suoranaisesti mitenkään liittynyt ydinenergian tuottamiseen. VITTU!

Ja nyt Antti kyselee multa jatkuvasti milloin tulee päivän blogaus, ei vittu ikinä - saatana.

Ei vittu, nyt se keskistelee tossa persepystyssä ja yrittää lukea mitä mä kirjoitan, lupasin sille eilen, että tänään on fiksu blogaus, ei vittu ole. Mitään fiksua enää koskaan. EI IKINÄ!

Jos jokin menee metsään, se on tämä blogi. Jos taasen jokin menee metsän yksikköön - menee se puuhun. Jos taas asia menee useampaan puuhun, menee se puihin. Onko se sama asia kuin mennä metsään, en tiedä - en vittu tiedä....aaqarrghghhJFOIJOIJo8798798

Koin hetkellisen mental breakdownin, en syndroomaa - downin siis.

Työntekijät kyselee outoja ja mä vastaan vielä hämärämpiä. Oikein.

Antti - nyt seuraa se ajatus, josta sun piti ottaa opiksesi:
Jätä Jarkko rauhaan! Jarkko on rauhoitettu olio, yksilö, taho, ihminen, persoona jne. Nah, oikeasti joidenkin ihmisten pitäisi vain opetella puhumaan avoimemmin omista asioistaan kaikkien kanssa - keskustelutaidot ovat ajautuneet rappiolle nuorisossamme.

Suurin osa koulutuksestani (myynti sellaisesta) tähtääkin parantamaan keskustelutaitoja, hyvä myyjä, koomikko, ihminen, vittu mikä tahansa, osaa puhua ja kuunnella. Valitettavasti sitä ei vain opeteta kouluissa eikä kotona. Vituttaa. Miksi pitää kouluttaa asioita, joiden luulee olevansa itsestäänselvyyksiä.

aarrghh

Ei oikeasti. Oli vaan pakko keksiä jotain mistä valittaa, koska mulla menee liian hyvin.

Nyt noi valittaa siitä, että naputukseni on liian tehokkaan kuuloista, no kait mä nyt hakkaan tätä näppistä aika aggressiossa kun pitää kuunnella valitustaan kaikesta. Ei ne oikeasti edes valita mistään, miksi mun on pakko valehdella tänne jatkuvasti kaikesta.

aarrgghhh

Tämä oli siis tässä, siis valehtelu. Se oli päivän opetus, ehkäpä jopa huomisen, unohdan se jo maanantaihin mennessä kuitenkin. Ei pitäisi keksiä tarinaa jatkuvasti, ei ainakaan jos en ole lavalla tahi muuten esiintymässä. Voisi olla enemmän rehellinen tylsä omaitsensä. Yrittää voisin ainakin sellaista.

En halua olla tylsä, vakio-ihminen, mennä normissa, matkia massoja - mutta jos eroavaisuus muihin syntyy valehtelemalla, niin sehän on vielä pahempi kuin olla vain Tapsa Taapertaja, joka on normia normaalimpi ja tasaisempi vailla mitään säröä.

Rehellisyys on harvinaista tässä maailmassa, miksi en siis yrittäisi kehittää sitä. Voin ainakin yrittää, voin yrittää olla rehellinen, voin yrittää olla oma itseni, voin yrittää - olenhan yrittäjä.

Yrittäjä jo toisessa sukupolvessa. Polvileikkaukseen jonotan ja sinne pääsenkin, jos en saa eilistä asiaa hoidettua uudestaan kolmen kuun kuluttua. Polvileikkauksessa jo toista kertaa silloin olisin. Jipii vittu saatana.

Ataraksia. En kärsi stressistä, vituttaa. Kärsin vitutuksesta. Kärsin siitä, että rehelliset ajatukseni ovat vääriä - haluan olla erikoisempi, haluan olla särmikkäämpi - haluan olla JRepo enkä Jarkko Repo.

Rehellisyys ei ole kivaa, jättivänkää jne - mutta yritän. Lupaan yrittää.

Ajatukset poukkoilevat kuin golfpallo kuivausrummussa kuivausrummun ollessa käynnissä viilettäessä turbulenssista kärsivässä lentokoneessa, jonka ohjaaja on kiskonut kovia huumeita kahdeksan vuotta putkeen.

Se on aika vitun poukkoilevaa.

Kiitän.

Itsekirurgiaa omille ajatuksille

2007-07-18T15:04:00.000+03:00

Kun on pakko saada näyttää ja päteä jatkuvasti, niin sitä ajautuu helposti esimies-asemaan ja/tai jonkinlaiseksi esiintyjäksi. Pahimmat tapaukset hakeutuvat lisäksi yrittäjiksi, psykologeiksi ja vastaaviksi. Pakko olla muita vähän ylempänä, pakko kerätä itsekunnioitusta siitä, että on muita parempi.

Ongelmana vain on se, että ei se auta itsekunnioitukseen. Sitä vaatii muilta jatkuvaa huomiota ja päähän taputtelua kuin pikkuvauva, joka on oppinut virtsaamaan n. 30% ureastaan pottaan (ihan vitun hirveä ja hermojaraastava sana).

Ja kun suomalaiseen kulttuuriin ei kuulu avoimet suosion osoitukset - paitsi urheilussa - niin sitä jää omissa ajatuksissaan miettimään keinoja, miten olla vielä parempi, kiiltävämpi ja sujuvampi, jotta jokainen huomaa ja taputtaa päähän ja kehuu "hyväksi pojaksi".

Noidankehä on valmis. Koskaan ei ole tarpeeksi hyvä itselleen ja kuvittelee, että se on muiden vika. Perfektionismi taantuu lopulta tuottamattomuudeksi, kun ei kykene tekemään mitään, koska ei siitä kuitenkaan saa kiitosta. Tekemisestä katoaa luovuus ja halukkuus - suorittaminen tehdään vain ja ainoastaan muiden ehdoilla.

"Teen sen jos sanot kiitos".

Vituttaa olla niin tyhmä. Kumpa sitä voisi olla älykkäämpi ja repiä inspiraatiota tekemiseen jostain muualta kuin muista. Ja voihan sitä. Etenkin nyt - myyntikoulutus on juuri sellaista jossa hermo lepää ja JRepo tekee työtä. Vittu että tämä on oikeasti mukavaa, sitä silmät aukeavat kun tajuaa kuinka tylsyydessä sitä taapertaa kun vääntää väkisin paskaa työtä ja sitten saa taas työtehtävän jota varten on syntynyt.

Samoin noi mediatoimisto työt. Myynti/markkinointi/koulutus sitä pikku-Jarkko haluaa, silloin en tarvi edes päähän taputtelua, vaikka onhan sekin mukavaa.

Eli kiitoksia pomoilleni ja etenkin työntekijöilleni - elämä on loistavaa.

Ja asiakkaatkin soittelevat ja tiedustelevat jos tuotetta vielä olisi saatavilla...oikein.

Oliko tässä nyt jokin säälittävä sanoma vailla huumoria. Taisi olla. Tee työtä jolla on tarkoitus, älä tee työtä tee taidetta!

Lisää blogia, koska sitä tilattiin

2007-07-17T22:46:00.000+03:00

vitun Antti, saatana vittu. Pakko keksiä jotain sanottavaa, koska halusit lisää blogia luettavaksi.

Mitä tässä nyt sitten sanoisi, vitun väsynyt olen. Yrittänyt keksiä keinoja saada ihmisiä tehokkaammiksi - etenkin itseni. Vituttaa olla ihminen, jolta kaikki luonnistuu, mutta joka ei jaksa tehdä mitään tosissaan, koska pelkää sitä, että lopputulos ei olekaan vitun loistavan fantsun fanaattisen onnistunut.

Lisäksi mun pitää huomenna lainata rahaa ihmisiltä joilta en haluaisi lainata.

Jotain muutakin voi tähän jutella ja helpottaa sisällä kuohuavaa stressiä jota ei oikeasti ole olemassa, kunhan koen väsymystä siitä, että en kerkiä neljääntoista paikkaan saman hetkisesti kuin parhaimmillani.

Kyllä, rikon Einstainin teorioita maailmankeikkeudesta olemalla fyysisesti läsnä useammassa paikassa samanaikaisesti ja silti kyeten välittämään tietoa itselleni.

Vittu jipii yeah.

Meinasin innostua paremmuudestani.

Minusta tulee isona neitsyt, eiku fuck. Eihän se niin toimi.

Olen vetänyt homoläppää töissä niin paljon, että ovat varmoja siellä siitä, että yritän iskeä jokaista mieshenkilöä...loistavaa.

siis ou nou.

Joo, toi aukeaa ehkä yhdelle kymmenistä lukijoistani. Raukka vielä nauraa sille.

Vittu, että sekin on tyhmä! Tajuais jo lopettaa homostelun, kun joku voi oikeasti olla.

Ou nou, nythän mä paljastin sen.

Ja Timo ei ole homo, vaikka Timo muuta väittääkin.

Vaikka se kuvittelee harjoittavansa sodomiaa autossaan öljyttynä.

Mun tuttavat, kaverit, ystävät - niin, he ovat sairaampia kuin minä, mieleltään siis. Ja se on saavutus, jonka takia he ovatkin tuttaviani. En minä jaksa tasapaksua latteaa paskaa. Elon pitää olla viihteellistä riskinottoa, vittuun riskiä pelkäävät kusipäät. Mähän otan sen lainan ja olin khyll muutenkin aatellu uusia polveni!

Töissä kun en muuta voi

2007-07-17T09:23:00.000+03:00

Langaton verkkoyhteys toimii kuin unelma, semmoinen keskimääräistä heikompi unelma, mutta silti. Unelmana tähän vertaantuu mielikuva huonosta suihinotosta jäätyneeltä eskimolta. Eli aika hidasta ja kohtuullisen kylmää kyytiä.

Luulisin.

Kohta on tiimi saanut itsensä kasaan ja sen jälkeen pääsevät tekemään testisoittoja, jonka jälkeen on helpompaa kouluttaa heitä. Jipii.

Toisaalla - niinno ei tässä ole mitään toisaalla oloja. Elo on tylsempää kuin texas holdemi (ja se jos mikä on tylsää). Minä tahdon uhkapelejä, aitoja sellaisia, en riskianalyyseja tahi korrelaatiokertoimia (miten ne nyt mihinkään liittyvät tiedäppä sitä).

Menen taas ja olen poissa, poissaolevana. Hei hei.

Mananasta sinä olet tullut

2007-07-16T19:35:00.000+03:00

ja huomiseenhan sitä on mentävä. It-myynti-yksikkö-väli-viivoilla otti ihan hyvin vauhtia tänään ja huomenna pääsevät jo ihmiset tekemään työtänsä - fantsua.

Pidimme tuossa myös palaveria Mananan toimarin kanssa ja päädyimme siihen, että teemme taas jotain tyhmää - mitäs muutakaan. Fiksuja kun emme osaa olla, niin väittäkäämme typeryyttämme itsetarkoitukselliseksi koomiseksi keinoksi saada huomiota jota vähäisillä luovuuden taidoillamme emme voi saada...häpeän jo nyt tuota lausetta, jonka juuri kirjoitin.

Olen hauskempi kuin keskiverto taajama.

Viikonlopun kalansaalin - niin metaforisesti kuin fysiososiologisestikin oli suurempi kuin Pietarin konsanaan. Tänään olen päättänyt olla kryptinen ja symbolinen, koska päässä ei ole mitään luovuuden pilkettäkään - verhotkaamme siis se verhoilla ja muille peitteillä jotka heijastavat lukijalle takaisin hänen omat ajatuksensa - kuvittelee vielä että ne ovat minun ja pitää minua fiksuna. Anna mun kaikki kestää ja jos et anna, niin menen rikki.

Ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella, mutta siitä ei tule pilveen.

Jos nyt menisin pois ja tulisin heti takaisin, olisinko käännynnäinen?

Tänään vituttaa sanat, etenkin leivänkäntty. Käntty ei sinällään tarkoittane mitään nykysuomessa, mutta joihinkin sanoihin yhdistettynä se kuvastaa rappiota ja aikaa joka oli joskus. Käntystä voi muodostaa komeita yhdyssanoja, kuten:

miehenkäntty = pohjanmaalainen 46 sinkku, joka asuu äiteen kanssa
naisenkäntty = pohjanmaalainen äitee, joka asuu 46 vuotiaan sinkku poikansa kanssa
autonkäntty = teini-nissani, joka oli teini joskus lamavuosina
talonkäntty = tyhjä pohjanmaalaistila, josta poika ja äitee ovat muuttaneet pois
jne.

Vittuako tässä muuta kuin parit kirosanat, jotta vaikutan asenteelliselta. Perkele.

Nyt on lomailtu tarpeeksi

2007-07-16T02:24:00.000+03:00

... ja työ saa alkaa.

Huomenna aloitamme uuden yksikön Lahdessa, joka on täysin vastuullani - siitä ei voi seurata mitään keskinkertaista. Joko täysi fiasko tai todennäköisemmin jotain vieläkin pahempaa. Loistavaa. Esimieheni tulee katsomaan tilat ja työntekijät huomenna - jäänen kiinni sadoista valheita, joten alku on lupaava.

Viikonloppuna olin kalassa, sain yhden komian fisun, joka oli suurin koskaan saamani hauki (ei se ollut kuin around 4-5 kiloinen, mutta silti iso minulle). Joten lomailu meni putkeen. Ei siitä sen enempiä, koska muu aika satoikin sitten vettä. Kävin minä savusaunassa, siellä oli savua.

Tänään (sunnuntaina) pidin raskaan myyntikoulutuksen Lahden kenttämyyjälle (ei, hän ei myy kenttiä), joka joutuu nyt olemaan hieman vähemmällä ohjauksella, kun keskitän suurimman osan ajastani uuteen yksikköön. Luottamus tuohon poikaan on minulla suuri.

Olen myös sopinut siitä, että alan isona kirjoittaa juttuja lehteen - jipii saatana. Olenhan minä aiemminkin kirjoittanut, mutta nyt yritän tehdä sitä ammattitaitoisen epäpätevästi...jotakin. Ensimmäisenä aiheena todennäköisesti jotakin, joka liittyy omaan elämääni joten sikäli helppo liikkeelle lähtö, jos nyt kirjoittamista voi koskaan luonnehtia helpoksi. Näin sitä saa ihminen revittyä onnellisuutta pienistä asioista. Minulle se on kuitenkin saavutus ja pidän itsestäni yhä enemmän (jos mahdollista).

Jatkossa taas toivottavasti aktiivisemmin blogailuja aiheesta kuin aiheesta ja http://www.koomikot.com/ päiväkirjaan tullee puhtaammin standuppiin liittyviä juttuja, kunhan taas keikkatauko hellittää.

Tänään olen onnellinen ja stressaantunut, uusi yksikkö. Toivottavasti kaikki menee hyvin, ei minula puutu sieltä kuin kalusteet ja atk-järjestelmät...tra lalla lalla laa.

Palautelaatikosta

2007-07-12T18:30:00.000+03:00

Olen saanut kommentteja puhelimitse ja sähköpostitse viimeaikoina. Osa on keskittynyt kritisoimaan kirjoitusvirheitä joita satun viljelemään silloin kun innostun liikaa aiheesta ja eräät ovat olleet sitä mieltä että kiroilen liikaa - suurin osa on kuitenkin vastustanut sitä, että kerron mielipiteeni liian räikeästi.

Pitäisikö se mielipide verhota johonkin random paskaan, että se olisi kivempaa?

Miksi yksilö ei saa kertoa mielipidettään rehellisesti? Onko kaikkien oltava sosiaali-demokraattisen samanmielisiä?

Jatkossa lupaan olla yhä kärkkäämpi kertomaan mielipiteeni kirosanoilla varustettuna, lupaan useampi krijotusvirheitä ja jatkossa olen myös enemmän eri mieltä kaikesta kaikkien kanssa. Vittu.

Jokainen kiroilee, jos ei kiroile, niin epäilen mielisairaaksi lapsiinsekaantujaksi (minua on pyydetty myös vähentämään viittauksia pedofiliaan, koska se kuulemma loukkaan ihmisiä - pedofiilejäkö?).

En saisi kuulemma kertoa mediatoimistomme toimitusjohtajan elämästä...olkoot. En tänään jaksa vittuunnuttaa kaikkia.

Kannabis on lapset hyvä asia. Polttakaa sitä ennemmin kuin puukirkkoja. Alkoholi, kofeiini ja nikotiini ovat perseestä - kannabista verenkiertoon ja baanalle. Se on oikein!

Mulla oli jokin sanoma tälle päivälle, mutta se laantui kun lueskelin ja kuuntelin palautetta blogistani.

Vittu. Saatana.

Huomenna kalaan. Kalat on kivoja.

Kaikesta voi tehdä huumoria

2007-07-09T23:06:00.000+03:00

, mutta toisinaan ei jaksa. Ehkä sitä jopa kykenisi, mutta sitä ei vaan jaksa, eikä edes halua. Päähän kyllä herää nokkelia sanaväännelmiä ja muita vastaavia, mutta niitä ei halua laskea vapaaksi. Joillekin niitä voi heitellä, mutta ei niitä julkisesti voi kertoa.

Olenko siis huono koomikko? Olenko huono ihminen, kun en kykene olemaan rehellinen itselleni ja muille asioista, joista päässäni väännän huumoria. Vai onko sittenkin inhimillisempää jättää jotkin sanat sanomatta. Onko se kunnioittavaa huumorin kohdetta kohtaan, että hänestä ei tehdä huumoria vai olisiko sittenkin parempi repiä kaikki irti kohteesta, jopa kuolemansa jälkeen.

Meillä oli tänään syskauden ensimmäiset salibandy-treenit. Uusia pelaajia oli kiitettävästi ja muutama vanhempi pelaaja on kesätauon aikana päätynyt muiden harrastusten pariin. Eilen, sunnuntaina, yksi pelaajamme päätyi muiden harrastusten pariin. Jatkossa hänet voi tavata maatumasta hautausmaalta.

En usko jumalaan, kuoleman jälkeiseen elämään (hyvä jos elämään ennen kuolemaa) tahi muuhunkaan yliluonnolliseen. On siis kovin kylmää ajatella, että se oli siinä. Ei enää tuota nuorta miestä, joka omasi erinomaisen huumorintajun. Enhän minä häntä oikeasti tuntenut ja olisi rienausta väittää tunteneeni hänet. Hän oli yksi kymmenistä pelaajistamme, ainoita kylläkin, jonka muistan heittäneen myös yhtä lennokasta huumoria kuin minä ja veljenikin (veljeni pyörittää koko harraste-toimintaamme).

Voiko sellaista ihmistä muistella ja saako siitä tehdä huumoria? Enkö minä jo tätä kirjoittaessani ole tehnyt hänestä komiikkaa? Kun en kerta usko jumaluuksiin, niin miten määritellä se, mikä on oikein ja mikä väärin. Saanko minä itse päättää?

Ja nyt teen pilkkaa kuolleesta siten, että en puhu hänestä vaan itsestäni. Harvoin ovat ajatukset näin kadoksissa. Oikeasti tajuta vähän väliä se, että kyseistä miestä ei enää ole. Hei hei Heikki. Tekisi mieli sanoa jokin klisee, mutta vihaisin itseäni sen jälkeen. Tekisi mieli sanoa: "hei hei Heikki, sano terveisiä".

Sitä toivoo, että olisi jotain muutakin ja sitten tajuaa että ei ole. Voiko näin kylmä ajatusmaailma tarjota lohtua toiselle, joka oikeasti suree hyvän ystävänsä menetystä. Joukkueidemme pelaajissa oli useampi Heikin ystävä, ihmisiä, jotka olivat tunteneet Heikin vuosia. Mitä minä voisin heille sanoa - "shit happens ja vittu se siitä"...

Suhtaudun kuolemaan järkyttävällä tyyneydelle. En minä toivo kenenkään kuolemaa, mutta jos se tapahtuma sattuu lähipiiriini, niin en osaa suhtautua siihen negatiivisesti. Olen vain helvetin onnellinen siitä, että tunsin edes palasia tuosta persoonasta, joka ainakin osoitti että olisi ollut paremman ystävyyden arvoinen.

Maailmamme eivät kuitenkaan kohdanneet, ehkäpä ne kohtaavat joskus - jonain päivänä. En halua sanoa etteikö se olisi mahdollista, itse en vain siihen usko, mutta juuri nyt toivon - todellakin toivon, että uskoisin.

Saako sitä tehdä vasta kuolleesta ihmisestä huumoria - saa. Minä en vain juuri tällä kertaa ole se ihminen, joka sen huumorin heittää kuulijoiden korville.

Pahoitteluni ihmisille joita olen mahdollisesti tällä kirjoituksella loukannut. Normaalisti pahoitteluni ovat vain pinnallisia ja sarkastisia, nyt ainakin tuntuu siltä, että olen tosissani. Ymmärrän sen, jos joku näkee tilanteen toisin ja ei haluaisi kenenkään kirjoittavan tällaista hyvästä ystävästään. Pahoitteluni.

----

Heikki ei kerinny kesän aikana yhteenkään jalkapallo peliin, eikä harjoituksiin. Mies kyllä kertoi keskustelupalstalla vähän aikaa sitten, että oli ostanut uudet nappikset. Toisinaan asiat vain tapahtuvat vittu ihan väärään aikaan.

Minä olen paha Skeptikko

2007-07-08T17:39:00.000+03:00

Vittu että maailmassa on tyhmiä ihmisiä. Vituttaa kun heitä ei saa sanoa tyhmiksi, kun se voi loukata heidän herkkuja värähtely-taajuuksiaan ja siten pistää elonsa disresonanssiin äitimaan kanssa. Mistäkö minä nyt puhun - no vaihtoehtolääketieteenhoitomuodoista (lisäksi pyrin tuomaan esille liian pitkien sanojen haittavaikutukset yhteiskunnalle).

Vaihtoehtolääketieteenhoitomuodot ovat täyttä bullshittiä. Jos joku enkeli-terapiaa tarvitseva saa enkeli-terapiaa ja "paranee" vitun kiva. Turha kuitenkaan selittää, että kukaan oikeasti tarvitsisi enkeli-terapiaa. Jos joku nauttii värikkäistä vesistä ja kuvittelee tulleensa puhdistetuksi maailman synneistä ja kuona-aineista - kiva. Turha edelleenkään selittää, että sitä kukaan tarvitsee.

Tuntuu olevan vahva liikehdintä nyt siihen suuntaan, että kaikki kusipää-pseuso-runkkari-keski-ikäis-lesbo-nartut ovat päättäneet saada läpi sen, että "heillä on oikeus" saada haluamaansa bullshit hoitoa.

Vittu, mulla on siinä tapauksessa oikeus raiskata lapsensa ja väittää, että se parantaa mun vitutuksen, koska mullakin on oikeus saada sellaisia hoitoja kuin haluan.

Mistä vitusta ne vajaaälyiset kaiken uskovat ihmiset tulevat, jotka kuvittelevat kivien ja kristallien parantavan - jotka tosissaan uskovat jonkin gurun kertovan totuuksia maailman synkimmistä salaisuuksista. Mikä vittu tätä maailmaa vaivaa? Meneekö meillä liian hyvin?

Onko yhteiskunta jo niin edistyksellinen että ihmisten on haettava sisältöä pahalleolollensa jostain myyttimisistä lähtökohdista? Miksi ihmiset eivät enää kykene vain elämään?

Haukutaan "koululääketiedettä" tajuamatta, että kaikki KAIKKI nykyiset hoitomuodot perustuvat samalle idealle - kaksoissokko-tutkimuksille. Jos jokin toimii paremmin lääkkeenä kuin placebo-vaikutus - loistavaa. Jos tällä vaikutukselle löydetään selitys, vielä parempaa koska ehkä sitten opitaan syntetisoimaan täsmälääkkeitä. Mutta kun ihmiset kuvittelevat, että tutkimus on turhaa jos joku julistaa pihanurmensa olevan syöpää parantavaa - eihän sellaista saa tutkia, heti vana kaikki syömään pihanurmikkoa gurun pihalta (maksua vastaan) ja kas kummaa jos joku joka kuvitteli sairastavansa syöpää parantuu.

Ei saatana vittu saatana, jumalauta helvetti vittu.

Ampukaa itsenne vitun kiinalais-pseudo-paska-lääkärit. Jos juttunne toimii, pistäkää se testattavaksi perinteisin metodein, jos ei saada todistusta asialle riippumattomilta tahoilta, hirttäkää itsenne peniksistänne ja klitoriksistanne.

Aamen.

Lauantaina ei parempaakaan tekemistä

2007-07-08T15:04:00.000+03:00

Perjantai meni pikkutunneille (vitun tyhmä sanonta ja lupaan olla käyttämättä sitä enää ikinä) pikkukivaa eloa harrastaessa ja muuta pikkuista ööm, vittu. Tra lalla lalla laa.

Niin lauantai alkoi sitten eeppisissä merkeissä kun en tehnyt mitään. Kaveri pyysi kuskiksi ja olisi pitänyt ajaa vain noin kolmisensataa kilometriä joten olin varma, että saan paremman tarjouksen. Sitten alkuillasta soittikin Aapo, samainen joka järjesti minut keikalle lukion oppilaiden eteen. Aapo kysyi jos pitäisimme elokuvailtaa ja minä - minä menin suostumaan.

No eihän siinä sitten mitään, koska kaverini ovat niin hyviä niin tietenkin minun pitää hakea heidät (teen sitä kyllä mielelläni, itsehän mä tänne korpeen olen muuttanut). Sitten saan kuulla, että haluavat katsoa Harry Potter leffat putkeen.

VITTU!

Kello oli noin 23.00 kun pääsimme aloittamaan, ensimmäinen Harry Pottery vielä meni jotensakin kun en ollut nähnyt sen kuin kerran silloin joskus aikanaan. En vielä pohtinut itsemurhaa.

"Harry Pottery ja vitun tyhmä käärme" olikin sitten jo puhdasta tuskaa, helvetin huonoa näyttelemistä ja sitäkin parjattavampaa käsikirjoitusta ja hirveitä Hollywood-momentteja (enkä nyt tarkoita järjestelmään kohdistuvaa vääntövaikutusta). Pohdin itsemurhaa jatkuvasti.

"Harry Potter ja se vitun vanki" elokuva on niistä ensimmäisestä julkaistusta neljästä paras. Sen jaksoinkin katsoa melkein kokonaan hereillä ollen. Pohdin joukkoitsemurhaa.

Viimeistä elokuvaa aloittaessa päätin, että nyt se on loppu. Kello oli aamulla jotain seitsemän paikkeilla ja minua väsytti, vitutti, väsytti ja niin edelleen. Oli hauskaa, mutta rajansa tyhmyydellä ja typeryydellä. En minä halua tehdä eutanasiaa itselleni katsomalla Harry Potteryitä. Se on väärin.

Aapolle ja Hannu-Marialle tiedoksi, kyllä minä viihdyin, mutta jos seuraavalla kerralla katsotaan HP-leffoja niin niiden on paras tarkoittaa Hardcore Pornoa. Saatana.

Ai niin katsoimme leffat ruotsiksi dubattuina. Eivät suostuneet islanninkieliseen tekstitykseen.

Häpeäisivät.

Jatkakaa. Minä yritän keksiä jotain hilpeetä loppupäivälle. Vois vaikka mennä naureskelemaan naapurille (lähes) kun sen varasto palo eilen. Luulis miestä vituttavan.

Perjantai ja Lahti

2007-07-07T11:23:00.000+03:00

Matkaan kävi miehen tie ja myös Jarkon. Eilen oli töissä aika kevyt päivä, kun yhä pohdin uuden yksikön aloittamiseen liittyviä asioita ja työaika hupenee suurimmaksi osaksi itsekseen istuen. Eiköhän se siitä hyvin mene, kun on näin saatanan ammattitaitoinen kaveri vetämässä. Torstaina pidin aloittavalle kolmen ihmisen tiimille koulutusta Lahdessa Teerenpelissä - naukkailimme siinä sitten alkoholia puoliltapäivin ja paransimme maailmaa. Tai no minä taisin parantaa sitä maailmaa ja ne muut vain joivat.

Eilen pidin sitten Lahden alueen "kenttämyyjälle" koulutusta illasta ja yöstä ja myös alustavaa koulutusta yhdelle uuden tiimin työntekijälle. Koulutusmetodini ovat ehkä joistakin hämäriä ja niin minustakin. Lopputulos on yleensä erinomainen, joten toivottavasti esimieheni ymmärtävät.

Jotta ihmistä voi kouluttaa pitää häntä ensin ymmärtää ja sen takia käytän paljon aikaani tutustuaakseni uusiin työntekijöihin. Joskus jos ei ole aikaa on pakko edetä haastattelemalle ja silloin sitä tuppaa saamaan hieman sulkeutuneita vastauksia. Mutta se siitä koulutusmetodoinneistani ja siirtykäämme johonkin vitun hilpeään aiheeseen.

Aloitimme illan Jackalopessa, jossa ei ollut ihmisiä. Kohta ympärilläni oli massa ihmisyyttä, joka edusti minulle rankkaa vitutusta, koska en pidä massoista vaan yksilöistä (vaikka samaa massaahan (energiaa) me kaikki olemme). Paikalla oli myös salibandy-joukkueeni tuleva uusi pelaaja johon myös haluan tutustua kun ko persoona vaikuttaa oikeasti häiriintyneeltä.

Sen siitä saa kun on sukua julkkikselle. Mutta minä en ole tuosta ihmisestä kiinnostunut sukulaistensa takia vaan koska siinä pojassa on asennetta ja siksi hän tuleekin pelaamaan salibandya joukkueeseeni. Tuleepas.

Lisäksi paikalle valui jo hiekkalinna-kilpailua seuranneet Olli ja Timo (miksi vitussa ihmisillä pitää olla heikosti muistettavia nelikirjaisimia etunimiä - paljon paremmin sitä muistaisi jonkin nimen jossa on enemmän jotakin, kuten Sebastian).

Lisää porukkaa iskeytyi "pöytäämme" ja minäkin "tutustuin" joihinkin vajaaälyisiin naisihmisiin joiden seura saa heikomman miehen oksentamaan. Minä en oksentanut, mutta läheltä piti. Selvisin heistä ja pelastin kaverini myös siltä turmiolta.

Ilta oli keskustelua täynnä, sanoisin, että atmosfäärissä lensi useita loistavia heittoja, mutta kehuisin liikaa itseäni, kun minähän ne kaikki heitot pistin ilmaan. Mutta ei se pelkkä syöttäjä voi iltaa pelastaa, onneksi ihmiset myös osuivat palloihin ja toisinaan palloni osuivat suoraan ihmisiin kuten kivekset huonosti ajeltuun kaljuun - pehmeän karkeasti.

Eräässä vaiheessa joku pyysi minua tanssilattialle vetämään hitaita, ihmettelin kun en nähnyt paikassa lainkaan vammaisia joita panna.

Ehkäpä se ihminen puhui itsestään.

En mennyt. Vituttaa tuommoiset.

Näimme ulkona pahoinpitelyn, mutta eihän siinä ollut mitään järkeä. Se jota hakattiin oli ihan hyvätyyppi, joten se oli hyväinpitely. Pitelivät sen verran lujaa, että taisi poikaan sattua. Emme menneet väliin, koska olemme raukkoja kusipäitä ja heitä oli paljon enemmän. Oikeasti siinä oli vain pientä tönimistä ja pari kuolemaa. Normaalia illanviettoa Lahdessa siis. Pistimme tietoja ylös jos poliisi kaipaa, mutta ei siinä mitään pahempaa käynyt, mitä nyt kevyt neliraajahalvaus.

Kävimme torin grillillä - en ole koskaan siinä käynyt, aina pitää tehdä jotakin uutta. Pelästyin kun seinällänsä roikkui myös kondomeja, kuka vittu ostaa ehkäisyvälineitä grilli-jonossa? Joku joka iskee illansaaliin odotellessaan makkaraperunoitaan?

"Vittu eihän me voida mennä meille panee ku ei oo kortsui"
"Ei hätää grilli pelastaa!"

Mitä vittua. Kysyin sitten myyjältä kuka niitä ostaa, ei oikein osannut vastata. Juttelimme lisää ja sainkin myyjän myymään minulle paketin (jonka jo lahjoitin eteenpäin) lisäksi sain kuittiin lukemaan "kondomeja" - vitun loistavaa. Myyjä ihmetteli, että miksi niin halusin ja sanoin, että siitä saa hyvää komiikkaa kun teen sitä harrastuksena.

Eli seuraavalla kerralla kun joku siltä myyjältä kysyy, että kuka vittu noita ostaa, niin hän voi vastata: "epätoivoiset koomikot".

Se siitä illasta, nyt on uusipäivä. Luulisin. Kaverin syntymäpäivä tänään, yritän kovasti keksiä miten jättää muistamatta häntä.

Vittu mitä paskaa

2007-07-06T15:31:00.001+03:00

Taas mä teiniangstaan ja kuvittelen sen olevan hauskaa lukijoilleni (mä tiedän että teitä on - mä tiedän kaiken saatana, myös sen, että Visby on hilpeä nimi mille tahansa paikkakunnalle). Mikäkö tänään vituttaa pikku-Jarkkoa. No tänään Jarkkoa vituttaa, ja ihan saatanan rankasti, autoilija.

Kyllä - yksi tietty kusipää idiootti autoilija, joka yritti tahallaan tuhota Lahden talousalueen liikenteen olemalla perinteinen kusipää idiootti autoilija.

Auto liikkui n. 20 km/h alle nopeusrajoitusten ja väisti joka vitun risteyksessä liikennettä jota ainakaan minä en kyennyt havaitsemaan. Lisäksi hän hidasteli keskellä katua katsomaan josko aivonsa olisivat jo palanneet kotiin. Tämä keltainen paholainen lopulta pysäköi autonsa yhden parkkihallin oven välittömään läheisyyteen ja katoi minua syytävällä katseella kuin minä olisin ollut se paholainen.

Epäilen kuljettajan ollene niin vanha, että ei enää kyennyt havaitsemaan mitään jos liikkuisi yli 50 km/h nopeudella - eli vähän sama kuin hirvillä. En kuitenkaan halua loata hirviä vertaamalla heitä tuohon kusipäähän.

Haista vittu autoilija, joka ajoit tänään Lahdessa 14.00-15.00 välisenä aikana autoa, jonka rekisterinumero on: KIA-345

Vittu.

Kun nousit autosta niin minun teki mieli tappaa sinut. En tappanut, koska osaan käyttäytyä ja hallitsen itseni, mutta jos vielä kerran törmään sinuun liikenteessä, niin lupaan ajaa perässäsi jatkuvasti äänimerkkiä soittaen ja käsimerkeillä viestittäen kuinka paljon sinua rakastan.

Jokaisella on oikeus ajaa, sinulla ei.

VITTU!

Lisäksi, mitä noi vitun kuvat tekee mun blogissa, saatana tämä mikään mediatoimisto blogi ole jonne mun pitää tulla pätemään söpöillä kuvilla mediaseksikkäistä koomikoista ja hiekkalinnailijoista.

VITTU!

Tahdon kotiin, siellähän mä jo olen, vituttaa kaikki. Keltaiset vanhukset vanhoissa autoissaan eivät ansaitse kunnioitusta ainakaan ajotaidoillaan. Saattahan olla, että kyseessä on erittäin mukava ihminen, mutta epäilen rnakasti. Ilmeensä oli kuin raiskatulla mursun perseellä ja sekin on vielä hieman liian kaunis.

VITTU!

Eiköhän tästäkin ropisi syytteitä, ihan vitun sama. Rukoilkaamme.

Rakas taivaan isä

poista kaikki autoilevat vanhukset kaduilta
niin kuin mekin poistamme syöpäkasvaimemme
äläkä saata meitä aggressioon
vaan päästä vanhus autosta
ja anna meille meidän syntimme anteeksi
mutta älä sille vanhukselle
aamen

Der SandCastle / Finals

2007-07-05T21:44:00.000+03:00

Raine nökötti kuin viimeistä päivää, keskellä työtä - olihan hän jumala, mutta sadetta ei kontrolloinut. Huono jumala sanon minä! Teeman työssämme (Joonas O. ja JRepo) oli Danten Evoluutio, polku vedestä vie suoraan seitsemänportaan kautta helvettiin, valoa kuitenkin lopussa nähtävillä. Mitenkö Raine-jumaluus siihen sopii, miettikää sitä ihan rauhassa ja jos keksitte, niin kertokaa meillekin.

Teimme siis Hiekkalinna-installaation, emmekä mitään staattista paskaa teosta. Saatana.

Aina se Raine vaan jaksoi nököttöö, kuva on siitä hyvä, että se rinnastaa lapion ja Rainen. Saattaa lapion perikunta kyllä hermostua tästä rienauksesta. Rienaus - siinä vasta kaunis sana, me likes.

Fanikatsomomme ainoa fani pettyi iltaan ja sen ant(t)iin. Ilme kertoo jo kaiken tarpeellisen, rankka väsymys ihmisyyteen ja kelloa ranteessa pitäviin juokseviin insinööreihin, jotka eivät osaa nauttia elämästä. Onneksi Olli osaa, Olli osaa aina.

Ja pitihän se toisenkin tiimin teennelmä kuvata, RoopeP ja JarnoR tekivät suomi-ruotsi ottelun jääkiekon kuvakielellä. Teos oli huonompi kuin Hjalliksen itsetunto, joten aika pohjaa pojat luotasivat. Seurassaan heillä on ESS:n valokuvaaja, joka yritti päteä paremmalla kameralla. Saatana. Harvoin on minua niin vituttanut.

Tai sitten ei.

Kivaa oli, mutta olkoot. Olimme etukäteen julistaneet tuomareille, että voittoa emme ota vastaan emmekä sitä olisi saaneetkaan. Jokin tehotyttö-kaksikko vei voiton ja kaikki muut olimme toisia. Eittämättä kahden muun tiimin teokset olivat paljon hilpeämpia ja parempia kuin omamme, mitä nyt tekivät niitä niin helvetin tosissaan. Ehkä he vielä joskus oppivat. Huomenna sitten ESS:n näkemys asiasta Katu-liitteessään.

ESS:n Hiekkalinnakisa 2007 / Finaali

2007-07-04T23:09:00.000+03:00

Se päivä oli täynnä tyhjiä lupauksia odottamassa täyttymistään. Miehet saapuivat paikalle valoa mukanaan kantaen (ja työvälineitä). Tavoitteenaan iskeä muut joukkueet hiekanrakoon (muuta maata kun ei ollut saatavilla) lapioillaan ja turhalla pätemisellään. Ensimmäisellä joukkueellamme oli myös mukanaan vesipoika RAINE, joukkueen muut jäsenet olivat vesiposti ROOPE ja vesipää JARNO. Toinen eeppinen joukkueemme oli vesipolvi JARKKO ja vesiselvä JOONAS.

Miehet kävelivät hitaasti kohden kisapaikkaa, tunnelma oli käsinkosketeltavissa, mutta onneksi tuhmat sedät eivät tehneet niin, koska tunnelma oli vielä alaikäinen.

Joukkueemme jäsenet osoittivat jatkuvasti toisilleen elämää suurempaa serkusrakkausta (paitsi Jarkko ja Joonas kun eivät ole serkuksia), joka onneksemme on lainsallimaa. Jarno ja Roope pohtivatkin jo jos olisivat maamme ensimmäinen homo-serkus-aviopari. Tässä vaiheessa iltaa on jo nähtävillä joukkueen yhteenhitsautunut fiilis; Jarno katsoo Roopea hieman ylen.

Saapuihan se kaikkien janoisten sankari Joonaskin kuvioihin. Joonas hymyilee, koska emme vielä tiedä mitä aiomme rakentaa ja ajattelu saa Joonaksen aina iloiseksi. Joonas tykkää yrittää ajattelua. Taustalla joku random-fanaatikko-fanimme keikistelee. Julkisuudella on negatiivisetkin puolensa (niinno tunsimmehan me sentään toisemme, ei meitä kukaan muu sitten tuntenutkaan).

Ja viimeiset tsemppaukset ennen arvostelua Rainelle, jonka tehtävä oli olla jumalana. Pitikö miehen pokka, kestikö retkituoli, oliko lahjukset tarpeeksi mittavat, oliko tässä mitään järkeä - sen te kuulette huomenna. Huomenna blogissa myös kuvat töistämme, tai sitten ei. Jos jaksan, tai sitten en. Saa nähdä.

ESS on alueemme valtalehti. Se on tärkeä mediavaikuttaja ja teemme parhaamme nuollaksemme heidän persettään täällä. Puhun itsestäni monikossa, koska olemme menettäneet järkemme.

Lappi Files #2

2007-07-04T15:57:00.000+03:00

Saavuimme kisapuistoon, tai no mökkikylään, tai no en voi väittää, että paikka olisi ollut paras mahdollinen, mutta seura sitäkin parempaa.

Kuvaan yllättäen monta kuvaa ja kerään niistä aidoimmat. Ei tässä muutaman kuvan sarjassa mitään jatkumoa ole, kunhan kuuntelemme kun meille kerrotaan leirintäalueesta.

The Liftari, Tommi ja Joni.

Nickolay ja käsi (leirintämiehen)

Pojat muodostavat kolmion kuvastamaan naiseutta - ystävällistä.

Tunteen paloa, mutta minkä tunteen...

Se siitä matkasta. Kivaa oli, olisi voinut ehkä olla hauskempaakin (ehkä). Seuraavalla kerralla isompi muistikortti, jotta saa enemmän kuvia joista sitten valita huonoimmat päältä pois kaunistamaan tätä blogia.

Joissakin kuvissa on pyritty tarkoituksella vauhdikkuuteen heittämällä horisontti perseelleen ja joissakin se vain näyttää siltä kun seisomme pienellä mäellä - tärkeintä ei ole oikeaoppisuus vaan se, että kuvat kertovat jotain matkasta. Toivottavasti olen onnistunut. Kritiikkiä otetaan vastaan (jossain muualla).

Todistusaineistoa Lapista

2007-07-04T15:23:00.000+03:00

Ohessa muutamia kuvia Lapinmatkaltamme.

Ethän kopioi kuvia mihinkään käyttöön (paitsi masturboimiseen tietenkin). Jatkossa mahdollisesti julkaistavat kuvat tulevat myös olemaan kuvaamiani. Klikkaamalla kuvia näet ne ISOMPINA.

TOMMI MUJUNEN

Jos metsään haluat mennä nyt...

NICKOLAY ANTONOV

Venäläisellä ylpeydellä

JARI TEURAJÄRVI

Keitä ne on ne sankarit...

JONI KOIVUNIEMI

Iskemättä paras...

Lappi; mitä vittua

2007-07-01T13:44:00.000+03:00

Eeppiset teokset alkavat aina lainauksella jostakin, koska olen varma, että kirjoitelmani Lapin sodasta (2007) on eeppisin teos koskaan, niin lainaan tähän tavallaan sitä itseään, eli niitä tahoja, jotka ovat olleet mukana tuottamassa tätä kirjoitelmaa, joka tullee aiheuttamaan ongelmia kaikessa, myös aikajatkumossa.

----

"Vittuuuu!"

"pilluvittutissipanokumikyrpämuovipussinahkapillupillu"

"sinä et ole mulkku jätkä"

Jari Teurajärvi

----

TORSTAI

Matkaan lähdettiin merkeissä, jotka olivat lähes yhtä eeppisiä kuin mitä itse matkasta oli tuleva. Matkaa suunniteltiin vuosia etukäteen (sovittiin n. kuukautta ennemmin) ja ryhmän vetäjäksi vastoin omia toiveitaan nostettu Jari Teurajärvi mietti pitkään ketä hän ottaisi mukaan sotaan kotiseuduilleen, jotka olisi pelastettava "tiesmiltä".

Jari kartoitti tarjontaa ja päätyi kahteen ammattilaistaistelijaan; Tommi Mujunen (lajinaan energiakentät ja sukkahousut) ja Joni Koivuniemi (erikoisvahvuutena sukunimi ja taipumus käsittää singulariteetti sinkkuuden kautta). Mutta siinä ei vielä ollut tarpeeksi miehiä sotaan, vaikka sota ei yhtä miestä kaipaakaan (toim.huom. emme ole kysyneet asiasta kaikilta sodilta).

Amatöörin sotisovat (mitkä vitun sopat, sotisopa...ei saatana, kiitos kansallisrunoilijat tästäkin sanasta) päällensä pukivat ulkomaankauppavahvistus Nickolaý Añtonóv (from Russia with Dove) ja kotimaanpörssiromahdus Jarkko "taiteilijanimeltään JRepo, mutta kukaan ei sitä nimeä miehestä käytä, koska eihän mies ole taiteilijakaan" Repo.

----

Joukkonsa oli sankka ja kohtuullisen vakavasti otettavissa. Joten matkaan käy heidän tie. Suur-Helsingistä suuntaa ottivat itse Pääjehu Mr. Teurajärvi ja jokakodin kotiryssä (talossa ja puutarhassa) Nickolay "Nicky" Antonov. Lahden Chicagosta kimpsunsa keräsivät Mujunen-Koivuniemi-Repo kvintetti (toim.huom. nimiä ei ollut enempää, mutta sana kvintetti on vaan niin hilpeä, ja kyllä yksi JRepo aina kolmesta menee).

Autonsa huristivat kuin viimeistä päivää (ainakin Teuccan, elikkäs Teurajärven). Jaguari kiilsi kuun loisteessa...ei, koska kesällä aurinko paistelee lapsiaan jatkuvasti. Matkaan siis käy miehen tie.

----

Käänsin autoni keulan ja myös kasvoni Heinolaa kohden, vanhaatietä koska se on eloisampi vaikka siellä ei ole ketään. En jaksa hurvitella moottoriteillä kuin pakosta. Takapenkillä Joni, edessä vierellä Tommi. Ei oikein mitään järin hauskaa ole tullut puheeksi. Joni puhuu jostain liftareiden raiskaamisesta ja toivoo, että tulisi joku hyvännäköinen tyttö nyt kyytiin, mielellään ei suomea ymmärtävä ja huonohampainen - koska niillä on vähemmän hampaita häiritsemässä suihinottoa.

Tästä kuluu noin 97 sekuntia kun käännän auton Heinolan moottoritien rampille (valehtelin muuten äsken tuosta moottoritie vihasta) ja siinä rampin alussa seisoskelee tyttö peukola taivasta kohden.

Pysäytän auton, tyttö puhuu englantia ja haluaa tietää menemmekö Jyväskylään - no tietenkin. Hypätköön takapenkille Jonin seuraksi.

Jatkamma matkaa, pysähdellen joka toiselle huoltoasemalle ihan vain koska Tommia pissitti. Tommi katsokaas nautti noin kolme korillista olutta siinä ajomatkan aikana, niin siis Lahdesta Heinolaan (n. 17 minuuttia kestävä taipale). Joni nautti myös, mutta hänelle se viina jäi niin sanotusti järjestelmään, mutta siitä myöhemmin erillisessä osiossa, jossa teemme pilkkaa Koivuniemestä ja Jonista.

Tyttö ei tietääkseni pissinyt, mutta en ollut tarkistamassa toimenpiteitään naaras-vessoissa.

Jyväskylää lähestyessä tyttö on jo sopinut Jonin kanssa siitä, että tuleekin Ouluun yöksi seuralaisena. Jipii vittu saatana. Vitun Joni - VITTU.

Niin siis halusin Jonin itselleni.

----

Jari hakee Nickkyä ja löytääkin tämän ajelemasta karvoitustaan, tapahtuiko muuta - sitä ei edes kertojamme tiedä (mutta kuvia toimitetaan hyvästä hinnasta). Jarilla on Peugeot, ei Jaguari. Jaguari kuskit ovat ylimielisiä itserakkaita kusipäitä, onneksi Jarilla ei siis ole semmoista, koska Jari on muutenkin jo ylimielinen itserakas kusipää.

Tai sitten ei.

"Vittuuuu!"

He ottavat kompassista suunnan (ei siinä ole kuin neljä mistä valita ja kappas kun osui oikeaan). Jari on ennenkin asunut tuonpuoleisella maalla, joten Lapin tiet ovat miehelle yhtä tuttuja kuin stoalaisuudelle kännitappelut.

Peugeot nielee kilometrejä, tai no polttoainetta. Renkaat nielevät kilometrejä, tai no pyörivät. Vittu paskaa. Eivät nähneet tienpuolesta kettu-poikasta (a foxy baby?, a fox puppy?, a babyfox?), joka varmaan meni jo tuonpuoleiseen kun eihän se nyt voi selvitä isosta tiestä, olisi pitänyt olla fiksumpi kettuäiti ennen kuin meni saamaan tuommoisen kettutytön.

Jarilla ja Nisckyllä (toim.huom. Nickolaylla on monta nimeä ja kirjoittajamme yrittää vain vittuilla siitä kirjoittamalla nimensä jatkuvasti päin helvettiä) on päämääränä joku Jarin tuttava, joka ei vielä tiedä olevansa Jarin paras kaveri. Siellä he voivat yöpyä ja pohtia sitä miltä JRepo näyttää pannessaan pikkupoikia.

Se on Jarin fantasia, saada katsella kun joku tekee huorin, tai siis kun joku tekee pikkulapsien.

----

Oulu siintää jo kartalla (mutta meillä on vielä matkaa satoja kilometrejä sinne). Saan idean, ja yleensä se johtaa helvetin huonoihin lopputuloksiin. Mitäpäs jos menisimme suoraan Rovaniemelle kulkematta Ouluruudun kautta, täten minäkin voisin nappailla Olvia ja väittää olevani inside porukassa, joka on tiiviimpi kuin 70-luvun energiasäästö talot, joiden korjaus vie energiaa isältä pojalle.

Eli siirrämme hotellivarauksen Rovaniemelle, siellä on parempi tuutia. Teurajärvi kertoo, että he yöpynevät Oulussa alkuperäisen suunnitelman mukaan. Laimeeta, tiedä sitte kenen kannalta.

Liftari-tyttö on yhä matkassa ja mukanamme kohti Rovaniemeä.

Vittu saatana.

Tommi pissailee tässä vaiheessa yhtä usein kuin raskaana oleva kolmevuotias - nonstoppina.

Joni vokottelee liftaria, mutta liftari on tässä vaiheessa jo ilmoittanut haluavansa mennä naimisiin minun kanssa, mahtaa Jonia vituttaa.

Joni kyselee toisinaan outoja kysymyksiä kuten: "Oleks sä Jarkko koskaan aatellu sitä, että lasten syöminen on paha asia..." johon tietenkin vastaan "onhan se, paha siis"... eipä tuossa muuten mitään, mutta jokaisen vastaukseni jälkeen Joni toteaa, että onnistun yllättämään hänet. Joni on Vantaalta joten pitää yrittää ymmärtää. Jonista nyt vain mun pitäisi vihata maailmaa, päihteitä ja kaikkea muuta kivaa.

Pisti vihaksi, mutta ei ihan isoksivihaksi vielä.

Jälkikäteen keskusteltuani asiasta kanssaan oli kyseessä enemmän "heitto", mutta olen aikavarma siitä, että Jonilla itsellään "heitti"...nah. Yksi parhaista tuntemistani tyypeistä koskaan, kunhan ei olisi niin taipuvainen synkistelyyn.

----

Meanwhile back in the Peugeot. The red car is having trouble, the driver is on the verge of mental breakdown. He has to listen to Russian tales which mainly contain traces of sperm and nuts. Also he developes a new decease - instant Tourettes. Now he has a reason why he is shouting the nickname of a females genitals to anyone who happens to stand within the radious of 2 kilometres from him (a typical distance between two people in Lapland - it's also called a fourth of a reindeers piss (which is - max 7,5 km's).

----

Rovaniemellä asetame itsemme ja liftaajamme hotelli Scandiciin (http://www.scandic-hotels.fi/rovaniemi) ja päätämme etsiä seuraavan päivän keikkapaikkamme (showtime siis perjantaina ja nyt oltiin torstaissa vielä menossa). Kyseltyämme tietä Ravintola Comicoon hotellilta ja muutamia kertoja kadulla löysimme lopulta perille (http://www.comicobar.fi/) - ravintola sijaitsi noin 14 metrin päässä hotellimme pääovelta.

Keikkapaikka tiedossa, aikaa yli 24 tuntia - herää kysymys: "Lappi; mitä vittua"

----

Jari-Pekka Teucca Teuris Teurajärvi (Jari-Pekka nimi on sitten kerettiläinen ja se kuulemma viittaa oikeasti toiseen kolarilaiseen Jari Teurajärveen joka on kuulemme samanikäinen kuin iki oma teucca-teuriksemme) ja Nickolay Little Nickky Kotiryssä Antonov saavuttavat Oulun, jossa he yöpyvät Jarin kaverilla. Heillä ei ole tarinamme mukaan kivaa, mutta he väittävät niin kaikille.

Kerkiävätkö he keikkapaikalle, riittääkö polttoaine, ken söi kesävoin ja muita tärkeitä kysymyksiä herää jos emme anna niiden nukkua.

----

Jokaisessa tarinassa on sivuhahmoja, joiden päätarkoitus on nostaa tarinan arvoa. Tositarinoissa eeppisista kulkueista kohti luvattua maata on myös kaikenlaisia sivuhahmoja, Mooseksella Jumala, Hobbiteilla Sauronia ja sen semmoista. Niin myös tämä tarina sisältää paljon nimiä joiden listaaminen tuo lisää kävijöitä tälle blogille, joten tietenkin heidät täten listattakoon.

Saavuttuamme Rovaniemeen oli Tommi Mujunen päättänyt hankkia parempaa seuraa, joten hän oli pakottanut Pekka Jalavan, Zaanin, Teemu Vesterisen ja tieskenet löytämään itsensä meidän seuraamme. Niin nämä arvon koomikot myös tekivät, koska Tommilla on valta ja kunnia iankaikkisesti, saatana.

Heitimme siis tavarat hotellille, jätimme auton parkkihalliin ja suuntasimme kaupungille. Kello oli jo aika paljon. Löysimme itsemme ja Jalavat yms. persoonat Irish Timesta (http://www.irishtimes.fi/etusivu.htm), joka on kuulemma EU:n pohjoisin irkkupubi, olihan se - yli 200 metrillä - vittu mikä saavutus.

Joimme jotakin jota paikalliset kutsuivat alkoholiksi. Kaiken pahan aloitti Tommi Mr. Mujunen ja Joni Jr. Koivuniemi, koska he halusivat kiittää kuskiaan kuskaasimesta ja ostivat minulle, lapsoiselle, viinaksia. Sehän meni päähän - tiedä sitten kenen. Tämän jälkeen saapui Jalava, oli kuulemma nauttinut ilolientä jo muutaman vuoden putkeen ja se kyllä näkyi ei. Jalava tarjosi käsittääkseni "fisuja" eli kait se oli jotain vitun pahaa kalakeittoa kun sekin meni päähän pahemmin kuin pornografia.

Tilastotiedettä
2 x olut
1 x lonkero
3 x fisu

Jalava pisti vahingon kiertämään ja Zaani osti vuorollaan yhä enemmän jotain, joka oli kait varastettu puuveneverstaalta, koska tervan maku uiskenteli fisujen kanssa aika pitkään. Kiitos Zaani.

Koska Zaani on pahamies niin pisti vahingon minulle kiertämään ja minä ostin hillitymmin vittuuksissani Jäger-mestaria, koska se on niin nam nam (mutta vain minusta).

Teemu Vesterinen oli sitten vuorossa ja hän piti perinteisemmän linjan ja kantoi pöytään olutta, lonkeroa ja lonkeropornoa.

Ilman pornoa, valitettavasti.

Tilastotiedettä
5 x olut
3 x lonkero
3 x fisu
4 x terva
2 x jerkku
5 x salmiakki
1 x "hyi-saatana"

Joni yritti iskeä kaikkea liikkuvaa, eli pääsääntöisesti itseään, koska me muut olimme rauhallisesti aloillamme. Tommi piti oman linjansa ja mies oli perin jossakin muualle kuin minä - oli kyllä puhunut jotain tärkeitä valeita minusta, koska kaikki luulivat minun olevan "hyvä jätkä", vaikka vittu minähän en ole "hyvä" tahi "jätkä". Kiitos nyt kuitenkin Tommille tästä.

Nauroimme asioille joiden hilpeys on suoraan verrannollinen veren alkoholipitoisuuteen.

Lopulta liftari tyttö lähti ja vei mukanaan Tommin ja Jonin. Tähän mennessä myös Zaani oli hilpaissut itsensä pois. Jalava ja Vesterinen keksivät parempaa tekemistä ja paikalle jäin minä.

Ja Zaanin kaveri, joka työskentelee Rovaniemi Radiossa (http://www.rovaniemiradio.fi/) - luulimme heti toisiamme "hyviksi tyypeiksi" (luulo oli tiedon väärti) ja joimme lisää. Onneksi se pieni sisäinen tilastomatemaatikko oli tässä vaiheessa juonut itsensä pöydän alle ja pelannut kämpän ja kalusteet pois, joten koko miestä eikä pöytää ollut enää löydettävissä.

Ville, siis se Zaanin kaveri, pyysi minua kertomaan radioon seuraavan päivän keikasta - suostuin, koska olen mediahuora.

Ville myös esitteli minut tuttavilleen, joiden nimiä en muista. Sen muistan että he olivat hyviä tyyppejä, koska eivät lyöneet minua.

Poistuin paikalta.

Löysin itseni hotellilta, mutta koska siellä oltiin ei läsnä, niin jatkoin matkaani.

----

Jari ja Nickolay pohtivat joukkoitsemurhaa.

----

PERJANTAI

Nukuin en lainkaan ja heräsin aamulla aamuun uuteen. Kävelin noin 15 kilometrin aamulenkin ja kiersin Rovaniemen. Ei muuten ollut paljoa tekemistä siinä aamu kuudelta. Kahdeksalta sain ostettua tupakkatuotteita - tuli heti parempi olo. Illalla pitäisi olla keikalla Comicossa. Fiilis oli: "Lappi; mitä vittua".

Juttelin ihmisille ja vittuunnuin siihen kun herra koomikot Mujunen ja Koivuniemi halusivat nukkua ohi aamun uuden aina iltapäivä uuteen asti. Eivät he nyt ihan kuuteen asti tuutineet, mutta lähes. Liftaajatyttö heräsi kuulemma yksin parivuoteeltaan - minunko siinä vieressä olisi pitänyt olla tuutimassa?

Yön tapahtumia sensuroitiin ja sovittiin, että niistä ei puhuta; onneksemme blogini ei ole ääniversio, joten voin vapaasti niistä kirjoittaa. Yön aikana tapahtui )W(FSMCJojkajsd 2 35r0928f adsf9s=)U)(YFVEDN(VuwEJT NFpoiuu &(&/%/&/c DOJJVCH )(/ccIUCNS987c&amp;amp;/(&/RYas(7C6

Eikä siitä sitten enempiä.

Päivä sujui katsellen kansantansseja (ostoskeskuksessaan semmoinen biletys oli käynnissä) ja juodessa kofeiini-tuotteita, joiden nimi oli seksikkäämpi kuin makunsa.

Iltaa kohden heräilivät niin koomikot, amatöörit kuin liftaajatkin. Myös herrat Teurajärvi ja Antonov pääsivät Rovaniemelle. Siinä päivällä kävin Zaanin seurassa juttelemassa mukavia radio-ohjelmassa, jota se Ville juonsi. Kerroin radiossa, että olen huono koomikko, mutta tulkaa nyt kuitenkin keikalle.

En tiedä olisiko pitänyt sanoa niin vai ei, menin myös kiroilemaan lähetyksessä, hyi hyi että olen paha ihminen.

Lopulta puhisimme intoa (paitsi Mujunen, Koivuniemi ja Antonov) Comicossa ja katselime juhlahumun kehitystä. Porukkaa tuli hyvin paikalle, todella hyvin. Olen varma että radioääneni seksikkyys toi paikalle kaikki nuoret naiset.

Mielestäni Smart-merkkistä tupakkaa polttavat ihmiset elävät itsepetoksessa.

Ilta alkoi.

----

Teurajärven Jari oli MC:nä. Hän oli hyvä MC, vitun hyvä. Ensimmäisenä lavalle kömpi hieman krapulainen Joni Koivuniemi. Joni...niinno, Joni oli ihan vitun hyvä. Ensimmäisenä ja onnistuu silti repimään niin vitun hyvät fiilikset yleisöstä. LOISTAVAA SAATANA.

Joni on mukana tunnelmassa ja heittää kait improna ainakin yhteen juttuunsa ihan vitun hyvän lisäyksen. Ihmiset nauravat.

Sitten lavalle, aurinkolasien ja puuhelmien turvin - JREPO. Aloitus menee hyvin, nautin vähän juomaa siinä. Kerron elämästäni, pitävät. Kun pääsen kiinni juttuihini (meni muuten aika paljon tänne heittämäni käsikirjoituksen mukaan) niin droppaa vähän oma ote ja pari ekaa juttua menee hieman niin ja näin, ei huonosti mutta kuitenkin. Sekoilen turhia.

Sitten kerron yleisölle, että saa niille jutuille taputtaakin jos naurattaa - pääsen aallon harjalle ja loppu menee putkeen. Tajuan lopettaa ajoissa ja jälleen kerran vittu SAATANA JUMALAUTA PERKELE pitää illan aikataulussa. On muita esiintyjiä kohden kunnioitusta se, että en vedä ylipitkiä settejä, koska voi olla, että illanpäätteeksi ei porukka enää jaksaisi nauraa pääesiintyjälle ihan niin täysillä. Olisi vaan joskus sairaalloisen mukavaa saada positiivista palautetta siitä.

Lopetan ja kumarran. Ihmiset arvostivat.

TAUKO

Jari aloittaa toisen puoliskon. Antonovin poika Nickolay on ensimmäisenä ja vetää hyvin. Todella hyvin. Jälleen kerran siis. LOISTAVAA.

Väliin iskee itsensä yllätysesiintyjä Pekka Jalava - oho. Ilta ottaa todellakin vauhtia ja nousee kiitoon.

Lopuksi Tommi Mujunen vetää vitun hyvin ja kaikkien aikojen paras standup-ilta Rovaniemellä on pulkassa.

Vittu yeah.

Kiitos yleisö, kiitos Comico, kiitos Teurajärvi, kiitos Rovaniemi Radio, kiitos Timo T.A. Mikkonen.

----

LAUANTAI

Comicossa ilta päättyy. Siirrymme jokainen minne haluamme, minä lähden joidenkin nuorten matkaan, koska haluan aina tutustua uusiin ihmisiin. Ovatkin hauskoja, loistavaa. Päädyn kanssaan Irish Timesiin, mulla on siis jo kantapaikka Rovaniemellä. Muut koomikot sekoilevat omilla tahoillaan. Minä sekoilen. Maailma sekoilee. Sekoilu sekoilee ja päätyy lopulta seottomaksi. Seo-huoltoasemat sekoilevat ... Jotakin ...

Aamu koittaa, Antonovin kanssa aamupalalle ja pikatuudit Mujusen kanssa halaillen (älkää minulta kysykö, Tommi sen aloitti. Taisi mies kyllä luulla minua naaraaksi - ymmärrettävää, onhan mulla aika hyvät rinnat). Sitten taas kaupungille tarkkailemaan vilinää, Comicoon pikaisesti napostamaan kaktusta ja sitten sovimme liftarin kanssa, että hän lähtee myös Kolariin.

Joten mennään sitten Kolariin. Eeppisyys on kadonnut. Matka on aluksi hilpeää, mutta minua käy vituttamaan kaikki, olen kuin vaihdevuosinen nainen, jolla on PMS-oireet. Aika vitun paha. Sen siitä saa, kun ei nuku tarpeeksi ja joutuu kohtaamaan kaikki neuroosiensa kohteet.

Ei enää tarinankerrontaa, matka on tajunnanvirtaa. Ei tässä ole päämäärää, ei tällä ole tarkoitusta. Kaikki on paskaa.

Mutta sitten taas pääsemme keikkapaikalle. Teurajärvi ja Antonov omalla kyydillään ja minä tosiaankin kuskaillen Mujusta, Koivuniemeä ja The Liftaria. Keikkapaikka on passelimpi kuin passeli professionaali. Saamme ruokaa - käristettyä poroa, onneksi viipaloituna.

Antonov aloittaa, pitkästä aikaa mies ekana lavalla. Menee hyvin. Minä seuraavana, menee paremmin - improa vähän ja se on ihan vitun hyvää. Jipii vittu saatana. Taukoa kehiin. Teurajärvi äMCeeleilee hyvin. Koivuniemi, ei lähde parasta, mutta hyvin kuitenkin, Mujunen ei lähde parasta, mutta silti vitun hyvin. Hieman rankka yleisö - mutta arvostivat improa, siitä ihan helvetin iso hatunnosto heille. naiset ja miehet yrittävät iskeä minua, samoin hyttyset, samoin tarkka-ampujat...jotakin.

Ilta on kuitenkin menestys - mitäs muutakaan. Väsyttää vitusti, ajamme Nickolayn kanssa takaisin Lahteen. Keskinopeus kiitettävä. Kukaan ei kuole. Istun unien jälkeen tässä ja mietin minne vittuun katosi se eeppinen ja ihana matkan teko. Jossain vaiheessa päälle iski ankara realismi ja silmistä ropisi ehkä ne viimeisetkin punasävyiset pinnoitteet, jotka olivat standupin päällä. Tämä on rankkaa, haluaako tätä tehdä työkseen...

Lappi; mitä vittua?

----

Oli hauskaa. Vitun. Kiitokset kaikille. Mujunen ja Koivuniemi olette hyvää road-trip seuraa, miksi vitussa toivoitte liftaria ja onko se pillu nyt niin tärkeä asia maailmassa, sitä saa liian helposti (luulisin).

Antonov on yhä hauskin ryssä ja parasta seuraa koomaavaan ajomatkaan, mies myös omaa kuulemma kauneimman peniksen standuppaajista. Eiköhän sillä pääse jo pitkälle

Teurajärvi on yhä hämärin tuntemani mukava ihminen. Tuntuu jatkuvasti siltä että se on kusipää, mutta ei se olekaan. Kehtaakin hämätä sillälailla. Toivottavasti jatkossakin pääsen mukaan matkaan.

Zaani on vittu sairain ihminen koskaan. Pol Pot oli tervejärkinen kaveri Zaaniin verrattuna. Pidä sama linja, etköhän päädy öööm jonnekin. Hauska mies ja parempi iskemään naisia kuin Koivuniemi koskaan.

Jalava oppi nimeni, vittu mä oon sankari. Tai sitten se vaan veikkasi helvetin hyvin kaikkien suomalaisten nimien joukosta. Ei saatana. Olin luullut miestä itserakkaaksi, ei pitäisi tuomita muita koskaan.

Vesterinen, vittu kun se on jo varattu.

Ville, radiomies, hauska ja toivottavasti tulee tänne etelään myös hauskuuttamaan meitä joskus. Tulisipa minusta joskus isona radio-sankari.

Ranualaiset, mistä vitusta niitä hämäriä ihmisiä tulee - Ranualta. Suomen sisäsiittoisin kunta, sinne siis joskus keikalle. Arto oli ainoa nimi joka jäi mieleen, mutta se nyt vaan johtuu siitä, että Arton on vitun vaikeeta näyttää keskisormea (siis kirjaimellisesti). Jos luette tätä, niin heittäkääpä viestillä - tiedä sitten ketä ja kuinka lujaa.

Kiitokset kaikille, kukaan ei ollut kusipää. Enkä minä ole mulkku jätkä.

Nähdä Lappi ja kuolata.

2007-06-29T23:49:00.000+03:00

Tilannekatsaus:

Rovaniemen keikkailut ohi, oli kivempaa kuin vuosiin, huomenna Kolari, jipii.

Kävin paikallisradiossakin, jipii saatana.

Joskus lisää.

Lapland

2007-06-27T12:52:00.000+03:00

Lappi, tuo viimeinen kesyttämätön korpimaa, tuo hyttysten, paarmojen, porojen ja muidenkin pistävien elukoiden luvattumaa. Johtakoon johtajan ininä teidät kaikki uuteen uskoon, siirtykäämme luontoon ja nauttikaamme sen antimista siten kuin epäjumalamme ovat meitä opettaneet.

Lappi ja kristinusko eivät onneksi ole vielä löytäneet toisiaan liian rankalla otteella, tai sitten lappalaiset vain ovat niin alkoholin pauloissa aina, että jeesuksella ei ole sijaa elossaan. Minulla ei ole mitään uskontoja vastaan jos ne eivät yritä aivopestä minua jo ala-asteella (vitun kristinusko saatana), minua saa vapaasti yrittää aivopestä nyt kun olen jo melkein aikuinen. Mutta onko minulla jotakin lappalaisuutta kohden?

Miksi en löydä päästäni positiivista sanottavaa kulttuurista, joka on rikastuttanut komiikkaamme jo vuosia. Olen ollut usein Lapissa käymässä - reilut 20 kertaa ja aina se kaunis luonto vie mielen mukanaan, mutta se on vasta siellä Nuorgamin paikkeilla, sinne asti vituttaa lähes koko matkan ajan. Oulu ei ole Lappia, Oulu on wannabe-piilaaksoa, Rovaniemi on pohjoisen ikioma Tuusula ja laskettelukeskukset yrittävät jokainen kilpaa leikkiä kokoperheen vesipuistoa ilman vettä.

Mutta kun turismi hupenee tulee kuvaan jotain kaunista ja liikuttavaa. Kyynel poskella sitä voi jäädä katselemaan (se kyynel tulee niistä biljoonista hyttys-pistoista vaikka kuinka vittu jättäisin huitomatta).

Ei minulla ole mitään turismiakaan vastaan - se tuo alueellensa rahaa. Mutta miksi turisteja kohdellaan kuin idootteja, ovatko kaikki turistit vajaaälyisiä mongoloidi-perheitä Mongoliasta vai mikä mättää. Missä on älykäs lappalais-turismi, joka ei tähtää santa-fucking-parkkiin tai panemaan poroja halvalla (ilmaiseksi)?

Miksi meitä eteläsuomalaisia kohdellaan idiootteina Lapissa? Johtuuko se siitä, että eivät itse omaa taipumusta älyyn vai siitä, että suurinta osaa meistä kehäkolmos-ihmisistä yhdistää idiotismi? En ole itse kehäkolmosia enkä lappalaisia vaan siitä välistä. En kuulu Keskustaankaan, joten olen ehkä urbaanimaalainen ja minua ainakin vituttaa lappalaisten feikkamaailma ihan yhtä paljon kuin helsingin pintaliitokin.

Vituttaa.

Nyt Lappiin keikalle ja mietin, että yritänkö vetää älykästä komiikkaa (vittu mulla edes semmoista ole, kunhan käännän Monty Pythonin juttuja suoraan suomeksi ja väitän omikseni...tai sitten en) vai heitänkö heti sikiön lapsivedenmukana...mitä vittua mä siellä aion sanoa.

Turpaani saan kuitenkin.

Ja jos olisin Afganistanissa keikalle niin turbaanin saisin kuitenkin.

Vittu miten huonoja juttuja sitä voikin olla.

Mulla on setti kasassa ja kasa kuopattuna. Se on sitten eri asia, että saako sitä settiä ylös sieltä kuopasta vai vaivuttaako se vain yhä sikeämpää ikiuneen niin minut kuin yleisönkin.

Onko sillä edes mitään merkitystä, tämähän on komiikkaa. Pitäisikö sitä suhtautua vähän kepoisemmin tähän sen sijasta, että tuhoan päivästäni liian suuria miestyötuntimääriä tuottaakseni iloa tiesminne.

Mitenkäs se setti sitten meneekään, te jotka juttujani tiedätte saatte tästä ehkä enemmän irti kuin esimerkiksi minä itse...

Aloitus
Hirvi
Susi
Koira I ja II
Hirvenmetsästys*
Suklaa
Pakkausmerkinnät (saippua I, II* ja III*)
Epileptikko*
Vaan-ihmiset*
One-linerit: läskimies*, nuoret parit, tupakkamerkit*, suurkaupungit*
Iskurepliikit*
Haikara
Porno

*uusijuttu

Siitä tulee hupia, tai sitten ei. Todennäköisemmin ei.

Juhannuksesta

2007-06-26T19:28:00.000+03:00

Kansanjuhla verraton, onneksi en ole kansa ja toisinaan tuntuu, että en ole edes osa kansaa. Juhlia kyllä osaan, mutta en perinteisellä makkara-kalja-puukotus mentaliteetilla. En ollut juhannuksena grillaamassa teltassa tahi kuuntelemassa Mattia&Teppoa ruotsalaiset suututtaneena, enkä edes yrittänyt virtsata veneestä.

Moni sitä varmaan oli toivonut, mutta ha haa, näytinpäs teille.

Miksi mä kiroilen niin vitun paljon, vitustako mä tiedän - vittu.

Se on tapa vaan hengittää, saada tilaa ajatuksille ja keuhkoille, muuten ne rapistuvat, painuvat kasaan kuin mätänevä omena, joka lopulta liimautuu lattiaan ja vaatii kylkeen potkimista irrottaakseen otteensa linoleumista.

Tiedänkö mä mistä mä puhun, aika saatanan harvoin. Pääni tuottaa mielipuolia kielikuvia ja sormeni ne teille naputtavat, toisinaan sanon ajatuksen ääneen ja ääneen se silloin pääsee, sitten se sillä jo onkin lupa olla äänessä, pian ääneni vaatii oikeutta itselleen ja sitten taistelemme oikeudessa siitä kuuluuko äänelleni äänioikeus vai ei.

Näyttäkää maailmalle, ajatukseni, ikiomat super-tiikerini. Seuraavassa hetkessä ne jo evolvoituvat turbo-tiikereiksi, jotka osoittavat kaapin paikan myös maahanmuuttoliikkeille.

Mä olen vittu hauskempi kuin kuollut keravalainen orava, repikää siitä sitten turkiksia rintojenne suojaksi.

Jotakin.

Olin terassilla pariin otteeseen, siinä se juhannus sitten menikin. Olin kuskina heille, jotka tarvitsivat ohjausta elämäänsä. Eli pääsääntöisesti autolleni, se kun ei osaa itse mennä minnekään, onnettomia nuo metsäkissat kun eihän sitä saa edes metsään viedä. Jaguarin sijasta pitäisi nimensä olla Felis Domestica ja iskulauseena - asfalttiteitä kulkevien kissojen metsästykseen.

Se olisi helvetin huono iskulause, mutta hilpeä. Eräät kun kutsuvat hyvännäköisiä naaraita kissoiksi; "vittu mikä kissa!", todetaan harvemmin felis-sukuisten olioiden lähettyvillä, paitsi jos se vitun kissa nyt sattuu esimerkiksi kantamaan kissaa sylissään. Tietenkin vielä teko-hilpeämmäksi saamme tämän kielipelin jos ajattelemme, että tuo lause todetaan eroottisen oloisen naaraan lähettyvillä ja samaisella naaraalla on häpykumpunsa välittömässä läheisyydessä (esim. päällä) felis-sukuinen olento. Tällöin voisi lausahdus kuulua kokonaisuudessaan; "vittu mikä kissa tuon vitun kissan kissan päällä!" - valitettavasti nyt lauseessa viitataan positiivisessa hengessä myös sen kissan päällä makaavaan kissaan ja sanaa "vittu" ei käytetä kuvastamaan sitä itseään missään otteessa. Suomenkieli vaan on niin kissan hienoa.

Iskulause, slogani - baareissa ne saavat uuden tarkoituksen. Ei kannata iskeä naista sanomalla; "Katso hepatiittia silmiin" ja sitten vain tuijottaa häntä.

Tai no, kyllä se toimii paremmin kuin jokin vakio; "meille vai teille vai mettäteille" joka oli lapsuudessani sitä kuuminta hottia, jos nyt lapsuudessani mitään kuumaa tahi hottia koskaan oli. Kissattaa kun jättävät nykyteinit sanontansa puolitiehen eivätkä iske sekaan suomenruåtsalaiseen tapaan ruåtsia. Minä sanoisin mieluummin kuuminta-denvarmaste-hottia.

Sanoisinpas.

Toinen hyvä keino iskeä naisia on kaikenlaiset eleet yms. Eräs kuuluisa näistä on virvelöinti, jossa mies on kalastavinaan naisen ja sitten "kelaa hänet luoksensa". Jos saalis ei ole toivotun kaltainen, niin voi sanoa esimerkiksi: "kato perkele, en tiennytkään, että virvelöimällä voi saada lahnoja!"

Tämä tuottanee jo varman iskun.

Lahtelainen huonekalutehtaamo Isku on oma juttunsa täysin. Voivatko heidän markkinointisuunnittelijansa pitää vakavaa palaveria keskustellen Iskun iskulauseesta. Minä en kykenisi. Olenkin aika vajaa.

Mutta silti puolillaan täynnä, olenhan optimisti.

Juhannus meni oudoissa merkeissä, tai no ne niin outoja olleet ja oikeastaan aika merkittömiä. Merkityksetöntä siis. Terassilla istuimme ja nautimme etanolista. Osa nautti. Minä etenkin, kun sain seurailla miten elimistönsä siihen reagoi.

Nauroin katketakseni joillekin sanoille, mutta kestinpäs.

Miksi syksyisin ei jaeta naisten kaatolupia.

Tarvitseeko kaatopaikka kaatolupaa?

Lisääkin olisi, mutta vittuako (kissojako?) varten mä ne tänne typottaisin, tilatkaa saatana keikalle niin saatte jättää nauramatta.

http://www.manana.fi/ - sinne ne huonot ideat menneet on
http://www.koomikot.com/ - sinne ne koomikot menneet on
http://www.jarkkorepo.fi/ - sinne ne epä-koomikot menneet on
http://sport.vegaoils.fi/ - sinne se urheiluhenki mennyt on
http://jrepo.blogspot.com/ - vittu luet sitä jo

Laiskuus; käyttämätön voimavara

2007-06-25T08:18:00.000+03:00

Lähiaikoina, ehkä jo tänään kerron miten meni juhannus ja kuinka valmistaudun Der Lapland Tourille. Siihen asti teen töitä ja nukun.

Oikeasti vain nukun, mutta sitä ei kehtaa sanoa ääneen, kun työnantajani lukee tätä.

Tänään vielä illaksi Helsinkiin koulutukseen, jotta minusta tulee maailman vahvin nalle, tai jotakin.

Viime päivinä on päähäni syöpynyt jatkuvalla syötöllä tyhmiä ajatuksia, jotka eivät suostu katoamaan vaikka kuinka niitä yritän hioa pois.

Ehkäpä joistain ajatuksista saa vielä hilpeitä stand-up juttuja. Siitäkin todennäköisesti lisää myöhemmin.

Tänään ei jaksa, on lämmin. Tummapuku sulaa kiinni ja tekee minusta jälleen liikemiesbusiness-pätijän, joka pätee kaikkialla mutta ei missään. Laadukkaat kävelykengät eivät kopise vaan kumisevat kuumalla asfaltilla ja jokaisella askeleella voin tuntea kuinka kengät imevät minusta luovuutta ja antavat sen takaisin luonnon kiertokulkuun. Tumman sininen kauluspaita kaulustaa pääni virallisilla ajatuksilla ja järkyttävän hyvin asuun sopiva tumma solmio nitoo kaikki langat yhteen, JRepo on tänään Jarkko Repo. Tänään ei ole komiikkaa, ei mediatoimistoa, ei luovuutta - vain kylmää ja kovaa käteistä, joka jäähdyttää pahimmatkin helteet. Ei minulla ole kuuma auringonpaisteessa, ei minulla ole kuuma - minä palelen. Jäädyn, hytisen ja vain auringonvalo pystyy pitämään ilmeeni vakaana ja tehokkaana. It's all about business today my friend.

Lämpötila katoaa taustalla, ihmiset ovat turhaa radiokohinaa. Häiriöitä kapitalistisessa kentässä, häiriöitä joita voi ennustaa, koska ennustamalla voit arvioida tulevaa kuluttajakäyttäytymistä ja tehdä suunnitelmat brandi-terrorismi-iskuihisi. Mutta ei se ole luovuutta, ei se ole sitä mitä Mediatoimisto Manana tekee, tämä kylmä tunteeton arviointi on sitä, mitä ne ihmiset, jotka käyttävän tummaa pukua helteellä ja silti palelevat, tekevät. Tämä on kylmää kapitalismia ja minä vittu pidän siitä.

Ei kaikki ole pehmeää, olisi helvetin tylsää pomppia iloisena vehreillä niityillä vuodesta toiseen, toisinaan on mukavaa juosta karkuun metsäpaloja tahi metsästäjiä. Manana on niille päiville kun haluan laulaa kuin ihmiset vanhoissa musikaaleissa, IT-myynti on kapitalismia parhaimmillaan ja muita "omia" firmoja pyöritetään tarpeen mukaan - standuppia tehdään silloin, kun on ajatusmaailma jäätynyt tyystin jumiin. Standup on joka-aivon putkimiestä - se vaatii laiskuutta, se vaatii omahyväisyyttä ja omistautumista. Se tarjoaa tasapainoa tähän pukuhelvettiin, jossa palelemme.

Standuppia pitäisi opettaa koulussa kaikille itserakkaille rahanahneille kusipää kersoille, jotka kuvittelevat olevansa muita parempia. Standupissa kukaan ei ole muita parempi, ainoastaan voit voittaa itsesi ja se on niin vitun laimeeta, että jos siitä saa kicksit tämän kapitalisen onanian ohella, niin on pakko olla ylpeä itsestään.

Minä saan. Minä saan standupilta jälleen sitä, mitä siltä lähdin metsästämään. Potkua elämään ilman, että pitää taistella muita vastaan. Laiskuutta, joka tuo uusia ajatuksia pintaan ja auttaa siten luottamaan omaa psyykettä.

Joka kerta kun ihminen nauraa, niin enkeli kuolee. Joka kerta kun ihminen nauraa saa jumala nenillensä. Emme me tarvitse jumalaa tahi suojelus-enkeleitä, me tarvitsemme naurua, iloa ja hupia tähän maailmaan, jonka tärkeimpinä arvoina tuntuu yleensä olevan "minä-itse" ja "raha".

Vituttaa olla mukana siinä maailmassa, mutta ilman sitä en varmaan olisi sellainen standuppaaja kuin olen.

Maanantaisin ei pitäisi kirjoittaa, koska sitä luulee olevansa älykäs ennen kuin kerkiää mokailla työviikolla ihan vitusti. Perjantaina sitä taas luulee olevansa hauska kun on mokaillut koko viikon.

Seuraavalla kerralla, ehkä, enemmän juhannuksesta.

Rändöm

2007-06-20T15:37:00.000+03:00

Eilen oli hyvä päivä - tai sitten ei. Miksi vettä ei sada silloin kun ei ole pilviä, miksi lammikot ovat märkiä ja puut samoin, kun pitäisi lämmittää...

ei ole sama onko mies vai nainen, eikä sama oletko nuori vai vanha.

kaikella on merkitystä ja siltikään en usko jumalaan. Tänään tuli jeesus-mainos - pitäisiköhän lähteä Hartwall Areenalle tutkimaan jeesuksen tekoja ja arvioimaan sitä miten hän voisi pelastaa minut ja antaa iänkaikkisen elämän - AAMEN.

vituttaa kaikki kristukset - onko niiden ihan pakko jeesustella kokoajna. Kyllä maailmassa on tarkoitusta, vaikka ei jumalaa olisikaan. Ei moraalimme ole kiinni siitä uskommeko 2000 vuotta vanhaan käsinukkenäytelmään.

LSKFjlk309?=(=)( muumi-invaasio =)(SFIUS=)(/=)(0kjl

2007-06-19T22:34:00.000+03:00

Kuten otsikosta voitte lukea, en ole nyt sillä tuulella, että tuottaisin hilpeetä tekstiä vaan nyt on pakko keskittyä torjumaan invaasiota, joka voi muuttaa meidät kaikki talviunisiksi peikoiksi joilta puuttuu äly ja luovuus, mutta omaavat sitäkin enemmän sosiaalipoliittisia keinoja vaivuttaa kaikki horrokseen.

Eli jos nyt jotakin tästä pitäisi poimia se on se, että nyt on =?)(WDISAojvb aLSKfjslkj aarrgghhhhhhh

ihan vitun sama mitä tulkitsette, ei minua kiinnosta. IHAN SAMA. Täysin, tyystin, totaalisen. Turpeat turpanne turpoavat vielä, saatte osaksenne kunnianne ja kun kortit katsotaan huomataan, että minä vedin pisimmän korren.

Tai jotakin.

Tajunnanvirtaa, vantaa virtaa, virtaa - laturi. Latausta vailla me olemme, tai siis ajatukseni. Luovuus tarvitsee toisinaan taukoa ja tänään ON JUURI SE VITUN PÄIVÄ kun luovuus on tauolla.

Tänään. En keksi. Mitään. Hauskaa.

Päivä meni nopsaan leikkiessä tehokasta ja järkevää. Ilta sujui tainnutellessa uhreja ja yöllä ajattelin kokeilla sitä paljon mainostettua nukkumista.

Villiä etten sanoisi ja sanonhan minä - villiä saatana.

Kitarisa Sankari

2007-06-18T10:02:00.000+03:00

Ostin xbox360:lle Guitar Hero pelin, kun serkkuni tarvitsi semmoista yksiin juhliin piristämään tunnelmaa. En aluksi ollut kovin lämmin idealle, mutta koin paikallisen kasvihuoneilmiön ja nyt olen tiukasti riippuvainen.

Jopa vaimoni (kyllä, minulla on sellainen) on antanut nootin asiasta - pitäisi kuulemma ennemmin tehdä yleisiä askareita kotona kuin naputtaa leikki-kitaralla itseään sankaruuteen. Mutta on se vaan niin loistavaa hakata noita kappaleita (etenkin Rage Against the Machinea) tuolla lelulla ja kuvitella osaavansa jotakin.

Osaanhan minä lavalta naurattaa ihmisiä ja siksi päätinkin kutsua itseäni jatkossa Kitarisa Sankariksi, kun se kuulostaa niin sopivan idioottimaisen itserakkaalta. En minä oikeasti aio niin tituulerata ihteäni, Mananan käyntikorttiinkin tuli nimikkeeksi Luova Johtaja, pitää enää keksiä jostain se luovuus ja ne ketä mä johdan.

Palkkatyö jurnuuttaa tasaisesti ja tuloksiin päästään varmasti. Loistavaa.

Kaikki on hyvin, paitsi siis toi saatanan saatanallinen heavy-musiikki hömppä peli, joka tunkee jo uniinikin itseään. Sormet hakkaavat nappeja rytmissä jatkuvasti ja päässä soi ties mitä paskoja kasari-hevi kappaleita.

Vituttaa.

Myös vaimoa.

Loistavaa, jaamme siis harrastuksen. Tai jotain.

Paras party peli tuo on kyllä. Mikään muun ei ole yhtä hyvä keino aiheuttaa aggressioita oikeissa muusikoissa. Sama kuin pelattaisiin "standup-peliä", jossa pitää rytmittää nappeja painamalla ensin setup oikein ja sitten iskeä punchia kehiin juuri oikealla sekunnilla. Sitten porukka kuvittelee olevansa koomikoita.

Ampuisin itseni.

Aivan kuten oikeat Guitar Herot tekevät nähdässään jonkun pätevän pelisaavutuksillaan.

Mutta nyt tämän kitarisa sankari suuntaa itsensä työn pariin pikaisen aamupäivä tauon jäljiltä.

Housea

2007-06-17T01:51:00.000+03:00

Niin. Tulin juuri kotiin, olin palaverisoimassa mediatoimistomme porukalla (siis firmassa mukana vain pari ihmistä, mutta yhteistyöverkosto on laajempi kuin stasilla). Sovimme maailmanvalloitus kuvioista ja paljastan ne nyt tässä.

En tietenkään.

Kävin lisäksi moikkaamassa (vittu miten tyhmä sana, pitää keksiä jotain hilpeää tuosta joskus kun on enemmän aivokemiaa) paria kaveria ja juttelin maailmaa paremmaksi masentamalla sameja.

Pahoitteluni heille siitä, tiedätte keitä olette.

Eräs tuttava oli ollut kehnoissa house-partyissa. Eivät kuulemmat katsoneet sitä tv-sarjaa kuitenkaan, en jaksanut kuunnella enempiä, minä mistään talojuhlista tiedä (harjakaiset?).

Niissä juodaan viinaa, näissä "juhlissa" ei kuulemma nautittu kuin sieniä ja perhosia. Tai jostain semmoisesta se selitti, voi tietenkin olla, että käsitin väärin. Käsitän aika usein väärin ja se on ihmisistä hauskaa. Voi olla, että teen sitä tahallani.

Tai sitten olen oikeastikin vain tyhmä.

Voi olla.

House, siis se hahmo samannimisessä sarjassa on kyllä saatanan hyvä. Kehuvat usein häntä tosiaankin kaltaisekseni, siitä tuo aikaisempikin kirjoitelma sai pontta. Ihan kivaahan sitä on katsoa hahmoa, joka vittuilee lähes yhtä linjakkaan jatkuvasti kuin minä. Päämääränä kummallakin kuitenkin ihmisten pelastaminen, usein vielä siten, että kukaan muu ei tiedä miltä heitä pelastamme.

Ja usein siinä käy myös niin, että kiitosta ei siitä saa, enkä sitä kyllä odotakaan. Raskasta se silti on, raskaampaa kuin työskentely linjalla.

Bussikuskitkin ovat linjaduunareita, luulisi vituttavan.

Silmiin sattuu, suu on palasina, metaforia vielä metaforien jälkeenkin. Betakaroteenia ikeniin ja elämä on kivempaa kuin mediatoimistossa. Mistään ei jää mitään käteen, paitsi käteenvetämisestä ja sekin maistuu pahalta - pitäisi lopettaa polttaminen, mutta kun ei raaski kun se on niin vitun angstaavan tyylikästä. Sopii minulle. House kiskoo lääkkeitä, minä poltettavia päihdeaineita.

Onneksi ei ole töissä huumetestejä, niin ei ole pelkoa kiinni jäämisestä. Niin siis siitä, että en oikeasti edes kisko huumeita, olisi se aika noloa, että palaisi pohjaan tämä imago rajoja rikkovasta JRevosta.

Eiköhän pomo soittele ja pyydä testeihin, tulevat yllättymään. Toivottavasti itse en ylläty.

Uraania ei saa köyhdyttää - tuloerot kasvavat.

Vittu, että runotuttaa, pakko antaa palaa.

Elämän tarkoitus (lyhyt oppimäärä)

paskoja kääntelyjä sanoilla
muka nokkelia
kädenvääntelyä
nenään kokkelia
imppaan kuin imuri
raikasta ilmaa
raikastan ilmaa
rakastan ilmaa
hyvää keliä
viatonta silmäpeliä
vitusta sinä olet tullut
ja vittuun sinä olet tuleva
kuoleva
ei lainkaan ruokahalua
nälkäkuolema
puutostiloja
hammasvikoja
kiskon, sniffaan ja poltan
mutta en oikeasti
saatanallinen sankari
jumaltarussa
sormusten herra
kultaseppä
kultaisia sanoja
omalle kullalle
päätöntä menoa
diasporasta diasporaan
hammasporaa
hammasseppä
takoa päähän järkeä
välittämättä seurauksista
päähän, joka on jo menetetty
katoavaista on ihmiselo
katoavaista kaikki
miksi tehdä parannusta
kun ei ole sairautta
miksi lääkitä itseään
kun ei ole terveyttä

yritä sanoa jotain järkevää
ja sinulle nauretaan
luulevat koomikoksi
eivät tiedä totuutta
enkä tiedä minäkään
ja se
se todellakin
tätä ihmistä vituttaa

Kyynisyys ei ole sama asia kuin JRepoilu

2007-06-16T20:54:00.000+03:00

Ihmiset usein luulevat, että olisin kyyninen, mutt he ovat pahasti väärässä. Olen harvinaisen yltiöpositiivinen, mutta rehellinen sellainen. En ole Marco Bjurström joka luottaa siihen, että jokaisessa meissä asuu pieni kaappihomo vaan olen aika varma siitä, että ne asiat, jotka voivat mennä päin vittua myös menevät.

Vituttaa se kun etukäteen tuomitsemista pidetään kyynisyytenä - minä pidän sitä älykkyytenä. En minä ainakaan lähtisi innoissani sijoittamaan rahojani liiketoimintaan, jota vetäisi esim. Matti Nykänen ja Mervi Tapola, en vaikka liiketoimintasuunnitelma olisi kuinka tahansa loistava. Jotkin asiat vain eivät voi toimia ja niiden etukäteen tuomitseminen ei ole kyynisyyttä.

Saatana.

Manana toimarin suvussa hälistään - siellä nyt kait hälistää kaikesta, kun niin harvoin mitään tapahtuu. Oma sukuni ei edes jaksa vaivautua, kun tietävät että olen huomionkipeä pikkulapsi, joka tekee mitä tahansa saadakseen edes turpaansa (onhan sekin huomiota ja myös fyysistä kosketusta). Kiroileminen on kuulemma pahasta - vitut on. Tekopyhyys, absolutismi ja pedofilia on pahasta. Pedofiliakin vain silloin milloin se oikeasti riistääntyy käsistä ja aiheuttaa sen, että setä ja/tai täti käy nussimassa pikkutyttöjä ja/tai -poikia.

Tekopyhyyttä on se, että tuomitaan ihmiset etukäteen - minä tuomitsen asioita. Kyynisyyttä on juurikin se, että päätetään jonkin olevan "huono"-ihminen joidenkin kriteerien perusteella. Se on sitä kusipäämäisyyttä jota maailma on pullollaan. Minä annan jokaiselle samat mahdollisuudet, jotkin ihmiset vain ovat tyhmiä ja toiset vähemmän. Kyynisyyttä olisi se, että pitäisin kaikkia yhtä tyhminä vain sillä verukkeella, että ajatuksensa ovat.

Usea kuitenkin voi oppia loistamaan, luotan siihen, että teistä on siihen. Antaa palaa, näyttäkää niille!

Kiroilu on vitun hieno juttu. Siinä mieli lepää kun saa purkaa vitutuksensa sanoilla. Lukisitte nykyrunoutta, hyvä jos löytää joistakin runoista edes jotain kauniin neitsyellistä - kyllä ne on täynnä raiskausta (monellakin eri tavalla), ironiaa ja kidutusta. Kauniit asiat ovat yleensä sisältä paskaa ja me älykkäät ihmiset sen näemme. Vittu mähän en ole kyyninen kusipää - olen ylimielinen kusipää.

Kyynisyys on vielä pahempaa kuin ylimielisyys ja katsokaas kun mulla on varaa olla ylimielinen - olen niin vitun hyvä kaikessa.

Olenpas.

DISCLAIMER
Sitä sanotaan saatana huumoriksi.

Mediatoimisto Manana

2007-06-15T08:21:00.000+03:00

Kuten olen tässä viime aikoina jutellut - olen osakkaana ja copyna uudessa mediatoimistossa, jonka asenne on hieman sarkastisempi kuin muilla toimialan putiikeilla. Emme etsi miljoonia asiakkaita vaan keskitymme niihin, jotka näkevät itseironian osana markkinointiaan.

Saamme firman nettisivut auki lähipäivinä ja voitte sen jälkeen soitella minulle läähätys- yms.puhelunne uuteen numerooni.

Vaikuttaako tämä miten palkkatyöhöni - eipä oikeastaan. Olen aina tehnyt copyn työt öisin, iltaisin, viikonloppuisin, jouluna ja muina aikoina jolloin rehelliset kansalaiset eivät työskentele.

Miksikö tässä meni näin pitkään saada osakeyhtiö pystyyn - perfektionismi. Sitä kuvittelee mukamas olevansa niin paljon muita parempi, että kaikki pitää olla suunniteltua. Piti oikein jonottaa ja käyttää ties-mitä hevosenpäitä sängyissä jotta saimme haluamamme postiosoitteen:

PL 111
15111 LAHTI

Mutta nyt on firma kasassa - aika näyttää kuopataanko kasa vai tehdäänkö siitä mediatoimistojen mekka, jonka suuntaan kaikki kumartavat.

Onneksi tunnen ajan hyvin ja osaan myös kellon, niin voin kertoa teille, että mekkahan siitä tulee, joten perse pystyyn ja mumisemaan Lahden suuntaan - nyt heti jokainen.

Olemme ylimielisiä itserakkaita kusipäitä Mananassa, mutta sitäkin humoristisempia, tai niin ainakin kuvittelemme norsunluutornissamme josta viskomme luovuutta helminä suomenmaan sioille. Joten jos asiakas luulee saavansa huonoa palvelua ja kehnoa suunnittelua meiltä, niin se vain johtuu siitä, että keisarilla on uudet vaatteet, mutta sinä et sitä voi nähdä.

Se siitä ylimielisyydestä. Ollaan oikeasti aika nöyrää porukkaa - kerrankin kuvittelin, että en olisi paras kaikessa.

Se oli raskas päivä.

Lähitulevaisuudessa siis kannattaa seurata http://www.manana.fi/ osoitetta.

Lupaamme kaiken huomiselle!

Grillaamaan, terassille ja kahville

2007-06-14T08:52:00.000+03:00

Eilen oli kiirusta, meni päivä kovin nopsaan (tähän väliin olisin voinut pistää jonkin ah niin nokkelan vertauksen, mutta en jaksanut) ja sehän on aina merkki siitä, että on joko ollut todella kivaa tai sitten sitä on oltu kännissä ja on ollut vielä kivempaa.

Kivointa kaikessa on se, että sana "kiva" vituttaa aika rankasti. Monet siitä ovat kirjoittaneet, mutta minä en ole, joten nyt on sen vuoro.

"Mitä mieltä olit keikastani?"
"Ihan kiva."

"Vittu tapa ittes saatanan lehmä-nauta-lihakarja-utaretulehdus-huora!"

Ihan-kivuus on pahinta mitä maailmassa on. Seksin jälkeen jos minulle joskus noin todetaan niin lupaan kastroida itseni ja elää eunukkina ylpeästi tietäen, että maailmassa on vähän vähemmän ihan-kivuutta. Se on kivuliasta tuo kivuus - sattuu luihin, ytimiin ja hermoratoihin (mihin vitun ytimiin?). Tuskaa tuottaa tuollaiset töksähdykset. Raivoa.

Eilen oli tosiaankin ihan kiva päivä.

Vittu.

Soitin kaverille ja kysyin, että tarjoaako kahvit (oikeasti olin sopinut hänen vaimonsa kanssa, että olen mieheensä (eli kaveriini) yhteydessä, kun sillä on huomenna (tämä siis toissapäivänä, eli huominen oli eilen) vapaapäivä ja silloin voisin nähdä kahvilla kaveriani, mutta en sitten saanut häntä kiinni, joten soitin pari kertaa ja hän laittoi lopulta viestiä että tulisin sinne (hänen kämpilleen siis) grillaamaan, kun siellä on muitakin).

No menin sitten lopulta syömään ihan helvetin maukasta grilliravinnetta. Laittoi minulle, kasvis-vammaiselle, omaa ravintoa ja sehän oli parempaa kuin pussillinen uusia. Nautin kyllä pari palasta kanaakin, koska kasvis-vammaisena pitäisi muuten olla tarkka ravinneaineista, että ei kuole puutoksiin.

Puutoksiahan minulla on, mutta ne ei ole ehkä ravinteilla paikattavissa.

Ravinto oli siis parempaa kuin Michelinin tähteet.

Juttelimme siinä ja mietimme, missä kaikki meni vikaan - ei kuulemma missään, joten häpesin sitten itsekseni mukamas pieleen mennyttä eloa. En edes hävennyt. Vanhojen aikojen (miten niin vanhojen aikojen, ihan vittu vaan aikojen) kunniaksi päätimme sitten iskeytyä terassille ja olihan kaverilleni tulossa (ainahan sitä on?) syntymäpäivätkin, joten tekosyitä oli enemmän kuin lammessa rantaviivoja (ööm, niitähän on tasan tarkalleen yksi minä tahansa tiettynä ajankohtana)...

Ajelin itseni kotiin ja heitin sieltä siivoojan pois ja sitten takaisin kavereiden seuraan kuin olisin jo (miksi vitussa sanotaan: "on kiire, aja kuin olisit jo"...siis jos mä olisin jo niin enhän mä ajais minnekään vaan chillailisin ittekseni ja ihmettelisin missä ne muut on)...

Sitten otimme autoa sarvista kiinni ja pakotimme sen suuntaamaan meidät HEINOLAAN.

En tiedä, mikä siinä Heinolassa on, mutta sen tiedän.

Saatte tulkita edellisen lauseen ihan miten haluatte.

Terassille Casinolle. Oli kylmä kuin Heinolan Casinon terassilla viileänä kesäpäivänä...joo mun vertausvarasto hupeni tyhjäksi ja uusi lasti on myöhässä kun se joutu tullin erikoistarkastukseen.

Joimme alkoholimme (paitsi minä kuskina join tietenkin muidenkin edestä (mitäs pitivät tuoppejaan edessään)) ja suuntasimme kuolevaa katsomaan - Teboil Tähtihoviin. Tähdet ovat huvenneet ja jos tunnelman pitäisi muistuttaa hovia niin ainoa hovi, joka tulee mieleen paikasta on Seppo Hovi. Lähes yhtä ankeeta se tunnelma siellä on kuin tenavatähtien vuosikokouksessa, kun miettivät missä se elämä meni vikaan.

En ole enää tenava, mutta yhä stara mielestäni. Elämä ei ole mennyt metsään, mutta metsittynyt se on. Aina ei näe ostoskeskusta puilta ja kun ei ole Alkokaan auki aamusta, niin pakko polttaa nurminataa ruohona. Päättömiä lauseita vielä giljotiinin jälkeenkin.

Eilen oli ihan kiva päivä. Tänään ehkä kivempi.

Teerekästä peliä

2007-06-13T12:40:00.000+03:00

Eilen oli Lahdessa jälleen Teerenpelissä standuppia, ilta sujui hyvin ja ihmiset nauroivat - normaalia hieman vähemmän porukkaa, mutta oikeastaan se oli vain parempi että ei ollut niin hirveäsit yleistä hälinää.

Tuntui ainakin Teerenpelissä vaikuttaneen positiivisesti tupakkalaki. Loistavaa.

Lavalla kävi kuusi koomikkoa, minä olin varalla vaikka varamiestä ei edes tarvittu. Kunhan oli tekosyy päästä katsomaan komiikkaa ja koomikoita. Sainkin juteltua parin alan ammattilaisen kanssa ja jälleen on hieman enemmän näkemystä - tiedä sitten kenellä ja mistä.

Aamupäivä sujui tänään paperitöitä vääntäessä ja pikaisen lounastelun jälkeen jatkan kohta myyntityötä - samalla pohtien sitä miten sitä saisi väännettyä jutuista vielä hauskempia.

Myyntityössä komiikka auttaa helvetisti - jos saat asiakkaan nauramaan, niin olet huomattavasti lähempänä kauppaa. Koulutankin myyjiä käyttämään aina huumoria työssään. Se on sellaista viatonta teerenpeliä asiakkaan kanssa.

Mutta tässä en ala kertoilla tarkemmin koulutusmetodeistani yms - minut voi aina palkata kouluttamaan viikonloppuisin, case-by-case riippuen toimialastanne, kilpailijoita en tietenkään kouluta.

En harjoita teerenpeliä kenen tahansa kanssa edes rahasta.

Kaverilla oli eilen syntymäpäivä. Olli. Oli varmaan Ollin elon tylsin päivä. Katsomassa standuppia ja kaikki kaverinsa vittuilivat hänelle - kellosta, korviksesta (oikeastaan sen puutteesta), seksistä (oikeastaan sen puutteesta) ja autostaan (oikeastaan sen puutteesta).

Pahoitteluni Ollille, että olin mukana tuhoamassa villiä biletystään, tarinan mukaan Olli kuulemma joi eilen oluen - se on jo villiä se.

Pahoitteluni myös siitä, että Ollilla ei ollut teerenpeliä vaikka lähes kaikilla muilla sitä on kaikilla rintamilla. Ollin ongelma on se, että hän pitää rannekelloa. Oikeasti Ollin ongelma on se, että hän on insinööri, mutta sitä ei saa sanoa ääneen, koska Olli voi parahtaa itkuun.

Olli on kesytettä suomalainen bemari-kuski. Insinööreys tuhosi aivosolunsa ja nyt häntä jäytää jatkuva tuska siitä, että ei tiedä ollakko insinööri vai bemari-kuski. Näitä kahta kun ei voi yhdistää.

Paitsi jos olisi mekaanikkona jossain autourheilussa. Se on varmaan Ollin unelma. Se ja saada edes kerran naista. Veikkaan, että ensimmäinen on todennäköisempi jos ei mies luovu kellostaan.

Standuppia ylirajojen

2007-06-12T12:05:00.000+03:00

En ole pro-koomikko, keikkoja on tullut heitettyä päälle 60 (tarkkaa lukua ei tiedossani, kun paha muistaa kaikkia sairaalloisen huonosti menneitä keikkoja, jotka ovat aiheuttaneet vakavaa masennusta yleisössä), mutta paljon on vielä opittavaa - siitä hauska toimiala, että koskaan ei ole valmis.

Olen heittänyt keikkoja helvetin huonoissa paikoissa ja tilanteissa (kiitos Lahden Kortteliliiga), näistä olen oppinut itsekritiikkiä hieman ja en ihan joka paikkaa suostu keikalle. Lisäksi on tullut oltua ylimielinen sen suhteen, kuinka nopeasti on valmis vaikeampiin paikkoihin ja tullutkin mokailtua jopa toisinaan useampi klubi-keikka putkeen. Yksityiskeikat ovat ollet lähes kaikki onnistuneita, mitä nyt kerran opiskelijat pitivät perverssinä ja osa poistui paikalta ja muistisääntönä jatkossa myös se, että ei kannata vittuilla (vaikka sen tekisin helvetin hyvin) sukulaisilleen/ystävilleen lavalta.

Vanhainkodissa kävin naurattamassa yleisöä ja virtsankarkailusta huolimatta kaikki saatin lopulta koteihinsa ja elo oli mukavampaa kuin talvisodan aikana.

Olen heittänyt englanniksi ja pari kertaa ruotsiakin vähän tavaillut lavalla. Kotimaisista kielistä saami on jäänyt kokeilematta ja eiköhän se jääkin, vaikka Lappiin on lähtö parin viikon päästä.

Kaupungeista olen "vallannut" (siis hyvin tai edes sinne päin menneitä keikkoja) kaikki muut paitsi kotikaupunkini Lahden, jossa aina tuntuu menevän päin vittua. Kukaan ei ole profeetta (tahi hauska) omalla maallaan eikä kukaan ole seppä syntyessään (vaikka koomikoksi minä kyllä haluaisin). Nuorena on vitsi väännettävä ja niin edelleen.

Hauskinta on ollut ajomatkoilla ja lavoilla, takahuoneissa en osaa viihtyä. Kerran tai kaksi lievässä maistissa lavalle olen päätynyt - lopputulos ei poikennut normaalista.

Erilaisia tyylejä on ollut paljon, aloitin omana itsenäni eli liikemiehenä kun oli vielä se rooli elämässä päällä silloin, siitä liu'uin kohti nykyhetkeä jossa olen ööööm - jotakin. Paha sanoa mitä tyylini kuvastaa tällä hetkellä. Ainakin olen lavalla avoimempi ja suuttuneempi, alun jutut eivät tällä "nyky-JRevolla" toimi ja uusia juttuja onkin tullut kirjoiteltua paljon, osa jopa ollut hyviä.

Nyt on kuitenkin kesätauko alkamaisillaan, pari yksityiskeikkaa kesäkuussa jäljellä ja viimeinen viikonloppu Lapissa. Heinäkuulle tiedossa alustavasti pari privaattia tempausta ja elokuussa sitten taas klubitellaan. Tavoitteena saada tämä JRepo versio läpi omaan päähän, jotta se toimii lavallakin. Valitusta roolista ei ole niinkään kyse vaan pelkästään yksilön taantumisesta kohti tabula rasaa. Joka vuosi pitäisi aloittaa nollasta, olla murehtimatta aikaisempia epäonnistumisia ja ehkä muistella lämpimästi niitä hyviä hetkiä, kuitenkin siten, että ei jää elämään niiden varassa.

Minä aion tehdä tuon kesätauolla. Nollatkaamme itsemme ja aloittakaamme taas alusta. Samalta viivalta. Ei se ole hyvä myyjä, jolla on menneisyydessään kovia tuloksia vaan se, joka nakuttaa nyt hyviä tuloksia taululle. Ei se ole menestymistä, että on pärjännyt joskus - se on menneisyydessä elämistä.

On hyvä muistaa historiansa, mutta mukavampaa on tehdä uutta sellaista ;)

Absurdum

2007-06-11T23:43:00.000+03:00

Katsoin vaimoni kanssa juuri kotimaisen elokuvan "Koirankynnen leikkaaja" - koskettava kuvaus ihmismielestä - suosittelen.

Eipä tuo otsikko siihen liity mitenkään. Tuli vain haikea olotila elokuvasta - haikea fiilis vituttaa, koska siitä ei pääse helposti eroon.

Haikeus.

Kotimainen elokuva perustuu lähes aina haikeudelle. Vaikka leffat olisivat kuinka hyviä, niin silti se käy pidemmän päälle vituttaa, että kansamme on näin saatanan melankolista.

Absurdia tässä kaikessa on se, että itse olen ihan helvetin haikeuteen taipuvainen persoona ja päivittäin löydän itseni kaipaamasta jotain sellaista, jota ei koskaan ole ollut.

Absurdia tässä kaikessa on se, että itse olen ihan helvetin .... öööm .... taisin jo kirjoittaa tän.

Absurdia tässä kaikessa on se, että itse... vittu

Absurdia tässä FUCK

Absurdia aarrgghhhhhhh

mä en muista mikä oli absurdia, miksi se oli absurdia, miten se oli absurdia ja mikä vittu siinä oli hauskaa

Kait tästä on pakko hipsiä tuutimaan ja kuvitella, että kaikki on hyvin. Haikeasti muistellen sitä, mikä olisi saattanut olla absurdilla tavalla hilpeää, vaikka tuskin sitä koskaan edes oli.

Nesteenpoistolääkkeistä ja sen semmoisista

2007-06-11T12:21:00.000+03:00

Lääkkeitä on jokaiseen lähtöön, eläimille, ihmisille, työttömyyteen ja sen semmoiseen. Lääkkeitä käytetään auttamaan arkipäiväämme ja tekemään yhteiskunnasta terveempi, toisinaan lääke on väärää ja työttömyys ei hupene - liiallisella lääkinnällä voidaan luoda myös kaikenlaisia ongelmatiloja, kuten riippuvuutta ja allergiaa. Sydänpysähdyksiä ja komplikaatioita.

Hauskimmat lääkkeet ovat sellaisia joita käytetään muiden lääkkeiden takia - parantamaan niiden aiheuttamia oireita. Epilepsiaan voidaan syöttää masennuslääkkeitä tai lääkkeitä joita käytetään esimerkiksi laihduttamiseen (Topimax) - mielenkiintoista. Verenpaineeseen popsitaan vaikka Kinzaalia ja sitten onkin pupellettava nesteenpoistoa koska muuten elimistö turpoaa kuin alkoholisti pikkujouluissa.

Nesteenpoistolääkkeillä on se hupaisa vaikutus - että ne poistavat nestettä (yllättävää). Tämähän tarkoittaa siis sitä, että toisinaan virtsarakko saattaa kokea yllättävän täyttymisen. Tämä vuorostaan saattaa aiheuttaa yllättävää virtsaamistarvetta.

Itse en kyseistä asiasta mitään tiedä, mutta - rakas äitini - sitäkin enemmän. On se mukavaa, että suvussa/perheessä on sairaita ihmisiä (monellakin tapaa).

Yllättävä virtsaamisentarve on perinteisiä komiikan tukipilareita. Kaikki mikä liittyy kehontoimintoihin on tietysti hauskaa (toim.huom. kyseenalaistamme tämän väitteen). Sitä hauskemmaksi asia muuttuu kun syynä on itselle määrätty lääke, jonka takia pitää syödä sitä toista lääkettä joka sen ongelman aiheuttaa.

Toisinaan sitä miettii voisiko sitä jättää kaikki lääkkeet pois ja katsoa miten keho reagoi. Epilepsia-lääkkeet eivät oikeastaan tee yhtään mitään, mutta toivottavasti pitävät kohtaukset kaukana - muuten niiden arvo elimistölle lähestyy asymptoottisesti nollaa. Tarkalleen ottaen omaan epilepsiaani liittyy liian korkeat serotoniini- ja dopamiini-pitoisuudet toisinaan - tila jota eräät tavoittelevat päihteillä.

Eli jos jätän epilepsia lääkkeeni pois, niin saan luonnollisen hilpeyden eli suomeksi sanottuna "pilven". Mikäs sen parempaa - sitten ei ole edes mitään sivuvaikutuksia. Jipii.

Tehdäänkin tänä kesänä pieni testi - kaikki lääkkeet pois ja kerrotaan sitten syksyllä kuinka pahasti olen laitoshoidon tarpeessa. Suosittelen samaa "kesä-ohjelmaa" äidilleni, hänen verenpaineensa saattaa täten nousta kriittiseksi - tavoite saavutettu.

Paras tapa tappaa ihmisiä on olla tekemättä sitä.

Perintöä odotellessa, enää pitää keksiä mistä sen saan kun sitä ei ainakaan äidiltä tipahda - paitsi ehkä häneltä ylijääneet epilepsia / verenpaine / nesteenpoisto / kolesteroli / vaihdevuosi / herpes simplex / anaboliset steroidit yms. lääkkeet joita hän popsii enemmän kuin laki sallii (ihka oikeasti siis - pitäisiköhän ilmiantaa poliisille).

Poliiseille
Äitini, nimeltään SR, asuu Lahdessa Malskin alueella. Sieltä hänet löytää - todennäköisesti joltain penkiltä pilvessä ja kuolaavana. Menkää pidättämään. Kiitos.

Väsymys, boredom ja vitutus

2007-06-11T02:29:00.000+03:00

Sain tehtyä yhden työtehtävän joka oli jäänyt roikkumaan minusta riippumattomien asioiden takia, nyt on hyvä olo, mutta väsyttää. Ei kuitenkaan ole vielä uni-tila liki, joten ei ollut mitään tekemistä (kun siis työtkin tehty), joten ajattelin kirjoittaa, mutta kun ei ole mitään mielessä niin pakko kirjoittaa siitä tylsyydestä joka vaivaa mielen silloin, kun saa tehtyä roikkumaan jääneet asiat (ei, en nyt puhu genitaaleistani), tämä aiheeni onttous vuorostaan vituttaa ja siitäkös saan pontta kirjoitukselleni.

Käyttääkö kukaan sanaa "pontta" oikeasti?

Tulee kyllä kuulumaan niihin sanoihin, jotka vituttavat minua. Pontta. Samaan sarjaan menee myös Ponsse (firma?) ja ponttooni (objekti, joka pitää muita objekteja nesteen pinnalla).

Mediatoimisto kumppanini vääntää asiakkaalle lehteä, tai siis taittaa - siis niin kuin semmoisessa softassa. Mä taittelen sitten sitä lehteä kun se on painettu, siis semmoisessa painotalossa, jossa ne painaa toisiaan minkä kerkiää.

yritän jutella messengerissä järkeviä - ei onnistu
yritän olla hauska - ei onnistu
yritän olla innoissani kaikeasta - ei onnistu

02:35 maanantai aamusta ei ole paras aika leikkiä journalismia hallitsevaa huippublogaajaa. Pakko tunnustaa siis se, että en tiedä mitään journalistiikasta, hyvä jos edes osaan kirjoittaa kyseisen sanan oikein.

Joku idiootti lukee tämänkin ja luulee minua luovaksi, vitun kusipäät - tämä on pseudo-luovuutta, joka kumpuaa järkyttävästä turhaantumisesta väsymykseen ja kaikkeen, koska 02:35 maanantaina ei voi olla kovinkaan hilpeä ja positiivinen.

Toivottavasti pomo hyväksyy tekemäni työn, kolme viikkoa tiivistetty yhteen sivulliseen wordissa, varmasti vaikeaa uskoa, että taustalla on mitään ajatusta. Toivottavasti uskoo, koska vuodatin siihen osaamistani ehkä jopa hieman liikaa ja menin ottamaan itseni tosissani - ei pitäisi lipsahtaa sellaiseen.

Sitä kun ottaa itsensä tosissaan ja epäonnistuu, niin joutuu törmäyskurssille egonsa kanssa - se on aina rankkaa. Mutta jos vetää kaiken huumorilla (kuten minä yleensä), niin millään ei ole mitään väliä ja musiikin näkeminen on mukavaa.

House - tuo televisioidemme sankarilääkäri. Olen aika varma, että käsikirjoittajansa seuraavat minua, niin paljon ovat repineet minusta juttuja Housen persoonaan. Tämä on vähän sama juttu kuin se, että ovat varmasti parituhatta vuotta sitten verranneet Jeesusta minuun.

Jotakin.

Lukijansa arvoinen

2007-06-10T15:25:00.000+03:00

Joku sanoo ohjeeksi, että pitää kirjoittaa vain yhdelle ihmiselle, toinen neuvoo kirjoittamaan itselleen ja kolmas ei tiedä sitäkään vähää mistä puhuu. Hirveästi on maailmassa ohjeita siitä miten tekstiä tulee tuottaa, mutta kuitenkin kaikki ne parhaimmat tekstintuottajat eivät välitä vittujakaan ohjeista.

En nyt väitä, että itse olisin saatanallisen lahjakas tekstinikkari, mutta ainakaan en käytä paskoja sanoja, kuten "nikkari" tekstissäni kuin kerran ja sen jälkeen jätän sanat kuolemaan omaan typeryyteensä. Osaanhan minä suoltaa jätöksiäni hyvällä tahdilla ja toisinaan jopa jotain nerokasta. Pointti nyt kuitenkin on se, että minä en kirjoita näitä millään ohjeella, kunhan kirjoitan - omaksi ilokseni ja tavoitteenani loihtia hymyä ihmisten kasvoille. En kuitenkaan tee mitään vain itsetarkoituksella, pyrin päivittäin luomaan jotain mikä olisi edes jotenkin uutta. Asia mikä on lähes mahdotonta nykyään, koska kaikki informaatio on kaikkien saatavilla. Journalismi on muuttunut uutisten kirjoittamisesta pelkäksi reportoinniksi siitä, mitä internetissä lukaa. "Juuri tulleen tiedon mukaan STT on löytänyt netistä linkin, joka johtaa heidän omille sivuilleen - odotamme lisäselvityksiä nettiministeriöstä".

En minä pyri uutisoimaan, mutta sama tavoite kuitenkin on taustalla - ihmisten sivistäminen ja ohjeistaminen siten, että he pärjäävät myös huomisen haasteissa, kuten miten olla käyttämättä paskoja fraaseja, jotka kuvavat tulevaa paskaa.

Lukijani tuskin pystyvät poimimaan jokaisen kehäviittaukseni saati sitten kaikkia populaarikulttuuri vittuilujani, joita viskon ympäriinsä. Hyvä jos osa napsahtaa ohimolohkoonne ja koette ajatukseni edes hieman huvittaviksi.

Tätä(kin) blogia lukee yllättävän moni. Kirjoitusteni laatu vaihtelee ihan vitusti väsymystilojen yms mukaan. Todella harvoin olen kuitenkaan saanut negatiivista palautetta vaan yleensä minulle kerrotaan suoraan, että voisinko painua vittuaa.

Harvemmin sinne kuitenkaan menen.

Ainakaan kokonaan, olen kuullut sellaisesta aktiviteetista, jossa mies penetroi osan kehostaan naiseen, mutta se kyllä kuulostaa aika sciencefictionilta. Epäilen, mutta aina pitää olla avoimin mielin liikenteessä (toim.huom. suosittelemme myös avoimin silmin liikkumista etenkin jos kulkuvälineenä on lukijan itsensä ohjastama kulkuneuvo, joka massallaan/vauhdillaan saattaa aiheuttaa pehmyskudoksiin ja luustolle peruuntumattomia vaurioita).

Mutta otsikossa mainitaan arvo. Mikä on arvokasta? Tuoko tämän blogin lukeminen eloosi jotain uutta vai onko se lisäarvo jossain muualla - kuten siinä, että saat tuhottua työaikaasi lukemalla tätä? Jotta tekstini olisivat oikeanlaisia, niin olisi ihan vitun kiva tietää miksi tätä luetaan vai käytkö täällä vain sitä varten, että voit jättää lukematta tekstini...sekin voi olla harrastus.

Luotan siihen, että jälleen kerran saan kommentteja, kuten "painu vittuun sieltä lavalta", vaikka tämä ei edes ole lava vaan blogi. Ehkä kuitenkin joku viaton lukija päättää helpottaa elämääni ja kertoo edes yhden todellisen syyn tämän blogin lukemiselle.

En halua kirjoittaa mitään tietynlaista sisältöä, mutta jos tätä luetaan pelkästään uusien vertauksien toivossa, niin silloin voin lisätä niille enemmän tilaa tai jos luette tätä uusien mainosideoiden toivossa - vähennän sitä huomattavasti.

En halua olla lukijoideni arvoinen, koska niin matalalle en voi päästä. Yritänkin oikeastaan kouluttaa teistä olemaan minun tekstieni arvoisia. Ehkäpä minä onnistun - ehkäpä minut nostetaan jumal-asemaan ja minua palvotaan. Ehkäpä.

Suhteita, ihan kaikenlaisia

2007-06-09T16:05:00.000+03:00

Ihmisellä on paljon suhteita. Toisinaan normaalista ihmissuhteesta kehittyy the suhde, joka sitten saattaa ajaa yksilön asemaan, jossa aikaisempi parisuhde syöksyy kalliolta kuin merimetso konsanaan, tietenkin sillä erotuksella, että merimetso osaa lentää.

Suhteilu on tärkeää, pitää yllä pitää perhe-, työ-, kaveri-, poliittisia-, seksi-, pano-, ja ties-mitä-suhteita. Suhteet ovat tärkeitä. Ilman suhteita ei saa hyvää työpaikkaa, hyvää parisuhdetta eikä edes hyvää seksiä. Kaikki siis on suhteellista.

Vittu, että oli laimee punchline.

Se oli lähes yhtä laimea kuin mehu, joka syntyy kaatamalla yksi tiivisteannos Mehukattia Atlantiin. Laimeus on elämän suolattomuus.

Särkee päätä niin vitusti, että en edes keksinyt mitään hauskaa vertausta tähän väliin. Sattuu silmiin, tää on tätä krapulaa, vaikka mitään en ole juonutkaan. Väsyttää saatanasti, tuudittu taas muutamia tunteja / yö tämän viikon aikana.

Aamupäivästä olin hoitamassa sosiaalisiasuhteita Autoduon tiloissa, kun siellä oli samalla Hollolan Jaguaristien tapaaminen. Jaguari-riippuvaisia ihmisiä joka lähtöön ja kyllähän ne lähti, joka suuntaan ja valtaisalla itsekunnioituksella, joka saattoi joidenkin kohdalla kääntyä ylimieliseksi kusipäämäisyydeksi (viittaan nyt ensisijaisesti itseeni).

Itseironia on kuin silittäisi omat paitansa.

Katselin siellä kauniita vanhoja ja uusia Jaguareja - näin valitettavasti vain vanhoja jaguaristeja, onko todellakin niin, että merkki on tuomittu olemaan itseään parempiaan olevien keski-iän ylittäneiden hieman boheemien ihmisten auto. Enkö minä, vitun trendikäs nuori, voi hurvitella Jaguarilla pitäen kaulallani puuhelmiä ja nauttiessani auringonpaisteesta silkkisellä ihollani, joka on hieman ruskettuneen värinen, kiitos itseruskettavien-voiteiden.

Huomenna pitäis väsätä jotain järkevää, tänään yritän pitää hauskaa, mutta en jaksa. Teen parhaani.

Stand up ei toimi Suomessa

2007-06-07T10:32:00.000+03:00

Sitä nuo prot ja me ei-niin-pro-koomikot hoemme toisillemme inside juttuna aika usein. Juttu lähti liikkeelle siitä, kun eräs julisti, että stand up -komiikka ei toimi Suomessa.

Hänelle tiedoksi, otsikko on fiktiota - stand up toimii Suomessa.

Eilen oli tosiaankin keikkaa On the Rocksissa ja iltahan sujui osaltani lähes yhtä hyvin kuin Matti Nykäseltä raittius - hieman katkonaisesti, mutta joitakin sumuttomia hetkiäkin oli nähtävillä. Muutenkin ilta oli hieman nihkeä, nahkea, nirsas ja nilistävä.

Toinen puolisko sujui jo paljon paremmin ja illan MC Joni Koivuniemikin sai vauhtia itseensä - vitutti miehen puolesta illan aloitus, kun ei ollut tyypillistä energiaa jutuissaan.

Mun energiasta on ihan turha sitten edes puhuakaan, mutta muita voin tietenkin haukkua.

Nah, hyvin se Joni veti - olisi vain saanut olla potkua tarinassaan siitä, kun hän on liian laiha.

Mutta se oli ilta jolloin unelmat käyvät toteen. Mr. Jari Teurajärvi from Lapland suostui ottamaan minut ja Nickolayn lavalle pariinkin eri paikkaan kesäkuun lopulle. Nämä parikin eri paikkaa sijaitsevat pohjois-Suomessa, siis ihka oikeasti. YEAH BABY. Se on paikka minne haluan päästä kokeilemaan perversoitunutta komiikkaani.

VITTU JIPII SAATANA.

Oho, olin melkein innoissani.

Tuli ihan helvetin hyvä fiilis itelle, kun Jari sanoi - kyllä. Kyllän kuuleminen on ihanaa.

Kiitos Jari, kiitos Suomen Lappi.

Juttelimme siinä sitten Mr. Teurajärven kanssa jonnekin kahteen asti ulkona ja polttelimme kaikkea, mitä nyt voi poltella. Paransimme maailman ja kaikki koomikot. Mietimme millaisen lapsen kasvattaisimme ja olisiko oikein pakottaa sitä sanomaan minua äidiksi...

...öööm...

...ei me kyllä semmoisesta puhuttu.

Tietääkseni ainakaan. Jos olisimme puhuneet, niin epäilisin terveyttäni. Mistäköhän toikin lause tuli, kirjoitin vain normaalisti tapahtumista ja sitten CRASH BOOM BANG alan vittu selitää jostain kersasta.

Joku on varmaan aivopessy mua ipana-uutisilla, vaikka omaa pentua en kyllä edes halua ja aika varma olen siitä, että sitä koskaan tulee hankittuakaan, paitsi jos ovat hyvässä alennuksessa ja siitä saa tupla-bonukset.

aarrgghhhhhh vittu mä kirjoitan nyt ihan randomilla vaikka yritän nakittaa itseni terassille soittamaan pilveä....

hmmm

palaan hetken kuluttua

.
.
.

No niin. Kävin juomassa vähän kahvia. Nyt on parempi olotila. Juttelin perhosille ja muille kädettömille olioille, kädettömät oliot on siitä hyviä, että niille voi suoraan sanoa, että ne on ihan kädettömiä. Kädettömyys olisi aika jännää - sitten sitä olis vähän kuten ne talidomi-lapset.

They just made a new rule in NHL, talidome-kids are only allowed to make short-handed goals.

Vittu, että toi on mun paras juttu toisella kotimaisella. Mä olen siitä ihan vitun ylpeä. Se on parasta sitten valmiiksi viipaloidun voiveitsen. Jotakin.

Mediatoimistomme ensimmäinen asiakastyö on valmis - ansaitsimme siitä voittoa ihan vitun vähän, tästä se ura miljonäärinä urkeaa. Asioiden urkeuttaminen ei kyllä kuulosta kovin ihanalta, kun pienellä suhu-lisäyksellä se kuulostaa asioiden surkeuttamiselta ja se tuskin on järkevää.

tra la la la la laa

Juttelin pomoni kanssa eilen, hommat kusee, koska mä olen juonut liikaa.

Juttelin oikeasti, hommat ei kyll kuse, mutta mun tulokset sakkaa pahemmin kuin lentokone ilman siipiä. Nytkin typoilen tätä keskellä kirkasta työpäivää ties missä päin Suomen-maata. Olen tekemässä tilasopimuksia, koska nyt on siihen hyvä tilaisuus.

Sen jälkeen pääsen taas vauhtiin tekemään niitä työtehtäviä jotka tukevat kasvuodotuksia; syömään rasvaisia ruokia.

Huomenna ehkä jotain järkevämpää tai sitten ei. Ainoastaan vielä yksi juridinen kysymys, jota en uskalla kysyä:

***** **** ******* ********* ******** **********?

Nyt mua kutsuu Helsinki

2007-06-05T13:04:00.000+03:00

On The Rocks - huomenna. 21.00

Mukana touhuamassa (ennakkotietojen mukaan)
MC Joni Koivuniemi
Pirjo Heikkilä
Nickolay Antonov
Esa Zuban
Jarkko Repo
Christina Morero
Toni Jyvälä
Sasu Rauhala
Veli-Matti Puumala

Kaksi viimeisenä listattua ovat kait tekemässä ensimmäisiä keikkojaan, joten mielenkiinnolla tulen taas seuraamaan millaista komiikkaa lavalta heitellään vai heitelläänkö lavalle vain teräviä tavaroita.

Itse keräilen settiini kevään aikana syntyneitä uusia ideoita ja viimeisimpien keikkojen onnistuneita juttuja - Rocksissa tullut heitettyä varmaan kaikki "hyvät" juttuni. Pitää vielä huomenna katsoa muistiinpanoista mistä siellä on tullut puhuttua.

Sitten loppuukin rutistus kesäksi ja pääsen hiomaan sitä olemustani lavalla, aggressio löytyy jo paljon paremmin. Riippuu kyllä yleisöstäkin kuinka hyvin sytyn liekkeihin ja toisinaan sitä palaa kokonaan loppuun jo ensimmäisen jutun aikana ja sitten onkin valmista poltettua kauraa haudattavaksi siihen kuoppaan, jonka itselleni kaivoin.

Huomenna siis Helsinki. Mukaan matkaan lähtenee varmaankin taas pari kaveria vittuilemaan siitä, että en osaa mitään - se on niin vitun kiva aina kuulla. Ei pääse vahingossakaan jalat irti maasta.

Eli jokainen nyt Rocksiin katsomaan standuppia, paljon uusia juttuja varmastikin tiedossa ja paljon hupia jokaiselle.

Myös Nickolay on lavalla!

Ja Jyvälän Toni!

ja JARKKO REPOOOOOOO!

Mua kutsuu Heinola, vaikka väkisin

2007-06-05T09:12:00.001+03:00

Eilinen meni sumussa, katsoin minä kerran kait tätä sivua ja päädyin kirjoittamaan - en mitään. Eilen mentiin työn jälkeen Heinolaan kaveriporukalla, siis ne kaverit oli porukassa ja minä olin heidän kuskinsa. Terassille iskeytyivät kuin korppikotkakondorin poikaset ja kiljuivat kurkkusuorana kuin kiljuhanhet konsanaan - kiljua ei saatu eikä liiemmälti kiljuakaan, kun paikalliset eivät arvostaneet soidinmenojamme.

Kaverit ja minä suuntasimme tiskille sammuttamaan janoamme, nautin kahvia ja cola-juomia. Lisäksi poltimme kuin korsteenit konsanaan, vaikka kukaan meistä ei edes tiedä miltä korsteeni näyttää. Bongasimme merestä haaksirikkoontuneita ja yritimme auttaa heitä - eivät kaivanneet apuamme.

Keksimme, että Heinolan sisävaltameret ovatkin jättimäisiä virtsa-altaita ja sen mukaanhan nuo kännikalat sinne tietenkin kusivat - kehtaavatkin. Ovat varmaan rakentaneet kaasuputken sijasta virtsaputken jostain Kiinasta sinne ja nyt uiskentelevat toisten virtsassa. Vaikka olenkin Jeesus niin enhän minä onnistunut kävelemään virtsan päällä, se on ihan eri ainetta kuin puhdas soliseva purovesi.

Heinola on perustettu vuonna 2002, semmoinen iso maahan isketty tunnustus siellä oli. Päädyimme epäilemään väitettään - kehtaavatkin valehdella tuolla tavoin Heinolassa.

Heinolassa on litutarha, mutta se taisi olla kiinni, ovat varmaan pistäneet grilliin nälänhädän uhatessa pienet poloiset puluset. No se ei menoa haitannut kun auto oli täynnä sikailevia katuvarpusia ja ties mitä koppelon metsästäjiä.

Parasta kaikessa oli tietenkin se, että poikaset liemaantuivat yhteen naaraseläjään ja luulivat sitä emokseen, niin minun ainakin oli pakko tulkita taipumuksensa pyrkiä naaraan rintojen lähettyville. En menisi väittämään, että naaras oli imetys-kykyinen, mutta enhän minä tuommoisista mitään tiedä, olenhan vain Jeesus ja kuski.

Eikä siinä vielä kaikki, koska elämä on yhtä TV-Shoppia niin kaupanpäälle pomo soitti ja kysyi miten sujuu. Vieressä huutava lauma nauruhyeenoja ja yksi tukatonkoskelo, joten eihän se telefööni-conversation voinut mennä kuin puihin ja puihinhan se meni. Meinasin ajaa poliisiauton kylkeen, meinasin haukkua pomoni, meinasin kävellä virtsan päällä ja meinasin metsästää pari sorsaa merestä, sorsat olivat kyllä naamioituneet juomapulloiksi, viestiä ne eivät kantaneet, joten en usko, että olivat karanneet Jukolasta.

Semmoinen päivä oli eilen. Tänään, no tänään on. Tänään ei ole krapulaa, eikä väsymystä - paitsi rankka ja henkinen sellainen. Tarinan opetus - älä vittu lähde lähes ventovieraiden ihmisten kuskiksi Heinolaan.

Aamen.

Tämä on sitä vitun mainontaa!

2007-06-03T22:03:00.000+03:00

!KABOOM!

Kuvia koirista, lapsista ja rinnoista!!!

ALASTOMUUTTA! TYYLIÄ!

okei, en osaa tehdä sellaista paskaa. Mutta nyt se on täällä - aloitamme harjoittelun ja muun paskan jälkeen mediatoimistomme ja ohessa pieni tekstin pätkä toimistomme toimitusjohtajan blogista (http://koskimaki1.blogspot.com/)

"Käytiin tänään tekemässä autokaupassa töitä. Ihan oikeasti. Käytiin uuden mediatoimistomme hallituksen puheenjohtajan kanssa autokaupassa kahvilla ja tehtiin töitä. Meidän firma on siinä mielessä erikoinen, ettei siellä ole muita kuin johtajia. Aika asenteellista. Jarkolle osui aika paska nakki, koska se on meidän puheenjohtaja. Koska itse olen johtamassa toimituksia, niin Jarkolla ei ole ketään jonka kanssa se voisi puhetta johtaa. Siksi Jarkko onkin niin hyvä työssään. Mikään ei voi mennä pieleen."

Kiitos Sanna lämpimistä sanoistasi. Olen hyvä, koska olen saattanut itseni asemaan, jossa en voi olla huono. Yeah baby.

Kun luin tuon ensimmäisen blogauksen toimariltamme, niin usko yritykseemme droppasi heti aika monta piirua ja nyt tähtäyksemme suuntautuu omiajoukkoja kohden. Jooh, armeijavertaukseni ovat perseestä, koska armeijakin on. Ei muuten, mutta eivät antaneet minun käydä sitä.

Yritin kyllä. Eivät huolitse näin vammaisia sinne. Mutta media-ala kelpuuttaa. Siitäs sait tasavaltamme puolustus!

Toimistomme tekee ensisijaisesti yrityksille kaikkea sellaista, mitä mainostoimistot eivät tarjoa. Se onkin ainoa kilpailukeinomme, koska olemme niin helvetin huonoja kaikessa, pakko tarjota tuotetta jota muilta ei löydy.

Mutta niin. Harvoin puhun itsestäni ja/tai business-elostani täällä (toim.huom. paitsi joka päivä) joten pidettäköön tätä mainoksena liittyen sairaalloisen erinomaisiin kykyihini tekstintuottamisessa. Olen parempi kirjoittamaan kuin syntymäsokea majava tahi mädäntynyt järvikorte. Niin hyvä mä olen. Sanna vuorostaan luo imagoja tyhjästä ja siltä ne näyttävätkin. Haluatko yrityksellesi Suomen asenteellisinta (mutta huonointa) mediointia?

Ei voi puhua mainostamisesta, koska emme tee sen puolen juttuja hirveästi, paitsi jos asiakas maksaa ja vaatii. Okei, teemme mitä tahansa ja huoraamme kaikessa, koska meillä ei ole itsekunnioitusta.

Tämä oli sitä vitun mainontaa!

Sunnuntai krapulaa, moraalista tai ei

2007-06-03T17:01:00.001+03:00

Sitä saa mitä pilaa. Tai jotakin. Usein sitä on pakko miettiä tekemisiään ja lähes yhtä usein ne tekemiset ovat sellaisia joiden välttämättömyys on kyseenalaista.

Eilen tosiaankin vaimon pikkusiskon yo-juhlat. Menivät hyvin, vittuilu oli läsnä jokaisessa lauseessa ja se tekee elämästä ihanaa.

Tulihan sitä samalla hoidettua myös asiakassuhteita ja yritin saada itselleni yritys keikkaa - saa taas nähdä miten menee.

Tänään aamuyöllä katsoimme kaveriporukalla (pienellä sellaisella) NHL:n kolmatta finaalia - Anaheim meni häviämään, mutta oli kuitenkin viihdyttävä peli jossa sattui ja tapahtui ja sattui vielä kerran.

Ennen sitä olin kahvilla ihmisen kanssa, joka on erinomaista seuraa, mutta aiheuttaa sen että mielikuvitukseni tuottaa paljon hyvää standup-materiaalia. Se ei ole hyväksi, koska sitten tulee tahallaan lypsettyä tästä ihmisestä tilanteita, jotka toimii toivottavasti myös lavalla, ne tunnetilat jotka muodostuvat ympärille ovat kiusaavia ja juuri niistä saa imettyä sitä komiikkaa. Kaverini on siis lypsylehmä, nautakarjaa - häpeän sitä, että teen niin ihmisille, mutta jos siten saan ihmiset iloisiksi, niin miksi ei!

Alkoholia en ole jounut pitkään aikaan, joten kait tämä on perinteistä moraalikrapulaa. Tämä on hyvä tapa nollata viikko ja aloittaa seuraava. Tämä on samaa kuin nukkuessa kelaa aiempien päivien tapahtumia, mutta mä nukun niin vitun vähän, että on pakko hereillä ollessa vapaasti assosioida aiempia tapahtumia ja sitten tuntea vitutusta vähän aikaa - sitten on taas hyvä olo ja elo on pehmeämpää kuin kanalauma.

Vituttaa kun en ole kirjoittanut www.koomikot.comin blogiin vähään aikaan. Ei ole mitään sanottavaa sinne. Sitten kun on, niin kirjoitan.

Vituttaa myös se, että hyödynnän kavereitani standuppia varten.

Vituttaa myös se, että näin homoeroottista unta. Ei se muuten, mutta kun niitä ei saa tallennettua digiboksin kovalevylle.

Vituttaa myös se, että aloitan lauseet samalla tavalla.

Vituttaa myös se, että katson parhaillaan Komedia Dynamon Stand up -DVD:tä ja en jaksa kuunnella haastatteluja, vaikka ne on varmaan aika fiksuja ja pitäisi kuunnella.

Vituttaa ihmiset ja päättämättömyys.

Standuppia tehdessä ei voi olla hyvä ystävä, koska sitä käyttää hyväkseen kaikkia jatkuvasti.

Vituttaa vaihtaa riviä näin usein.

Anteeksi ihmiset, en tiedä mistä, mutta varmuuden vuoksi.

Jaguareista ja Areista

2007-06-02T20:41:00.000+03:00

Tämä teksti on hävettävän huono, tiedän sen jo etukäteen. Viikonloppu on mennyt koomatessa univelkoja vastaan taistellen. Loppusodassa tuli turpaan ja nukuin tuossa juuri äsken vielä kolmisen tuntia nähden unta haavojen nuolemisesta.

Päivemmällä oli vaimoni pikkusiskon yo-juhlintaa. Raskasta, ei muuten, mutta päädyn aina keittiöapuun tuollaisissa tilanteissa koska olen luonnostani ihmisyyttä palveleva ja nöyrtyvä...eiku. Se vaan on niin kivaa, kun ei ole pakottavaa tarvetta jauhaa samoja paskoja kommentteja jokaisen kanssa vuodesta toiseen - mieluummin vaikka huhkin perseeni hikeen keittiössä kuin hymyilen ihmisten turhanpäiväisille jorinoille.

Kyllä se keskustelu sitten ruokailun yms. jälkeen irtoaa ja päästään oikeisiin asioihin käsiksi, silloin minäkin olen kärppänä paikalla keräämässä road-kill kommentteja standuppiini. Parhaimpia ovat ne hetken jolloin joku laukaisee niin pahasti, että toinen on pupuna tien pientareella tajuamatta mitään vaarasta joka häntä kohden kiitää äänennopeudella. Niistä saa aina standuppia.

Niistä on pakko saada standuppia. Anoppini on lesbo, loistavaa - oikeastikin. Appiukkoni on uudelleen naimisissa, loistavaa - oikeastikin. Ja parasta tässä kaikessa on se, että heillä on täysjärkisin suhtautuminen asioihin nykyään - vaimon suvun muista tilanteista en edes uskalla mainita enempiä. Kyllä heillä kuitenkin paremmin menee kuin omalla rakkaalla suvullani, joten ei hätää.

Mutta katsotaanpa ihan piruuttaan tilastoja:

Vaimoni isoisä: 2xnaimisissa
Vaimoni "isoäiti-puoli": 2xnaimisissa
Vaimoni äiti: 3xnaimisissa, lesbo
Vaimoni isä: 2xnaimisissa, ei lesbo
Vaimoni "täti-puoli": 2xnaimisissa

Siinähän se lähisuku hänelle sitten olikin, pienisuku, mutta enemmän kirkkotoimintaa kuin pienessä pitäjässä, tai no jos pitäjä on ollut alle 10 ihmistä, niin sitten. Ja toisinaan sitä ihmettelen, että kannattaako sitä "naida itseään" tuollaisen track recordin omaavaan sukuun...

Oltiin tänään autokaupassa mediatoimistomme toisen päätähden kanssa. Teimme siellä töitä, koska Renkomäen ABC oli täynnä ihmisiä. Päätin sitten aivopestä hänet Jaguar-ihmiseksi ja nyt hän pohtii Jaguar X-Typen ostamista, koska onhan se nyt vaan niin helvetin hyvännäköinen auto.

Ei muuten tässä mitään, mutta sai vielä paremman tarjouksen kuin itse aikanaan - saatana.

Lahden idols sankari Arista ei ole kuulunut mitään pariin päivään, vitun hyvä. Minuun ei oikein uppoa teinihevi. Mutta koska hänestä ei kuulunut mitään, niin päätin itse pitää nimeään yllä ja kirjoittaa edes pari lausetta tuosta sankaristamme. Osaahan mies laulaa, en minä sitä kiistä. Ei vaan uppoa - Ari on ollut katsomassa standuppia Lahden Bar-Shotissa tietääkseni useammankin kerran - loistavaa ja kiitokset miehelle siitä, että arvostaa edustamaani taidetta. Sääli, että ei minuun uppoa miehen touhu, voi kyllä olla, että tuomitsen raukan median luoman imagon perusteella. Ei pitäisi, mutta koska olen paha paha ihminen, joka tekee johtopäätöksiä tietämättä mitään, niin kait mun on pakko olla pitämättä Arista.

Ja Idols-vihahan on trendikästä, kuten itseruskettavat ihovoiteet. Niistä lisää myöhemmin.

Väsyttää ihan...

2007-06-01T16:11:00.000+03:00

...vitusti
...helvetisti
...simona
...sairaalloisesti
...perkeleesti

miksi vain simosta on tullut sana, jota käytetään kyseisen kaltaisissa tilanteissa. Minä haluan sanoa "väsyttää ihan kaarlona" tai "väsyttää ihan arhippana" - kyllä Kaarlo ja Arhippa ovat ainoat hauskat nimet jotka kykenin keksimään pohdittuani asiaa noin reilut neljä sekuntia. Pitkä aika jos olisin lavalla miettinyt.

Aamun keikka meni siis tosiaankin "putkeen", "olin zonessa" ja muuta vastaavaa. Nyt pitäisi lähteä illaksi Helsinkiin riehumaan ja ei jaksais. Ei millään jaksais. Nukahdin tähän koneelle äsken kun olin saanut katsottua päivän pornoni (luin iltasanomien nettisivuja) ja vempattuani elintäni (aivo) saamatta mitään laukeamisen arvoista kasaan - ei siis tullut uusia juttuja tänään IS:n suunnalta.

Muutama uusi juttu vaatii hiomistaan ja voisin niitä kokeilla illan keikalla, jos nyt edes mitään keikkaa tulee. Voi olla, että päädyn tieliikenne-tilastoihin osoittamaan sitä, että rattiin nukahtaminen ei ole suositeltavaa.

Tai no riippuu keneltä kysyy, esimerkiksi Hitler olisi varmasti ollut sitä mieltä, että juutalais-alueella juutalais-ihmiset ajellessaan juutalais-autoilla olisivat ihan mielellään saaneet teloa juutalaisia autoillaan.

Rwanda on passeli esimerkki siitä mitä käy kun fiksut ranskalaiset vievät demokratiaa. Maan sisällissota on rankempaa katsottavaa kuin mitä pikku-Hitler sai koskaan aikaiseksi. Silti emme vihaa ranskalaisia, koska ongelmat eivät ole takapihallamme. Vittu miten tekopyhää kusipää kansaa me Eurooppalaiset olemme.

Väsymykseni karisee silmistä ja saatan itseni jälleen aggressioon miettiessäni sitä miksi kukaan ei halua miettiä niitä tekoja joita kaikki esimerkiksi lähetyssaarnaukseen osallistuneet valtiot ovat tehneet - tuhonneet alkuperäis-kulttuureja ja -kansoja.

Jokainen lähetystyöntekijä, jokainen kusipää pappi/piispa joka sitä kannattaa pitäisi lähettää Rwandaan katsomaan sitä mitä siitä syntyy kun puututaan täysin toimivaan kulttuuriin. Rwandassa kyse ei ollut uskonnosta vaan politiikasta, mutta paras esimerkki on yleensä kärjistetty sellainen.

Saako tästä väännettyä huumoria, varmasti. Kaikesta saa ja pitääkin saada. Etenkin saamisesta saa helposti huumoria. Huumorin avulla myös saa aika helposti.

Väsyttää. Vituttaa jotkin saatanat hutut ja tutsit maassa josta en tiedä mitään ja mitään en sille edes voi. Pitäisi kait kantaa murhetta yksinkertaisemmista asioista, kuten minkä väriset alusvaatteet ois jees ja onko puuhelmet enää in.

Íhmisillä on ongelmia, koska he haluvat ryvetä niissä. On vitun kivaa potea itsesääliä ja kitata viinaa kurkusta enemmän kuin kieltolain aikana parhaimmillaan (ja se oli paljon) - kansakuntamme tekee hidasta itsemurhaa ja niitä jotka tekevät nopean ratkaisun jäädään muistelemaan negatiivisesti. Tehokkaampaahan se on ottaa henki pois tässä ja nyt kuin nauttia tappavia myrkkyjä hiljakseen. Idiootit yksilöt marssivat joukossa pavlovin-koirina ja heiluttavat häntäänsä innoissaan nähdessään edessään joko viinaa tai reality televisiota. Ja he sitten tuomitsevat ne jotka tekevät erilaisen ratkaisun - vittu mitä paskaa. Ampukaa itsenne!

En suosittele aktiivista eutanasiaa ratkaisuna (potilaan itse halutessa se on jees), mutta toisinaan sitä miettii miksi ei ravintoloissa lisättäisi alkoholiin oikeasti tappavia myrkkyjä niin ei tarvitsisi niin pitkään raukkojen kitua epäonnistunutta eloaan.

Ja mikä siinä on epäonnistunutta? Vittu muuttakaa Rwandaan ja leikkikään siellä sitten itsesäälisiä kun teillä on raajat tallella, sukulaiset elossa ja varaa ehkä jopa tulla takaisin Suomeen. Vitun itserakkaat kusipäät - valitatte elämäänne joka on vitun laadukasta. Teiltä vaan puuttuu elämästänne intohimo, koska se kiellettiin sosiaalidemokraattien toimesta jo joskus vuosia sitten. Kaikkien piti potea samaa vitutusta, jonka saa siitä kun ei ole työtä eikä tekemistä. Nyt kaikilla (lähes) on työ ja kaikilla menee hyvin - vain vitutus jäi.

Tee päivän hyvä työ ja eroa SOSdemeistä, nimensäkin jo kertoo että ovat kusessa.

Ei kapitalismi ratkaise maailman ongelmia, mutta kukaan kapitalisti ei olisi laskenut Rwandaa tilaan, jossa maa on tuottamaton. Kapitalismi on kuin evoluutiota, vahvat yritykset elvätä ja elättävät huonotkin - sosiaali-kusipää-demokraatit tahtovat tappaa menestyvät firmat, jotta kaikilla menisi yhtä huonosti.

Ei oikeistolaisuus ratkaise mitään, mutta vapaatalous ja globalisaation kylläkin. Äärioikeiston touhu on ihan yhtä sairasta kuin Hitlerin aikanaan. Siitä onneksi sentään puhutaan. Sosialisti-pedofiili-ranskalaisten aiheuttamat tuhot kolmansissa maissa taasen jäävät järjestään huomioimatta.

Täytyy kyllä tunnustaa, että esim. Poincare oli Ranskassa vallassa silloin kun he alunperin esittivät irrationaalisen jaon hutuihin ja tutseihin Rwandassa - tämä tapahtui 1926. Poincare oli oikeistoon nojaava keskustalainen poliitikko, jonka ajatus maailma oli kyllä enemmän lähellä nykyajan suomalaista sosiaalidemokratiaa kuin mitään muuta.

Pahimma tasiat syntyvätkin nähtävästi silloin, kun halutaan suojella omaa historiaa muiden kustannuksella. Saatanan vanhoilliset idiootit. Jokainen uskovainen poliitikko pitäisi potkia pois eduskunnasta, samoin sosialistit, kommunistit ja kokoomuslaiset, jotka eivät oikeasti ymmärrä vapaantalouden ja globalismin ideaa.

jaa miksikö tämä purkaus nyt tänne, koska se vituttaa minua. Idiootit poliitikot eivät vain ole naurunaihe vaan he oikeasti voivat aiheuttaa suurta tuskaa maailmaan. Suomalaisilla menee hyvin ja silti kansa kärsii - komiikka voi tuoda vähän valoa elämään, mutta se on vain oireiden hoitamista ei itse taudin. Tauti on jossain syvemmällä kulttuurissamme ja toivon, että myös siihen voisin vaikuttaa komiikallani.

Muuta en halua saavuttaa kuin paremman maailman jossa asua. Tavoite on pieni, mutta niin olen minäkin.

Perjantai lirkutteluja

2007-06-01T12:20:00.000+03:00

Morstå taasen rakkaat readerit ja muutkin Adobet.

Eilen mainitsin Lahden Sokoksen miestenvaate-osastosta ja siellä tapahtuneesta tilanteesta, joka aiheutti sen, että koin saaneeni huonoa palvelua. Soitin lopulta eilen Sokoksen johtajalle ja jätin vastaajaansa viestin.

Johtaja soitti takaisin ja sanoi, että myös miesten vaateosaston johtaja lopulta soitti ja sain niin hyvät anteeksipyynnöt, että palaudun asiakkaakseen.

Dischopista ei ole vielä kuulunut, joten saa nyt nähdä jatkanko asiakkaanaan.

Lahden pysäköinninvalvonta on yhä sankarini eilisen tempauksen ansiosta. LOISTAVAA!

Aamulla kävin heittämässä stand up -keikan lukio opiskelijoille. Meni helvetin hyvin. Illaksi keikalle Helsinkiin toiseen yksityistilaisuuteen.

Oli loistava fiilis heti aamusta heittää standuppia ja yleisökin oli mukana, kun heillä taisi olla jo aika paljon lomafiiliksiä.

Nyt taas työpariin, kävin tässä samalla juomassa jäälattea ja syömässä sairaalloisen hyvää wrappia Hollolassa sijaitsevassa alueen ylivoimaisesti parhaassa kahvila/ravintolassa Olkihatussa.

LOISTAVAA.

Aggressio-tason höltymistä on havaittavissa

2007-05-31T14:57:00.000+03:00

Noin, nyt ei enää patita ihan niin paljoa kaikki idootit tässä maailmassa. Käytin sanaa "patita", koska se vituttaa minua suunnattomasti ja jokainen, joka vielä väittää läsnäollessani, että häntä ottaa pattii tulee kuolemaan.

Mitä rankimmalla tavalla.

Patittaa, voi saatana, vittu hanki ensin rehellistä asennetta ja tunge se patitus sinne minne ei edes Ruotsin kuningas loista tai jotakin.

Sain tänään pysäköintisakot. Kaikkein hauskinta tässä on se, että olin maksanut pysäköinnistä. Soitin Lahden pysäköinnin valvontaan - yhdistivät lappuparkkiliisapirkolle joka sitten kertoi minulle heleän äänisen ystävällisesti, että autoni on jätetty pysäköintikiekko paikalle...

Kiitos Lahden kaupunki, kiitoksia niin maan helvetisti. Maksoin pysäköinnistä euron ja saan kaupanpäälle 40 euron pysäköintisakon, koska en ollut käyttänyt pysäköintikiekkoa...VITTU.

En syytä pysäköinninvalvojaa vaan tiesuunnittelua. Olin kääntynyt u-käännöksellä parkkipaikalle, joten en ollut mitenkään voinut nähdä, että alue oli pysäköintikiekollinen, edessä näkyi 10 metrin päässä maksa-automaatti, mitä sinä siinä vaiheessa tekisit?

Ahaa, tekisit väärin, meillä Lahdessa ei kannata maksaa pysäköinnistä vaan käyttää kiekkoa ja rukoilla, että pysäköinti-opasteet ovat oikeilla paikoillaan. Muuten voi tulla 40 euron bonus.

Kertonen myöhemmin lisää Discshopista ja Lahden Sokoksesta ja näiden kahden "ystävällisestä" asiakaspalvelusta. Jos siis eivät vastaan viesteihini tämän päivän aikana. Olen kummankin asiakas ollut vuosia.